viime kesänä meni tupla-akkuviritykset sikäli situralleen niin, että loppukaudesta alkoi johtojen kosketuksissa olla ongelmia. Laitoin sellaisen pyöritettävän valitsimen uusin johdotuksin, mutta ne akkukaapelien liittimet vaativat jonkin ihmepuristimen. Luulin, että vahvoilla pihdeillä pärjää, mutta ei. Toinen akku ei enää saanut kosketusta.
Heitin sen valitsijamötikän menemään ja ajattelin tehdä kaiken uusiksi. Biltemassa olis kätevä automaattinen rele, mutta on niin huolestuttavan halpa, että tekeekö tuolla mitään.
Mitä suosittelette ja miten ne kaapelin liittimet saisi puristettua, että sähkö kulkisi heinäkuun jälkeenkin?
Heitin sen valitsijamötikän menemään ja ajattelin tehdä kaiken uusiksi. Biltemassa olis kätevä automaattinen rele, mutta on niin huolestuttavan halpa, että tekeekö tuolla mitään.
Mitä suosittelette ja miten ne kaapelin liittimet saisi puristettua, että sähkö kulkisi heinäkuun jälkeenkin?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sekoitat nyt kaksi asiaa, kaapelikenkien puristamisen ja akkujen valitsijakytkimen. Käytä kunnon tarkoitusta varten tehtyä puristinta. Saa myös biltemasta paria eri mallia, halvemmallakin onnistuu, vasaralla napuutta.
Nyt sinulla on tulipalon vaara jos liitokset ovat löysiä.
Sekotanko asiat? Ne kaapelinpäät vaan liittyivät ja liittyvät siihen akunvalitsimen asennustyöhön tai niihin kaapeli/johtokytkentöihin.
Paksuun kaapelinpäähän on näköjään hankala tehdä liitosta, joka johtaisi virtaa pidemmän päälle. Tinata ei kai ainakaan kannata, kun se tina rapisee?
Tein juuri vastaavia hommia. Uuteen kaapeliin kiinnitin kengän ruuvipenkissä leukojen välissä siten että kengän alapuolella on tuki. Sitten hakkasin vasaralla ja 6 mm lyöntituurnalla liittimen kasaan. Sitten kävin vielä ostamassa 300 W kolvin ja tinasin liitoksen, koska vanhakin (23 v vanha) liitos oli tinattu ja hyvin kestänyt. Sitten vielä vaseliinia päälle ja tämähän oli moottorin kylkeen tuleva maakaapeli.
Monisäikeinen kaapeli on luonteeltaan taipuva eikä sitä saa vääntämällä tai tärisyttämällä helposti poikki. Tinaamalla johdon ominaisuudet muuttuvat radikaalisti eli erillisistä johtimista muodostuu kiinteä kokonaisuus, joka liikkeestä tai tärinästä ajanoloon voi napsahtaa poikki. Tinausta ei saa rajattua puristettavan osan sisälle vaan tina leviää väkin sen ulkopuolelle. Puristusliitos on oikein ja oikeilla työkaluilla tehtynä luotettavampi, pitkäikäisempi ja varmempi tapa hoitaa (johtojen) liitokset, joissa niihin kohdistuu voimia tai tärinää.
Itse en veneessäni tinausta suosi vaan käytän akkukaapeleissakin puristusliitoksia. Liitin pitää puristaa oikealla työkalulla, vasarointi tai ruuvipenkki ei suinkaan tätä tarkoita. Useimmissa akkuliikkeissä on työkalut liitosten puristamiseen. Satunnaista tarvetta varten oman työkalun hankkiminen on liitoittelua, koska liittimet saa puristettua asiallisesti pientä korvausta vastaan. Päälle vielä vesitiivis liimallinen kutistesukka, niin tiedossa on kymmeniä vuosia huoletonta menoa ainakin kaapeleiden suhteen (oma vene vm. -88 ja akkukaapelit moitteettomassa kunnossa).
Tässä asiassa ei kannata hätiköidä tai olla huolimaton sillä vaikka jännitteen puolesta suoranaista hengenvaaraa ei olekaan, niin toisaalta matalasta jännitteestä aiheutuu suuret virrat ja siten huonoista liitoksista helposti jopa tulipalovaara!