Visiota palestiinalaisvaltiosta on eletty todeksi sitten Oslon sopimuksen jo toistakymmentä vuotta. Tuolloin ns. palestiinalaisille luvattiin lähes tulkoon kaikki eli Juudean, Samarian ja Gazan alueet ja kaiken huipuksi jopa suuri osa Jerusalemista. Mutta, että ns. palestiinalaiset olisivat alkaneet luomaan konkreettisesti ja rauhanomaisesti omaa valtiotaan eli rakentamaan rauhaa kiihkoilun sijasta, niin kuin rauhansopimuksessakin edellytettiin, he aloittivatkin ennennäkemättömän terrorin, jolle ei näytä loppua olevan. Viimeisimmän intifadan aikana on kuollut yli 1000 viatonta israelilaista ja yli 6500 on haavoittunut tai vammautunut. Tämän todellisuuden edessä Israel on joutunut aloittamaan turva-aidan rakentamisen, jonka teho itsemurhaiskujen torjunnassa on ollutkin huomattava. Toisissa olosuhteissa joku toinen valtio olisi yksinkertaisesti murskannut väkivallan ja häätänyt sen kannattajat muualle.
Arabiosapuolen osalta sanat ja teot rauhasta eivät kohtaa. Alkaen PLO:n peruskirjasta, joka on Israelin hävitttämisineen PLO:n kovan linjan "ulkoministeri" Farouk Kaddoumin keväisen lausunnon mukaan edelleen voimassa. Taannoin ministerinä toiminut Abd El Aziz Shahian totesi muutama vuosi sitten, että "Oslo on vain ensimmäinen askel Israelin tuhoamisessa". Johtaviin ns. palestiinalaisiin kuuluva Saeb Erekat tuomitsi itsemurhaiskun maaliskuussa englanniksi, mutta arabiaksi toisessa yhteydessä ylisti iskua. Lokakuussa 2003 ns. palestiinalaisten virallinen televisiokanava lähetti ohjelmaa, jossa Israel tuhottiin ja tilalle luotiin palestiinalaisvaltio. Suomenkin rahoittamissa ns. palestiinalaisten oppikirjoissa kiistetään Israelin oikeus olemassaoloon. Heidän kartoissaan vihreänä oleva "Palestiinan valtio" käsittää koko Israelin mukaan lukien ns. miehitetyt alueet. Tämänkaltainen luettelo arabiosapuolen "rauhan rakentamisesta" on loputon.
Israel on perustamisestaan lähtien ojentanut kättään rauhan rakentamiseksi, mutta sen käteen on ollut harvoja tarttujia. Egyptin ja Jordanian kylmä ystävyys ei paljon lämmitä. Olisi vältettävä kansalliskiihkoilua, mutta tämän voisi ensimmäiseksi mennä kertomaan Hamasin ja Jihadin edustajille.
Take A Pen 04.08.2004
KUUKAUDEN VALEHTELIJA HEINÄKUUSSA 2004
The Associated Press
http://www.take-a-pen.org/english/Articles/Art31072004.htm
Lukekaapa, mielenkiintoista feikkausta!
Arabiosapuolen osalta sanat ja teot rauhasta eivät kohtaa. Alkaen PLO:n peruskirjasta, joka on Israelin hävitttämisineen PLO:n kovan linjan "ulkoministeri" Farouk Kaddoumin keväisen lausunnon mukaan edelleen voimassa. Taannoin ministerinä toiminut Abd El Aziz Shahian totesi muutama vuosi sitten, että "Oslo on vain ensimmäinen askel Israelin tuhoamisessa". Johtaviin ns. palestiinalaisiin kuuluva Saeb Erekat tuomitsi itsemurhaiskun maaliskuussa englanniksi, mutta arabiaksi toisessa yhteydessä ylisti iskua. Lokakuussa 2003 ns. palestiinalaisten virallinen televisiokanava lähetti ohjelmaa, jossa Israel tuhottiin ja tilalle luotiin palestiinalaisvaltio. Suomenkin rahoittamissa ns. palestiinalaisten oppikirjoissa kiistetään Israelin oikeus olemassaoloon. Heidän kartoissaan vihreänä oleva "Palestiinan valtio" käsittää koko Israelin mukaan lukien ns. miehitetyt alueet. Tämänkaltainen luettelo arabiosapuolen "rauhan rakentamisesta" on loputon.
Israel on perustamisestaan lähtien ojentanut kättään rauhan rakentamiseksi, mutta sen käteen on ollut harvoja tarttujia. Egyptin ja Jordanian kylmä ystävyys ei paljon lämmitä. Olisi vältettävä kansalliskiihkoilua, mutta tämän voisi ensimmäiseksi mennä kertomaan Hamasin ja Jihadin edustajille.
Take A Pen 04.08.2004
KUUKAUDEN VALEHTELIJA HEINÄKUUSSA 2004
The Associated Press
http://www.take-a-pen.org/english/Articles/Art31072004.htm
Lukekaapa, mielenkiintoista feikkausta!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Erittäin mielenkiintoista luettavaa, kiitos linkistä!
Tuo kuvasarja kakkonen muuten on valitettavan yleistä kaikkialla maailmassa... Lapset ottavat osaa mellakoihin (usein edes tietämättä, mitä vastaan tai minkä puolesta riehuvat), hajottavat paikkoja, uhmaavat virkavaltaa ja heittelevät kiviä. Kun sitten poliisi ottaakin kiinni ja hieman "kovemmalla" kädellä kohtelee, niin jo ollaan itkemässä sitä, kuinka pahoin heitä runnellaan! Ei voi kuin ihmetellä niitä ihmisiä, jotka ottavat näissä tapauksissa noiden "mellakkapentujen" puolen!?
Kuinka sitten saataisiin Israeliin aikaiseksi pysyvä rauha? Minä olen sitä mieltä, että niin kauan kuin vallassa pysyvät samat omiin arvoihinsa uskovat päättäjät (Arafat & Sharon), ei rauhaan päästä koskaan.
Ketkä sitten seuraaviksi vallanpitäjiksi? Onko olemassakaan nuorempia, jotka kykenisivät tätä asiaa puimaan neuvottelemalla? Onko tuolla kyseisellä alueella olemassakaan yhtään todellista RAUHANTAHTOISTA ihmistä? Vai onko valitettava totuus se, että tuo silmitön molemmminpuolinen väkivalta ja sen kierre on turruttanut kaikkien mielet?
Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että tuo viimeinen vaihtoehto on se, joka paikkaansa pitää. Surullista.
... siihen, ovatko Arafat ja Sharon oikeita päättämään rauhasta alueella, puutun vain yhteen yksityiskohtaan.
Sharon on vaaleissa valittu ja virkakauttaan virallisesti työstävä israelilainen virkamies.
Arafatin virkakausi on päättynyt jo pari vuotta sitten, eikä häntä ole uudelleen tehtäväänsä valittu. Siis hänellä ei ole edes kansansa valtuutusta hoitamaan tehtäväänsä.
Palestiinalaisten olisi syytä pitää uudet vaalit välittömästi, että vastapuolelle saataisiin virkamies, jonka allekirjoituksella mahdollinen rauhansopimus voitaisiin sitovasti allekirjoittaa. Arafatilla kun ei ole enää oikeutta allekirjoittaa mitään kansansa puolesta.