Ketjussa http://keskustelu.suomi24.fi/node/11290593 on käyty pitkää ja mielenkiintoista keskustelua ihmisen ominaisuudesta, jota kutsuttiin vahvuudeksi. Vahvuudella ei tässä yhteydessä tarkoiteta heikon vastakohtaa, vaan jotain muuta, jolle ei keksitty mitään parempaa termiä. En ala tiivistelemään tähän tuon ketjun keskusteluja, sillä en luultavasti onnistuisi tekemään lyhyttä ja ytimekästä mutta silti osuvaa koontia järkevällä vaivannäöllä, mutta asiasta kiinnostuneet voivat lukea sitä itse.
Olisi mielenkiintoista kuulla ajatuksia siitä, miten tuollaisen vahvan ihmisen voi tunnistaa, erityisesti vähällä tutustumisella.
Miten tunnistaa vahva ihminen?
Liian vahva?
41
1346
Vastaukset
- Etelän hetelmä
Vahva ihminen ei ainakaan jankkaa itselleen ja muille olevansa vahva.
Pääsee aina naurun pyrähdys kun joku, yleensä nainen toteaa missä tahansa kuten vaikkapa televisiossa olevansa "vahva" tai "itsenäinen".
Itsensä korottamista, vähän kuin korkokengät.
You don't impress me too much.
Vahvuus yleensä näkyy siinä että ei tartu pikku asioihin ja antaa asioiden jotka ei ole tärkeitä liukua kuin vesi hanhen selästä. Sellainen ihminen osaa lentää joten miksi turhaa räpiköidä siellä missä muut ovat?- Liian vahva?
Ilmeisesti joidenkin pitää aina päästä sanomaan jotain, oli asiaa tai ei...
- kysymyksiä vain
Miksi nainen ei sitten saisi todeta olevansa vahva ja/tai itsenäinen? Onko se sulle jotenkin vaikea asia? Saako mies? Vai oletko tyypillinen suomalainen joka tuomitsee kaikki jotka sanoo mitään hyvää itsestään (kateellisena tietenkin), - ja asiaan kuuluvasti kuitenkin itkee, kun suomalaiset on niin matosia? Vai että mikä siinä niin semmoista on, että haluat sitä väheksyä ja haluat kuvitella kyseisen henkilön olevan alapuolellasi, heikko ja epäitsenäinen?
- Joku muu
kysymyksiä vain kirjoitti:
Miksi nainen ei sitten saisi todeta olevansa vahva ja/tai itsenäinen? Onko se sulle jotenkin vaikea asia? Saako mies? Vai oletko tyypillinen suomalainen joka tuomitsee kaikki jotka sanoo mitään hyvää itsestään (kateellisena tietenkin), - ja asiaan kuuluvasti kuitenkin itkee, kun suomalaiset on niin matosia? Vai että mikä siinä niin semmoista on, että haluat sitä väheksyä ja haluat kuvitella kyseisen henkilön olevan alapuolellasi, heikko ja epäitsenäinen?
Mulle on muutama nainen kertonut olevansa vahva, mutta ajan kanssa asia onkin paljastunut ihan toisenlaiseksi.
Ei siinä mitään ongelmaa ole, jos nainen haluaa itseään vahvaksi tituleerata. Nainen voisi vaan miettiä hiukan ennen kuin sen tekee. On olemassa sellainen mahdollisuus, että nainen kertoo olevansa vahva vahvalle miehelle, joka näkee sen naisen teennäisen vahvuuden läpi. Ei ole hyvä alku läheisemmälle tuttavuudelle esittää olevansa jotain muuta mitä todelisuudessa on... - Liian vahva?
kysymyksiä vain kirjoitti:
Miksi nainen ei sitten saisi todeta olevansa vahva ja/tai itsenäinen? Onko se sulle jotenkin vaikea asia? Saako mies? Vai oletko tyypillinen suomalainen joka tuomitsee kaikki jotka sanoo mitään hyvää itsestään (kateellisena tietenkin), - ja asiaan kuuluvasti kuitenkin itkee, kun suomalaiset on niin matosia? Vai että mikä siinä niin semmoista on, että haluat sitä väheksyä ja haluat kuvitella kyseisen henkilön olevan alapuolellasi, heikko ja epäitsenäinen?
"Miksi nainen ei sitten saisi todeta olevansa vahva ja/tai itsenäinen?"
Miksi pitäisi todeta? Mitä tarkoitus se palvelee?
Jos sinä toteat olevasi vahva tai itsenäinen niin osaisitko sitten kertoa ketkä ovat niitä heikkoja tai epäitsenäisiä naisia?
"Onko se sulle jotenkin vaikea asia?"
Ei, se on naurettava. :D
"Saako mies?"
Itseasiassa kuulen naisten toteavan sen enkä miesten.
Miehen suussa se kuulostaisi vielä hauskemmalta. Jossain miesporukassa kun joku toteaisi olevansa "vahva mies" niin sehän naurattaisi porukkaa ihan hurjana.
On aivan eri asia todeta vaikkapa että on "niin vahva etten tee asiaa X" tai että "olen itsenäinen enkä toimi X".
Silloin vahvuudella ja itsenäisyydellä on joku vertailukohta kun jokin asia ei osoita vahvuutta tai itsenäisyyttä esimerkiksi.
"Vai oletko tyypillinen suomalainen joka tuomitsee kaikki jotka sanoo mitään hyvää itsestään (kateellisena tietenkin)"
Tuon kateellisuus-pas-kan voit unohtaa heti. Nykyään ei saa sanoa mitään negatiivista ettei joku täysin vosu ala selittämää jotain kateudesta tai katkeruudesta.
Kertoo yleensä siitä että ihminen on heikko sosiaalisen hyväksynnän etsijä eli tyhjä pieru ja jos joku hänen tekemistä/olemista kommentoi niin kaivetaan kateus tai katkeruuskortti.
Joo, olen kateellinen sille että joku toteaa olevansa "vahva" XD XD
" - ja asiaan kuuluvasti kuitenkin itkee, kun suomalaiset on niin matosia?"
Tätä lausetta en enää ymmärrä. En näe tässä mitään ryhmämentaliteetti keskustelua vaan ihan yksilöiden tavan tuoda itseään ja ominaisuuksiaan esille jotka joko ovat totta tai eivät ole.
"Vai että mikä siinä niin semmoista on, että haluat sitä väheksyä ja haluat kuvitella kyseisen henkilön olevan alapuolellasi, heikko ja epäitsenäinen?"
Sosiaalisen hyväksynnän väkisin etsiminen ja mantrojen toistelu on illuusioissa elämistä.
Itsensä korottelu on omien pierujen haistelua.
Jos tahdot tehdä sitä niin tee niin. Minulla on sitten lupa kyseenalaistaa sinun pierujen haistelusi ilman että olen heti katkera, kateellinen tai muuta säälittävää paskaa jota yrität heittä niskaani sen pohjalta että haistelet omia pierujasi.
Tuollainen voimaannuttava kieli taitaa olla enemmän naisten juttu.
Johtuisko siitä että jos identiteetti on heikko niin pitää toistella jotain mantraa kun ei muuten usko itseensä ja ylipäätään vain tee asioita? - Pohdintaa1
Joku muu kirjoitti:
Mulle on muutama nainen kertonut olevansa vahva, mutta ajan kanssa asia onkin paljastunut ihan toisenlaiseksi.
Ei siinä mitään ongelmaa ole, jos nainen haluaa itseään vahvaksi tituleerata. Nainen voisi vaan miettiä hiukan ennen kuin sen tekee. On olemassa sellainen mahdollisuus, että nainen kertoo olevansa vahva vahvalle miehelle, joka näkee sen naisen teennäisen vahvuuden läpi. Ei ole hyvä alku läheisemmälle tuttavuudelle esittää olevansa jotain muuta mitä todelisuudessa on...Vahvuuttakin on niin monenlaista. Vahvuus ei tarkoita sitä, että heikkoja hetkiä ei koskaan olisi, että ihminen ei itke tai koskaan niin sanotusti kaadu maahan tai jota ei muut pääsisi ikinä kolauttamaan, käyttämään hyväkseen tai ns potkimaan. Vahva ihminen on sellainen joka sinne maahan jouduttuaan ei sinne jää makaamaan, joka aikansa haavoja nuoltuaan nousee sieltä ylös ja on entistä vahvempi ja viisaampi kokemuksistaan ja jatkaa elämäänsä, ehkä eri suuntaan kuin oli suunnitellut, mutta ei anna silti periksi. Vahvuutta on sekin, että ei muutu kovia iskuja ja kolhuja saatuaankaan itse silti iskujen antajaksi, vaan epäoikeudenmukaisuutta ja pahuutta kohdattuaankin pysyy itse hyvänä ihmisenä. Eli ehkäpä ne henkilöt ovat vain vahvoja eri tavalla kuin sinä vahvuuden miellät?
- Joku muu
Pohdintaa1 kirjoitti:
Vahvuuttakin on niin monenlaista. Vahvuus ei tarkoita sitä, että heikkoja hetkiä ei koskaan olisi, että ihminen ei itke tai koskaan niin sanotusti kaadu maahan tai jota ei muut pääsisi ikinä kolauttamaan, käyttämään hyväkseen tai ns potkimaan. Vahva ihminen on sellainen joka sinne maahan jouduttuaan ei sinne jää makaamaan, joka aikansa haavoja nuoltuaan nousee sieltä ylös ja on entistä vahvempi ja viisaampi kokemuksistaan ja jatkaa elämäänsä, ehkä eri suuntaan kuin oli suunnitellut, mutta ei anna silti periksi. Vahvuutta on sekin, että ei muutu kovia iskuja ja kolhuja saatuaankaan itse silti iskujen antajaksi, vaan epäoikeudenmukaisuutta ja pahuutta kohdattuaankin pysyy itse hyvänä ihmisenä. Eli ehkäpä ne henkilöt ovat vain vahvoja eri tavalla kuin sinä vahvuuden miellät?
Mikä ihmeen pakkomielle joillakin on olla vahva. Sitähän se jo jokaisella itseään vahvaksi tituleeravalla on, pakkomielle. Pakkomielle ei ole vahvuutta. Pakkomielteiseltä puuttuu kyky luopua ja se on heikkoutta, vaikka kaikki muut vahvuudet löytyisi.
Ei vahvuutta ole kuin yhdenlaista. Tiedät sen kun joskus löydät. Sitä ennen on kohdattava heikkoutensa. Kohdatakseen heikkoutensa täytyy kohdata ihminen joka saa ne esiin. Heikkoudet on on aina ne, mitä yleensä vahvuuksiksi luullaan.
Minä en ole tavannut ainuttakaan vahvaa ihmistä. En usko, että kohtasin sellaisen nytkään, vaikka kovasti haluaisit uskoa olevasi vahva. Ystävällisenä neuvona vaan sulle. Älä sano olevasi vahva. Ole sellainen. Se riittää. Niin kauan kuin sanot olevasi vahva, et ole mitään muuta kuin sellainen joka haluaisi olla. - ei periksi anneta
Joku muu kirjoitti:
Mulle on muutama nainen kertonut olevansa vahva, mutta ajan kanssa asia onkin paljastunut ihan toisenlaiseksi.
Ei siinä mitään ongelmaa ole, jos nainen haluaa itseään vahvaksi tituleerata. Nainen voisi vaan miettiä hiukan ennen kuin sen tekee. On olemassa sellainen mahdollisuus, että nainen kertoo olevansa vahva vahvalle miehelle, joka näkee sen naisen teennäisen vahvuuden läpi. Ei ole hyvä alku läheisemmälle tuttavuudelle esittää olevansa jotain muuta mitä todelisuudessa on...olen samaa mieltä ja nainen, joka voi olla heikko ja pyytää tai toivoa apua, jos tuntuu toivottomalta. vahvuutta ei pidä välttämättä itsekään oman itsensä kohdalla osuvana ja ehkä kovia kokeneena sen tajuaa itse harvoin. miettii kyl asiaa,mut pitää omana tietona tai arvailuna. itse olen kokenut paljon 40 vuotiaaseen ikääni nähden. 3 läheltäpiti kuolemaan johtavaa sairautta ihan vain tressaavan ja toisista huolta pitävän luonteeni vuoksi. eka lähtö oli lähellä alle 20 vuotiaana. oireita oli mut lääkärit piti lusmuna tai hoiti väärin oireita tutkimatta. kaikil kerroil kirurgin veitsi hätäleikkauksel pelasti. viimenen sair.oli aivoverenvuoto 2 pullistuman puhkeamisen takia. yhä riski uusia jota seurataan. sitä hoidettiin niska-pää-hartiaoireyhtymänä fysioterapialla. leikkauspöyälle jäi päänsäryt. tuosta 8 vuotta aikaa. ennen tuota synnytin 2 lasta. no miehen kans,joka lasten syntymän jälk.muuttu tai sit huomasin vasta henkisen väkivallan. yhtä helvettiä petturuutta myöten. sit eka avioituminen 4 lapsen isän kans ja noin nyt 7 avioliittovuoden jälk.hän paljastuu tai huomaan hänet narsistiksi,jota hänen lapsensa varottaneet. et näin. työhön lähin aivoleikkauksen jälk.4kk oltuani sair.lomalla. yhä töissä ja vanhempia ei ole. isä kuoli 8 vuotta sit yllättäen ja äiti vajaa vuosi sitten juuri ennen joulua alsin kaltaseen hermosto/lihasrappeumatautiin 63 vuotiaana. elon päiviä ois suotu. ihampa mainostamatta mietin joskus miten vähästä ihmiset valittaa. vahvuus ei ole kovuus vaan asioiden kestävyys ja järissä pysyminen. itse kestän lasten ansiosta. ei vara menehtyä tai pimahtaa sillä 8 ja 11 vuotiaat lapset tarttee äitiä viel kauan. toivottavasti mietintämyssy menee päähän monelle. elämä ei ole ku halutaan. se koettelee ja joskus tuntus helpoimmalta luovuttaa mut en luovuta kun silti elämänhalua ja lapset. uskovaisuus kaukana tosi elämässä. öitä kaikille.
- PohPuhPih
Liian vahva? kirjoitti:
Ilmeisesti joidenkin pitää aina päästä sanomaan jotain, oli asiaa tai ei...
Ihmeellisen osuvaa itsekritiikkiä sinulta. Sitä ei paljon tällä palstalla näe.
- 12+10
Vahva ihminen ei todennäköisesti edes mieti niin triviaalia asiaa kuin "olenko liian vahva" tms. Itseni mielestä ne ihmiset, jotka vakuuttelevat vahvuuttaan, epäilevät olevansa liian vahvoja ovat juuri vahvan vastakohtia. Heillä on ehkä jotain itsetunnon, ihmissuhteiden tms ongelmaa, joka vaatisi tarkempaa tutkintaa ja työstämistä. On liian helppo vastaus syyttää "vahvuudestaan" ihmissuhdeongelmia esim. Ei vahvoilla ihmisillä ole moisia: ihminen on sosiaalinen eläin, jonka vahvuus näkyy mm. ihmissuhteissa ja niiden toimivuudessa.
- ----
Ärsyttää keskustelu, jossa termejä heitellään niin, että niillä on joku kummallinen oma määritelmä (kuten tuossa aloituksessa mainitussa ketjussa). Puhutaan "mustasta", mutta sillä onkin keskustelun aloittajan mielestä sellainen merkitys, että hän puhuukin "valkoisesta", kun muut puhuvat siitä mustasta.
Voisiko aloittaja siis määritellä käyttämänsä termit, mikäli hänellä on sanoille jokin yleisestä käsityksestä poikkeava merkitys? Muutenhan nämä keskustelut menevät vain siihen, että ap toteaa, "ettei keskustele aiheesta, jos termillä on muiden merkitys", kuten edellisessä ketjussa. - Siitä, ettei
sano itseään vahvaksi.
- Liian vahva?
Totta.
Asioista ei kuitenkaan voi keskustella, jos niille ei anna nimiä, ja kuten tuossa aiemmassa todettiin, tälle asialle ei ole vielä keksitty parempaa nimeä. Vahvuus saa siis luvan kelvata. - Etelän hetelmä
Liian vahva? kirjoitti:
Totta.
Asioista ei kuitenkaan voi keskustella, jos niille ei anna nimiä, ja kuten tuossa aiemmassa todettiin, tälle asialle ei ole vielä keksitty parempaa nimeä. Vahvuus saa siis luvan kelvata." tälle asialle ei ole vielä keksitty parempaa nimeä"
Hmm...Mites olis "Eksynyt"?
Vai onko "Liian eksynyt?" huono nimimerkki ja vihjailee sinulle heikkoudesta jota sinulla tietysti ei ole. - .......
Etelän hetelmä kirjoitti:
" tälle asialle ei ole vielä keksitty parempaa nimeä"
Hmm...Mites olis "Eksynyt"?
Vai onko "Liian eksynyt?" huono nimimerkki ja vihjailee sinulle heikkoudesta jota sinulla tietysti ei ole.Tai liian estynyt? Eräänlaista vahvuutta kai sekin kun joutuu pinnistelemään naisseurassa.
- Etelän hetelmä
....... kirjoitti:
Tai liian estynyt? Eräänlaista vahvuutta kai sekin kun joutuu pinnistelemään naisseurassa.
Voi olla.
Liian vaatimaton voi myös olla yksi tai liian nöyrä.
Valitettavasti monille meistä miehistä on olemaan sellaisia naisten seurassa ja olemaan varovaisia seksuaalisesti vaikka naiset pitävät itsevarmoista miehistä. Jopa röyhkeä mies on silloin parempi kuin liian varovainen.
aloittajan ongelma lienee se ettei hän osaa markkinoida tai tuoda itseään esille oikein.
Ongelmana on se itsevarmuuden muissa asioissa tuomista esille sosiaalisissa tilanteissa naisten kanssa ja jos siihen liittyy omia epäilyksiä omista kyvyistä hurmata nainen tai toisaalta joku huvittavan päälleliimattu "olen yli-ihminen" kuvitelma niin eihän se naista paljon lämmitä.
Aika yleinen ongelma sinkkumiesten keskuudesssa että sen itsevarmuus voi tulla esille töissä, harrastuksissa tai jopa toisten miesten seurassa, mutta naisten seurassa varsinkin kun kyse on siitä jota olisi tarkoitus saada seksuaaliseen kanssakäymiseen niin se luonne "lerpahtaa".
Kyse ei ole vahvuudesta vaan miten sitä vahvuutta käytetään niissä tilanteissa ja tuodaan sopivasti edustavasti esille.
- Mighty Mouse
Se on vaikea määritellä. Jokuhan voi olla ihan totaalisen paatunut ja turtunut ja katkeroitunut ja vetäytynyt suojamuuriensa taakse sen tuhannen terässeinän sisään bunkkeriinsa ja siellä vikistä omaa vahvuuttaan.
- mummeli.
Elämän tuoman kokemuksen mukaan vahva ihminen ei sano olevansa vahva tai muutenkaan tuo omia "mahtavuuksiaan" ensimmäisenä esille. Yleensä se, joka sanoo olevansa vahva, ei sitä ole, mutta toivoisi olevansa. Vähän samoin kun se, joka sanoo "tiedän olevani älykäs" aika harvoin sitä on.
Vahva ihminen on sen verran itsevarma, että tietää hyvien ominaisuuksiensa tulevan esille ihmisten kanssa ollessa, ei sitä tarvii erikseen vakuutella. - Etelän hetelmä
mummeli. kirjoitti:
Elämän tuoman kokemuksen mukaan vahva ihminen ei sano olevansa vahva tai muutenkaan tuo omia "mahtavuuksiaan" ensimmäisenä esille. Yleensä se, joka sanoo olevansa vahva, ei sitä ole, mutta toivoisi olevansa. Vähän samoin kun se, joka sanoo "tiedän olevani älykäs" aika harvoin sitä on.
Vahva ihminen on sen verran itsevarma, että tietää hyvien ominaisuuksiensa tulevan esille ihmisten kanssa ollessa, ei sitä tarvii erikseen vakuutella."Vahva ihminen on sen verran itsevarma, että tietää hyvien ominaisuuksiensa tulevan esille ihmisten kanssa ollessa, ei sitä tarvii erikseen vakuutella. "
Juuri noin.
Itse näkisin tuon olevan sellainen mantra jolla ihminen hakee sille ihmisten hyväksyntää sekä vahvistaa itselleen myös sitä ajatusta että on jotakin.
Usein olen huomannut tätä käyttävän esimerkiksi joissakin televisio-ohjelmissa jossa ryhmä naisia toteaa olevansa "vahvoja ja itsenäisiä". Vähän sama kuin urheilujoukkue tsemppaa itseään sanomalla olevansa "paras joukkue" ja "tuleva mestari" vaikka pelit ovat vielä pelaamatta.
Varmaan voimaannuttava kokemus, mutta ei kerro niistä ihmsiten todellisista ominaisuuksista tai kyvyistä tai luonteesta oikeastaan mitään. - Toinen mummeli
mummeli. kirjoitti:
Elämän tuoman kokemuksen mukaan vahva ihminen ei sano olevansa vahva tai muutenkaan tuo omia "mahtavuuksiaan" ensimmäisenä esille. Yleensä se, joka sanoo olevansa vahva, ei sitä ole, mutta toivoisi olevansa. Vähän samoin kun se, joka sanoo "tiedän olevani älykäs" aika harvoin sitä on.
Vahva ihminen on sen verran itsevarma, että tietää hyvien ominaisuuksiensa tulevan esille ihmisten kanssa ollessa, ei sitä tarvii erikseen vakuutella.En ole nyt ihan 100%:sti samaa mieltä, toki tuollaisiakin ihmisiä on. Mutta täällä yleensä kyllä kuvitellaan noin, että jos ihminen tietää omat hyvät puolensa ja vahvuutensa ja uskaltaa ne sanoa, hänessä on jotain vikaa. Tai että omien hyvien puolien sanominen ja tunnustaminen olisi aina niiden vakuuttelemista, vaikka se voi yhtä hyvin olla niiden toteamista.
Et ole elämänkokemuksellasi huomannut että tässä maassa kun ei saisi mitään muuta kun lähinnä säääliä itseään ja hokea huonoja puoliaan? Onko se kovinkaan tervettä? Jos joku ihminen tietää olevansa älykäs ja hän toteaa sen (riippuen tietenkin aiheyhteydestä) miksi se noinkin kokenutta kalvaa noin paljon? Entä jos hän tietää ja on?
Vahva ihminen on itsevarma, mutta on paljonkin tilanteita, missä voi sanoa cv:nsä, missä kannattaa sanoa hyvät puolensa tai pitää tietää. Etenkin naisille tämä tuntuu olevan kovin vaikeaa, ja etenkin jos kanssasisar tietää omat hyvät puolensa. Se koetaan heti uhkana ja sitä yritetään vähätellä.
Mutta on myös sekin tosiasia, että niin vahva pitää olla, että vaikkei koskaan tarvitsisi sanoa hyviä puoliaan ääneen, ne tiedostaa ja tarvittaessa osaa sanoa: koska siten ne myös tiedostaa. Sillä ei pääse minnekään että on ylinöyrä, vähättelee itseään, eikä tiedä vahvuuksiaan. Enkä puhu mahtailusta vaan tiedostamisesta. Eri asia on tietenkin miten ne tuo esille.
Sinäkin kutsut heti väheksyvästi "mahtavuuksiksi" ominaisuuksia, jotka voivat vaan olla hyviä. Minä olen esimerkiksi vahvaksi kasvanut, älykäs, luova, mielikuvituksekas, monilahjakas ja itsevarma. Miksi minä en voisi sitä esimerkiksi tässä nyt sanoa, esimerkkinä siitä että niin voi sanoa? Aivan sama se minulle on uskotko sinä sitä, joten ei minun siitä sinua tarvitse mitenkään vakuuttaa, tiedän sen itse, mutta toisaalta, koska tiedän sen, miksi en voisi käyttää sitä esimerkkinä?
Minun mielestäni se, ettei saisi koskaan todeta omia hyviä puoliaan on aika rasittavaa tässä maassa, ja etenkin naisten keskuudessa, missä se jyllää todella pahasti. Jos yksikin sisar erehtyy sanomaan itsestään mitään hyvää, se on jollain lailla leimattava tai juoruiltava kumoon, väheksyttävä pienemmäksi, tai se on uhka.
Ja se on elämänkokemuksella ihan fakta. Ilman että olen noita hyviä puoliani kenellekään sanonut, kunhan vaan olen huomannut asian muuta kautta.
Miehet eivät niin paljon siihen sorru.
Tämä vain siksi, että kyllä tuossa asiassa on toinenkin puoli... Ja veikkaampa että sinäkin sen ihan tasan tarkalleen tiedät, jos haluat tietää. - Etelän hetelmä
Toinen mummeli kirjoitti:
En ole nyt ihan 100%:sti samaa mieltä, toki tuollaisiakin ihmisiä on. Mutta täällä yleensä kyllä kuvitellaan noin, että jos ihminen tietää omat hyvät puolensa ja vahvuutensa ja uskaltaa ne sanoa, hänessä on jotain vikaa. Tai että omien hyvien puolien sanominen ja tunnustaminen olisi aina niiden vakuuttelemista, vaikka se voi yhtä hyvin olla niiden toteamista.
Et ole elämänkokemuksellasi huomannut että tässä maassa kun ei saisi mitään muuta kun lähinnä säääliä itseään ja hokea huonoja puoliaan? Onko se kovinkaan tervettä? Jos joku ihminen tietää olevansa älykäs ja hän toteaa sen (riippuen tietenkin aiheyhteydestä) miksi se noinkin kokenutta kalvaa noin paljon? Entä jos hän tietää ja on?
Vahva ihminen on itsevarma, mutta on paljonkin tilanteita, missä voi sanoa cv:nsä, missä kannattaa sanoa hyvät puolensa tai pitää tietää. Etenkin naisille tämä tuntuu olevan kovin vaikeaa, ja etenkin jos kanssasisar tietää omat hyvät puolensa. Se koetaan heti uhkana ja sitä yritetään vähätellä.
Mutta on myös sekin tosiasia, että niin vahva pitää olla, että vaikkei koskaan tarvitsisi sanoa hyviä puoliaan ääneen, ne tiedostaa ja tarvittaessa osaa sanoa: koska siten ne myös tiedostaa. Sillä ei pääse minnekään että on ylinöyrä, vähättelee itseään, eikä tiedä vahvuuksiaan. Enkä puhu mahtailusta vaan tiedostamisesta. Eri asia on tietenkin miten ne tuo esille.
Sinäkin kutsut heti väheksyvästi "mahtavuuksiksi" ominaisuuksia, jotka voivat vaan olla hyviä. Minä olen esimerkiksi vahvaksi kasvanut, älykäs, luova, mielikuvituksekas, monilahjakas ja itsevarma. Miksi minä en voisi sitä esimerkiksi tässä nyt sanoa, esimerkkinä siitä että niin voi sanoa? Aivan sama se minulle on uskotko sinä sitä, joten ei minun siitä sinua tarvitse mitenkään vakuuttaa, tiedän sen itse, mutta toisaalta, koska tiedän sen, miksi en voisi käyttää sitä esimerkkinä?
Minun mielestäni se, ettei saisi koskaan todeta omia hyviä puoliaan on aika rasittavaa tässä maassa, ja etenkin naisten keskuudessa, missä se jyllää todella pahasti. Jos yksikin sisar erehtyy sanomaan itsestään mitään hyvää, se on jollain lailla leimattava tai juoruiltava kumoon, väheksyttävä pienemmäksi, tai se on uhka.
Ja se on elämänkokemuksella ihan fakta. Ilman että olen noita hyviä puoliani kenellekään sanonut, kunhan vaan olen huomannut asian muuta kautta.
Miehet eivät niin paljon siihen sorru.
Tämä vain siksi, että kyllä tuossa asiassa on toinenkin puoli... Ja veikkaampa että sinäkin sen ihan tasan tarkalleen tiedät, jos haluat tietää.Vahvaksi itsensä leimaamisen ja itsensä vähättelyn välissä on yhden mantereen verran tilaa.
Aivan kuten on tyhjän pierun ja ripuloinnin.
"Minun mielestäni se, ettei saisi koskaan todeta omia hyviä puoliaan on aika rasittavaa tässä maassa, ja etenkin naisten keskuudessa, missä se jyllää todella pahasti."
Se voittaa ylivoimaisesti amerikkalaisen tavan jossa tuodaan esille joka käänteessä miten erinomaisia ollaan koskaan oikeastaan todistamatta sitä muuten kuin veemäisellä käytöksellä.
Latteuksien toistelu ei tee sinusta sitä persoonaa johon nuo latteudet viittaavat.
Ne tekevät sinusta vain täydellisen pellen.
- Kaikista vahvin?
Selvin merkki jos on nimimerkkinä esim. "Vanha mies" tai "Vahva nainen" tai "Kympin nainen" tai "Liian vahva" tai "Ihan paras" tai "Paras mies" tai "The Most Superior". Näistä se vahvuus on helpointa tunnistaa. Toisaalta jos on kysymysmerkki siinä nimen lopussa, niin se viittaa siihen, että on identiteetti vähän hukassa.
- (((())))
"Identiteetti on vahva ja kypsä silloin, kun ihminen tuntee pystyvänsä toteuttamaan itseään ja elää sopusoinnussa itsensä, valintojensa ja arvojensa kanssa kaikilla elämän alueilla. Jos identiteetti on kunnossa, ihminen kestää luhistumatta kriisejä, kuten avioeroa ja työttömyyttä. Vahva identiteetti kasvattaa myös joustavuutta, muutosten sietoa ja menestystä työelämässä.
Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan ihmiset työskentelevät mieluiten sellaisten ihmisten kanssa, joilla on kypsä identiteetti. Heitä pidetään muita älykkäämpinä, ymmärtäväisempinä ja työyhteisöön parhaiten sopeutuneina, koska he ovat itse punninneet vaihtoehtonsa ja perustellusti päätyneet valintoihinsa ja voivat siksi puolustaa omia ajatuksiaan ja ymmärtävät myös toisten mielipiteitä."
(Päivi Fadjukov)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Identiteetti_(psykologia)#cite_ref-d1_2-1- ((()))
Vahvan vastakohtana ihminen antaa muiden määritellä itsensä (kuten vaikkapa juuri em. Kympin Nainen, jolle se, että joku yksittäinen ihmisen määritelmä hänestä muodostuu hänen omaksi käsitykseksi hänestä itsestään. Kympin Naisen mukaan häntä on mies kutsunut Kympin Naiseksi, joten hän on Kympin Nainen) ja/tai omaksuu valmiiksi rakennetun roolin (esim eri yhteisöjen luoma rooli, vaikka sitten nettiyhteisön ATM-rooli)
http://www.tiede.fi/artikkeli/869/rakenna_identiteettisi_itse_on_aikuisena_helpompaa - Mustaa ja Valkoista
Mitä jos on vahva identiteetti, mutta ei pysty toteuttamaan itseään jostain syystä (olosuhteet, raha, elämän sattumukset, onnettomuudet, syntymä, perimä...jne.) sen mukaan? Mitä jos ei pysty omalla identeetillään, sillä minkä kokee omaksi itsekseen vahvasti ja vakaasti kuitenkaan toteuttamaan itseään, eikä näin ollen pysty elämään sopusoinnussa itsensä kanssa? Arvojensa kanssa ehkä, valintoja tehdä parhaansa mukaan, mutta...
En allekirjoita tuota ollenkaan.
Vahva identiteetti kestää luhistumatta ehkä avioeron tai työttömyyden, mutta kestääkö kenenkään identiteetti jos kriisejä käy monta yhtäaikaa: työttömyys, köyhyys, avioero ja väkivalta? Näinkin käy joillekin. Joillain käy jopa niin että paljastuu asioita asioista mitkä ovat heitä siihen saakka "varmasti" kannattaneet: kun kaikki luhistuu, mitä jää jäljelle? Usein ei mitään.
Kuinka paljon vahvan pitää kestää ja toisaalta, jos ei tule kriisejä, miten ihmiselle voisi rakentua kestävyyttä?
Kyllähän jokaisen identiteetti kestää kun ei ole kriisejä, joten jos helpolla pääsee, voi sama identiteetti säilyä ja kestää hyvinkin vahvana koko elämän.
Mutta jos sattuu liian paljon ja liian vakavia asioita, voi koko elämänsä joutua rakentamaan uudelleen. Jälkimmäinen identiteetti on vasta oikeasti vahva. Tuskin kukaan sitä silti toivoo tai ensimmäisensä kanssa edes pystyy tajuamaan, miten helposti rikottavissa se identiteetti on.
Eli se joka ei koskaan luhistu, ei tiedä siitä mitään, eikä voi omata kovin vahvaa pohjaa sinänsä, koska jos rajojaan ei tietä, ei tiedä missä raja kulkee.
Se joka taas luhistuu, hajoaa, ja joutuu rakentamaan oikeasti aikuisena minänsä uudelleen, saattaa tietää paljon enemmän.
(tai vaihtoisesti tämän epäonnistuessa jäädä ajelehtimaan rikkinäisen minän kanssa... mutta ei nyt mennä siihen)
Tarkoitan tämän vain tuon yhden määritelmän vastineeksi.
Identiteetti siis ei välttämättä tuolla määritelmällä ole vahva eikä kypsä. Identiteetti saattaa olla vahva silläkin, joka elää olosuhteissa, missä ei voi toteuttaa itseään, tehdä valintoja eikä elää sopusoinnussa tai edes rauhan aikaa. Eikä kukaan kestä määräänsä enempää luhistumatta. Mitä helpommalla päässyt esimerkiksi länsimaalainen hyvinvointielämää elänyt ihminen on, sen helpompi hänet olisi murtaa todellisten vaikeuksien alle.
(Ja lisäten, että toisaalta, jos vaikeuksia on heikolle (suhteessa niihin vaikeuksiin) luonteen laadulle liikaa se ei koskaan pääse edes kehittymään vahvaksi ja sekin identiteetti on helppo murtaa) - ((()))
Mustaa ja Valkoista kirjoitti:
Mitä jos on vahva identiteetti, mutta ei pysty toteuttamaan itseään jostain syystä (olosuhteet, raha, elämän sattumukset, onnettomuudet, syntymä, perimä...jne.) sen mukaan? Mitä jos ei pysty omalla identeetillään, sillä minkä kokee omaksi itsekseen vahvasti ja vakaasti kuitenkaan toteuttamaan itseään, eikä näin ollen pysty elämään sopusoinnussa itsensä kanssa? Arvojensa kanssa ehkä, valintoja tehdä parhaansa mukaan, mutta...
En allekirjoita tuota ollenkaan.
Vahva identiteetti kestää luhistumatta ehkä avioeron tai työttömyyden, mutta kestääkö kenenkään identiteetti jos kriisejä käy monta yhtäaikaa: työttömyys, köyhyys, avioero ja väkivalta? Näinkin käy joillekin. Joillain käy jopa niin että paljastuu asioita asioista mitkä ovat heitä siihen saakka "varmasti" kannattaneet: kun kaikki luhistuu, mitä jää jäljelle? Usein ei mitään.
Kuinka paljon vahvan pitää kestää ja toisaalta, jos ei tule kriisejä, miten ihmiselle voisi rakentua kestävyyttä?
Kyllähän jokaisen identiteetti kestää kun ei ole kriisejä, joten jos helpolla pääsee, voi sama identiteetti säilyä ja kestää hyvinkin vahvana koko elämän.
Mutta jos sattuu liian paljon ja liian vakavia asioita, voi koko elämänsä joutua rakentamaan uudelleen. Jälkimmäinen identiteetti on vasta oikeasti vahva. Tuskin kukaan sitä silti toivoo tai ensimmäisensä kanssa edes pystyy tajuamaan, miten helposti rikottavissa se identiteetti on.
Eli se joka ei koskaan luhistu, ei tiedä siitä mitään, eikä voi omata kovin vahvaa pohjaa sinänsä, koska jos rajojaan ei tietä, ei tiedä missä raja kulkee.
Se joka taas luhistuu, hajoaa, ja joutuu rakentamaan oikeasti aikuisena minänsä uudelleen, saattaa tietää paljon enemmän.
(tai vaihtoisesti tämän epäonnistuessa jäädä ajelehtimaan rikkinäisen minän kanssa... mutta ei nyt mennä siihen)
Tarkoitan tämän vain tuon yhden määritelmän vastineeksi.
Identiteetti siis ei välttämättä tuolla määritelmällä ole vahva eikä kypsä. Identiteetti saattaa olla vahva silläkin, joka elää olosuhteissa, missä ei voi toteuttaa itseään, tehdä valintoja eikä elää sopusoinnussa tai edes rauhan aikaa. Eikä kukaan kestä määräänsä enempää luhistumatta. Mitä helpommalla päässyt esimerkiksi länsimaalainen hyvinvointielämää elänyt ihminen on, sen helpompi hänet olisi murtaa todellisten vaikeuksien alle.
(Ja lisäten, että toisaalta, jos vaikeuksia on heikolle (suhteessa niihin vaikeuksiin) luonteen laadulle liikaa se ei koskaan pääse edes kehittymään vahvaksi ja sekin identiteetti on helppo murtaa)"Mitä jos on vahva identiteetti, mutta ei pysty toteuttamaan itseään jostain syystä (olosuhteet, raha, elämän sattumukset, onnettomuudet, syntymä, perimä...jne.) sen mukaan? Mitä jos ei pysty omalla identeetillään, sillä minkä kokee omaksi itsekseen vahvasti ja vakaasti kuitenkaan toteuttamaan itseään, eikä näin ollen pysty elämään sopusoinnussa itsensä kanssa? "
Vahvalla identiteetillä varustettu näkee sen todellisuuden realistisesti ja ainakin ajan kanssa oppii hyväksymään sen, miten siinä voi toimia. Esimerkkinä vaikkapa vakavan onnettomuuden vaikutus: vahva kriisin läpikäytyään oppii hyväksymään sen, ettei esim. kykene liikkumaan kuten ennen, vahvan vastakohta taas ei voi päästää irti siitä omakuvasta, johon kuuluu se onnettomuutta edeltävä liikkumisen taso. Sama juttu köyhyyden, perimän tms kanssa. Vahvuutta on hyväksyä tosiasiat ja oppia toimimaan niistä käsin - ei rakentaa ihanneminää, joka toimii vain tietynlaisissa olosuhteissa kuten vaikkapa tietyssä fyysisessä kunnossa, tietyllä perimällä, tietyllä varallisuudella jne.
"kun kaikki luhistuu, mitä jää jäljelle? Usein ei mitään."
Oletko kuullut sanontaa "menetin kaiken, mutta en itseäni"? Vahvan ja kypsän identiteetin omaava ei voi menettää "kaikkea", koska itseään ei voi menettää. Siksi juuri kannattaa rakentaa se identiteettinsä niin, ettei perustu "menetättäviin asioihin".
"Eli se joka ei koskaan luhistu, ei tiedä siitä mitään, eikä voi omata kovin vahvaa pohjaa sinänsä, koska jos rajojaan ei tietä, ei tiedä missä raja kulkee.
Se joka taas luhistuu, hajoaa, ja joutuu rakentamaan oikeasti aikuisena minänsä uudelleen, saattaa tietää paljon enemmän."
En oikein usko "minän uudelleen rakentamiseen", uusien elämien aloittamiseen jne. Kuulostaa hieman naistenlehtipsykologialta. Identiteetti, minä, persoonallisuus muuttuu koko ajan ja nykytutkimusten mukaan paljon enemmän elämän aikana, mitä ennen on oletettu. Mutta "minän uudelleenrakennuksessa" lienee kysymys siitä, ettei sitä minää ole aikaisemmin kunnolla rakentunut? Kuten tuossa artikkelissakin mainittiin: se omaksuttu identitetti (ei siis itserakennettu) johtaa usein kriisiin (oisiko siinä sitten kysymys tuosta mainitsemastasi "minän uudeelleenrakentamisesta"?)
- ordre.public
Jahas. Nyt sitten keskustellaan siitä, mitä vahvuus on silloin kuin vahvuus ei tarkoita vahvaa. Ap voisi selventää sitä mitä hän käsittää tässä vahvalla...vaikkapa kuvaamalla hänen tarkoittamansa vahvan vastakohtaa.
- pohti
Paljon nousee penkistä
- Etelän hetelmä
Tämä tulee mieleen ihmisistä jotka sanovat olevansa "vahvoja".
Sama koskee jos ihminen sanoisi olevan "hyvä", "paras" tai "seksikäs". Siis itsestään?!
http://www.youtube.com/watch?v=39YUXIKrOFk
"Itsenäisyys" ei ole ihan niin selkeä juttu koska sillä voi olla myös negatiivinen puoli. Vahvuudella tuskin on ellei se ole että joku näkee sen huonona puolena "koska on itse niin heikko" tai muuta roskaa. - mummeli_taas
Se on totta, että kulttuuriset erot vaikuttavat siihen, miten ihmiset puhuvat (tai kirjoittavat) itsestään. Suomessa jos julkisesti sanoo olevansa vahva, luova, älykäs jne. niin sitä pidetään helposti itsensä korostamisena ja merkkinä siitä, ettei näin ole.
Kaikki toki riippuu asiayhteyksistä ja siitä millä tavoin asiat tuodaan esille. Esim. työhakemuksessa ei kannata jäädä odottamaan, että ne hyvät ominaisuudet tulevat esille vaan ne on sanottava ja selkeästi. Mitä sanotaan ja missä yhteydessä on mielestäni se ratkaiseva tekijä.
Mutta yleensä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja esim. juuri nettitreffailussa tms. sinkkumarkkinoilla olemisessa vahvuuden erityinen mainitseminen ja korostaminen alkumetreillä kertoo enemmänkin epävarmuudesta. Nyt tämä täti lähtee saunaan ja toivotan mukavaa iltaa kaikille keskustelijoille! - Kympin Nainen
Ap kyseli miten tunnistaa vahva ihminen.
Mielestäni vahva ihminen on suurimman osan aikaa:
- rauhallinen ja tasapainoinen, koska hän omaa selkeän näkemyksen siitä kuka minä olen, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä ja mitä haluan elämältä;
- määrätietoinen – pyrkii kohti omia tavoitteitaan suunnitelmallisesti eikä odota muiden ratkaisevan oman elämänsä ongelmia;
- kohtelias ja arvostava koska kunnioittaa kaikkea elämää, omaa ja toisten, mukaan lukien erilaisia elämänvalintoja (ei esim. koe tarvetta haukkua tai alistaa toisia ylentääkseen itseään koska jokaisella ihmisellä on ihmisarvo joka on yhtäläinen ja riippumaton muista, jokaisen henkilökohtainen ratkaisu on yhtä arvokas ja ko. henkilölle oikea);
- armollinen, suvaitseva, avulias (sekä itseään että muita kohtaan) koska tietää että elämä ei aina mene niin kuin Strömsössä, joinain päivinä parhaat puolemme ovat enemmän esillä, pärjäämme ehkä paremmin omillamme; sitten taas toisena päivinä erehdymme ja saatamme tarvita toisten apua (joskus "big time") – koska olemme ihmisiä ja erehtyväisiä ja vahvempia/heikompia riippuen elämäntilanteestamme;
- positiivinen ja eteenpäin / tulevaisuuteen pyrkivä / katsova – tietää että elämässä on myös vaikeuksia, mutta voimme oppia kaikesta, kehittyä ihmisinä ja että vaikka tänään olisi vaikeaa, elämällä voi olla paljon hyvää vielä tarjota kunhan jaksamme yrittää, (ottaa siis myös opiksi virheistään);
- avoin ja nöyrä uusien asioiden ja ihmisten edessä – uteliaisuutta ja oppimishalua – kuinka minä voin oppia toisilta ihmisiltä ja tulla paremmaksi ihmiseksi, pystyy myöntämään avoimesti omat heikkoutensa/kehitysalueensa;
- joustava – tietää että erilaiset tilanteet vaativat erilaisia toimintatapoja ja on siksi oppinut mukauttamaan omaa käytöstään erilaisiin tilanteisiin sopivaksi;
- tukeva – rohkaisee ja tukee kanssaihmisiä, koska tietää että toisen menestys ei ole pois omasta vaan päinvastoin osa suurempaa yhteistä hyvää. Puolustaa tästä syystä myös usein toisia, erityisesti heikompia.
Nämä tulee näin äkkiseltään itselleni mieleen noista ulkoisista merkeistä / käytöksestä.
Lopuksi on myös todettava, että olen samaa mieltä Päivi Fadjukovin kanssa vahvasta identiteetistä, jota nimimerkki ((())) lainasi. Jatko-osassa ((())) totesi että minä olisin antanut määritellä itseni ulkoapäin (ja että olisin siitä syystä vahvan vastakohta). Tämä perustuu väärinkäsitykseen (tai virheelliseen tulkintaan), koska vaikka minut pitkältä ajalta, sielunpohjiani myöten tuntenut mies on minua Kympin Naiseksi kutsunutkin, niin pidän myös itse itseäni mitä suurimmassa määrin Kympin Naisena. Ts. kyseessä ei niinkään ollut ulkoapäin tullut määritelmä, vaan se että minut hyvin tuntema ihminen on minua kuvannut tavalla josta voin itse olla täysin samaa mieltä. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä että olisin täydellinen.
Ja jos joku tästä ed. kappaleesta nyt taas vetää herneen nenään, niin vetäkää vaan - jos haluatte hyökätä persoonaani kohtaan erilaisissa asiayhteyksissä (niin kuin nyt tässä keskustelussa nostaa minut esimerkkinä jostakin), niin minä pidän kiinni oikeudestani puolustaa itseäni. Jos jätätte minun persoonani keskustelujen ulkopuolelle, niin meidän ei tarvitse tätä minun itsetunto- tms kysymystä käsitellä joka hel*etin välissä.- ((()))
Mielestäni tuossa kommentissa on suuri ristiriita: aluksi luettelo piirteistä (esim. rauhallisuus, kohteliaisuus, positiivisuus), jotka kertovat vahvuudesta ja sitten toteamus, että ollaan samaa mieltä Päivi Fadjukoffin määritelmän kanssa.
Fadjukoffin määritelmän mukaan yksilö on vahva identiteetiltään silloin, kun elää sopusoinnussa mm. itsensä kanssa. Jos rauhallisuus ja positiivisuus - tai mikä tahansa yksittäinen piirre- kertoo vahvuudesta, silloin ihmiset, joilla ei noita piirteitä ole, eivät voi olla identiteetiltään vahvoja, vaikka eläisivätkin sopusoinnussa itsensä, ja omien piirteidensä kuten vaikka vilkkauden, realistisuuden, kanssa, kuten Fadjukoff määrittelee. - Kympin Nainen
((())) kirjoitti:
Mielestäni tuossa kommentissa on suuri ristiriita: aluksi luettelo piirteistä (esim. rauhallisuus, kohteliaisuus, positiivisuus), jotka kertovat vahvuudesta ja sitten toteamus, että ollaan samaa mieltä Päivi Fadjukoffin määritelmän kanssa.
Fadjukoffin määritelmän mukaan yksilö on vahva identiteetiltään silloin, kun elää sopusoinnussa mm. itsensä kanssa. Jos rauhallisuus ja positiivisuus - tai mikä tahansa yksittäinen piirre- kertoo vahvuudesta, silloin ihmiset, joilla ei noita piirteitä ole, eivät voi olla identiteetiltään vahvoja, vaikka eläisivätkin sopusoinnussa itsensä, ja omien piirteidensä kuten vaikka vilkkauden, realistisuuden, kanssa, kuten Fadjukoff määrittelee.Kiitos, tärkeä pointti - myönnän täysin, etten ilmaissut itseäni selkeimmällä mahdollisella tavalla. Koska ap kysyi kuinka tunnistaa vahva ihminen, yritin löytää helposti identifioitavissa olevia piirteitä – selvästikin ainakin jossain määrin epäonnistuin tässä. Yritän selventää mitä tarkoitin:
Yksittäisiä piirteitä (kuten rauhallinen tai tasapainoinen) seuraava kuvaus, esim.: ”…koska hän omaa selkeän näkemyksen siitä kuka minä olen, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä ja mitä haluan elämältä;” – on ”tärkeämpi” kuin termit/piirteet rauhallinen tai tasapainoinen. Otan esimerkin: perusluonteeltaan vilkas henkilö on vahva omatessaan selkeän näkemyksen siitä kuka hän on, eli hän on ”rauhallinen ja tasapainonen” suhteessa omaan itseensä (eli Fadjukoffin mukaan on sopusoinnussa itsensä kanssa). Esim. jos joku kyseenalaistaa tämän perusluonteeltaan vilkkaan henkilön toimintakyvyn jossain tietyssä työtehtävässä vilkkauden takia, henkilö voi rauhallisesti ja tasapainoisesti perustella, että ”kyllä, olen perusluonteeltani vilkas, mutta se ei vaikuta menestymiseeni tässä työtehtävässä, koska…”
Samaan tapaan siis tuo kuvaamani positiivisuus vastaa Fadjukoffin määritelmässä kykyä selviytyä kriiseistä.
Kutakin piirrettä tulisikin siis ”lukea” tuon laajemman kuvauksen kautta – tällöin en itse näe ristiriitaa Fadjukoffin määritelmän kanssa. Mutta oikeassa olet, yksittäiset piirteet eivät sinällään ole merkki vahvuudesta – siksi tämä kai onkin aika hankalasti määriteltävissä oleva asia ja nuo ”jatkokuvaukset” ovat tarpeen. - ((()))
Kympin Nainen kirjoitti:
Kiitos, tärkeä pointti - myönnän täysin, etten ilmaissut itseäni selkeimmällä mahdollisella tavalla. Koska ap kysyi kuinka tunnistaa vahva ihminen, yritin löytää helposti identifioitavissa olevia piirteitä – selvästikin ainakin jossain määrin epäonnistuin tässä. Yritän selventää mitä tarkoitin:
Yksittäisiä piirteitä (kuten rauhallinen tai tasapainoinen) seuraava kuvaus, esim.: ”…koska hän omaa selkeän näkemyksen siitä kuka minä olen, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä ja mitä haluan elämältä;” – on ”tärkeämpi” kuin termit/piirteet rauhallinen tai tasapainoinen. Otan esimerkin: perusluonteeltaan vilkas henkilö on vahva omatessaan selkeän näkemyksen siitä kuka hän on, eli hän on ”rauhallinen ja tasapainonen” suhteessa omaan itseensä (eli Fadjukoffin mukaan on sopusoinnussa itsensä kanssa). Esim. jos joku kyseenalaistaa tämän perusluonteeltaan vilkkaan henkilön toimintakyvyn jossain tietyssä työtehtävässä vilkkauden takia, henkilö voi rauhallisesti ja tasapainoisesti perustella, että ”kyllä, olen perusluonteeltani vilkas, mutta se ei vaikuta menestymiseeni tässä työtehtävässä, koska…”
Samaan tapaan siis tuo kuvaamani positiivisuus vastaa Fadjukoffin määritelmässä kykyä selviytyä kriiseistä.
Kutakin piirrettä tulisikin siis ”lukea” tuon laajemman kuvauksen kautta – tällöin en itse näe ristiriitaa Fadjukoffin määritelmän kanssa. Mutta oikeassa olet, yksittäiset piirteet eivät sinällään ole merkki vahvuudesta – siksi tämä kai onkin aika hankalasti määriteltävissä oleva asia ja nuo ”jatkokuvaukset” ovat tarpeen.Kriiseistä selviytyminen ei ole positiivisuuden synonyymi (tuskin Fadjukoffinkaan mielestä). Positiivisuus voi olla jopa päinvastoin kriiseistä selviytymättömyyttä. Psykologiassa puhutaan splittaamisesta: tunteiden jakamisesta vs -, hyvä vs paha jne. (Splitting on hyvin kehittymätön puolustusmekanismi ja tyypillistä esim persoonallisuushäiriöisille.) Kaikki varmaan tuntee myös pollyannismin, positiivisuuden maksimaalin, joka ei ole "selviytymistä", eikä "vahvuutta".
- ordre.public
Naisilla on ikiaikainen menetelmä miehen vahvuuden selvittämiseen, josta käytetään nykyään usein nimitystä "shit test". Operationaalinen määritelmä heikolle olisi tässä yhteydessä henkilö, joka epäonnistuu näissä testeissä. Shit testeissä voi kyllä nähdä tiettyä yleistettävyyttä, esim. feminismi on jossain yhteyksissä tulkittu massiiviseksi shit testiksi, jolla naiskunta miestä koettelee. Lähtökohtana näissä testeissä on, että vahva kulkee omia polkujaan niin emotionaalisesti kuin älyllisestikin kun taas heikot mukautuvat toisten toiveisiin, näkemyksiin, tulkintoihin ja määritelmiin.
Se miten vahvuutta EI kannata lähteä määrittelemään, että se kattaa sisälleen likimain kaiken hyvän maailmassa, mitä tässä ketjussa onkin jo ehdotettu. - Liian vahva?
Aivan alkuun todettakoon, että joku toinenkin näkyy kirjoittaneen nimimerkilläni "Liian vahva?", klo 18:22. Aika epätoivoista...
Tämän ketjun, aivan kuten edellisenkin, ongelmana tuntuu olevan se, että mennään henkilökohtaiselle tasolle sen sijaan, että puhuttaisiin itse asiasta. Aiheen kannalta on itseasiassa täysin yhdentekevää se, olenko minä itse vahva sen kummemmin oman määritelmäni mukaisesti kuin muutenkaan.
Etelän hetelmä, sinä et tunne minua ihmisenä. Tiedät minusta yhtään mitään vain sen perusteella, mitä olen tänne itsestäni kirjoittanut. Kuitenkin yrität analysoida minua paljon pidemmälle ja oletat asioita, joille sinulla ei ole mitään perusteluja.
En muuten edelleenkään ole koskaan väittänyt, että minulla ei olisi heikkouksia. Estyneisyyden taas myönsin jo edellisessä keskustelussa, joskin sanoin myös päässeeni siitä eroon.
Mitä tulee tarkoittamani vahvuuden määritelmään, Kympin Nainen varmaankin summasi sen aika hyvin. Itse asiassa niin hyvin, että epäilen sen myötä koko tämän ketjun hyödyllisyyttä, sillä noita asioita tuskin pystyy näkemään toisesta ihmisestä aivan hetkessä.
Shit test oli mielenkiintoinen lisä tähän keskusteluun. Itse olisin sitä mieltä, että sellaiset eivät todellakaan kuulu vahvan ihmisen repertuaariin. - Ikisinkku M
Hirveän pitkiä jaaritteluja tässä ketjussa, ei jaksa lukea mutta minusta vahva on sellainen joka ei heti vastoinkäymisten tullen ala surkuttelemaan kohtaloaan itselle ja muille vaan ottaa niistä opiksi ja suhtautuu "elämä on" asenteella, mieluummin nauraa kuin itkee ja näkee asiat mahdollisuuksina, uuden alkuna eikä kaiken loppuna niin kuin heikot tuntuvat kokevan. Itse olen aika vahva käsittääkseni, tähän ovat erilaiset kokemukset muokanneet ja vaikka nytkin tavallaan olen tilanteessa jonka joku voisi nähdä synkkänä itse en vaan osaa, tunnen ihmisiä jotka ei välttämättä kestäisi näitäkään "vastoinkäymisiä".
- ytslfdkfvn
Tässä on mielestäni vahva ihminen. Nostan hattua. (Toisin kuin ap:lle, joa en todellakaan edellisen ketjun perusteella pidä vahvana vaan totaalisena typeryksenä, joka etsii itselleen egoboostia epätoivoisesti. Anteeksi, mutta en osaa ilmaista asiaa nätimmin.)
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/johan_on_venninen_20788.html#media=20802 - Hynynen.
Hynynen.
- mies 86
Tästä ketjusta iski lähinnä silmään nuo Kympin Naisen listaamat kohdat ns. vahvasta ihmisestä. Väittäisin itse täyttäväni useimmat noista ihan hyvin, mutta silti tahdon mieltää itseni heikoksi vätykseksi. Meni koulussa sitten hyvin tai huonosti tai jotain siltä väliltä. Olen kuitenkin toistaiseksi vain työtön humanisti jolla on jonkin verran liiketaloudellista pohjaa mutta ei kuitenkaan tarpeeksi. Ärsyynnyn todella pienistä asioista ja saatan vaikeina hetkinä kiukutella läheisilleni ja joskus jopa loukata heitä. Olen luonteeltani ylimielinen ja poispilattu, joskaan kumpikaan ei yleensä heijastu ulospäin. Luultavasti minussa on myös jonkinlaista narsistin vikaa, mutta koska senkin ominaisuuden raja on venyvä niin en viitsi alkaa sitä omalla kohdallani sen enempää avaamaan.
- tytsy-92
No vanha ihminen on tolleen 40 vee ja sen alle on viel nuori. :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hengenvaaralliset kiihdytysajot päättyivät karmealla tavalla, kilpailija kuoli
Onnettomuudesta on aloitettu selvitys. Tapahtuma keskeytettiin onnettomuuteen. Tapahtumaa tutkitaan paikan päällä yhtei1786545- 1481804
- 1131588
- 511310
Suureksi onneksesi on myönnettävä
Että olen nyt sitten mennyt rakastumaan sinuun. Ei tässä mitään, olen kärsivällinen ❤️46992Möykkähulluus vaati kuolonuhrin
Nuori elämä menettiin täysin turhaan tällä järjettömyydellä! Toivottavasti näitä ei enää koskaan nähdä Kauhavalla! 😢40973Älä mies pidä mua pettäjänä
En petä ketään. Älä mies ajattele niin. Anteeksi että ihastuin suhun varattuna. Pettänyt en ole koskaan ketään vaikka hu96933Reeniähororeeniä
Helvetillisen vaikeaa työskennellä hoitajana,kun ei kestä silmissään yhtään läskiä. Saati hoitaa sellaista. Mitä tehdä?5859Tarvitsemme lisää maahanmuuttoa.
Väestö eläköityy, eli tarvitsemme lisää tekeviä käsiä ja veronmaksajia. Ainut ratkaisu löytyy maahanmuutosta. Nimenomaan241835- 41819