Pahaa Venäjältä...

Ei sitä sananvapautta ja painovapautta ole ollut olemassa Suomessa kuin vasta 1900-luvun loppupuolella.
Säätyvaltiopäivien edun mukaista se ei ollut, eikä sen säätämät lait olleet voimassa. Sitäpaitsi oli kyse enemmänkin ruotsalaisten eduista.
Viranomaisten asiakirjoja ei saa tutkia vieläkään vapaasti, vaikka laki sen sallisikin.

Sitä "sadan vuoden taantumaa" jatkoivat suomalaiset itsenäistymisen jälkeen aivan vapaaehtoisesti omasta tahdostaan. Jopa tiukensivat sitä puoleksi vuosisadaksi. Valikoiva sensuuri on toiminut tehokkaasti maassamme aina.

Sananvapauden rajoittamisella on Suomessa todellakin pitkät perinteet. Onneksi ennakkosensuurista on tähän päivään mennessä siirrytty jälkisensuuriin ;)

Sanan- ja paino vapaus Suomessa kehittyy kaiken aikaa vapaampaan suuntaan. Tämä koskee niin tähän saittiin kirjoittajia kuin kirjailija Sanaakin.

Naapurissamme Venäjällä suunta on aivan toinen. Tämä seikka on pidettävä mielessä, kun listaamme Venäjältä tulleita ja tulevia hyviä ja pahoja asioita.

Pohtia myös tulisi, mitä hyvää (ei pahaa) Suomi voisi viedä naapuriin. Ja naapuri voisi tulla hieman vastaan ja palauttaa Suomelle miehitettämänsä osan Karjalaa. Tällainen teko antaisi kummallekin loistavan näytön paikan siitä, miten kulttuuri, talous ja muukin hyvinvointi sekä ennen kaikkea rauhanomainen kielellinen yhteistyö rakentuisi. Mikä esimerkki muulle rähisevälle maailmalle.

Kun sanaa tässä näin käytetään, on muistettava, että todellisilla taantumusvoimillakin on sanan vapaus. Mm. tätä vapaa suomalainen Karjala- teemaa vastaan varmasti hyökätään: pyritään perustelemaan asian epäajankohtaisuutta, kalleutta ja muuta potaskaa. En toki väitä, että tämä potaska tulee idästä, mutta kyllä siinä sinne päin kallellaan oleva aidantolppa puhuu...