Aihe

Onko "ankdam" saanut jotain kovaa kurkkuunsa kun näin vaikenee?

1. päivä!

Oikein ihmetyttää ankdamin ja kumppaneitten hiljaisuus nyt kun kansalaisaloite avattiin käyttön. Ei ensimmäistäkään kvaak, kvaakia ole kuulunut mikä siinä nyt niin kummastuttaa?

Aloitteen päiväys
04.03.2013

Aloite on saanut kannatusilmoituksia 1 677 kappaletta.

23

158

    Vastaukset

    • RKP:n nettikomppanian politrukit ovat kärsimässä rangaistusta epäonnistuneesta toiminnastaan sekä armottomassa käskynjaossa. Likaiset temput otetaan aivan varmasti käyttöön, sillä aloite on kerännyt 50 000 nimeä kuukaudessa tällä vauhdilla.

      • Saat nähdä että tahti hidastuu aika nopeasti. Koska Kokoomusnuoret on järjestönä aloitteen takana, aloite sai heti ensimmäisenä päivänä runsaasti mediajulkisuutta, joten hyvin monet kansalaiset ovat jo tietoisia siitä ja ne jotka kannattavat sitä, kiiruhtavat tietysti allekirjoittamaan niin pian kuin mahdollista. Lisäksi aloitteen takana olevat järjestöt ovat jo ehtineet mainostaa kampanjaa omille aktiiveilleen, jotka olivat jo tänä aamuna lähtökuopissa, valmiina allekirjoittamaan.

        On mielenkiintoista seurata päivä päivältä, miten paljon uusia allekirjoittajia ilmestyy minäkin päivänä. Kyllä niitä vielä lisää tulee, mutta edellä mainituista syistä johtuen tahti hidastuu.


      • sai mediajulkisuutta kirjoitti:

        Saat nähdä että tahti hidastuu aika nopeasti. Koska Kokoomusnuoret on järjestönä aloitteen takana, aloite sai heti ensimmäisenä päivänä runsaasti mediajulkisuutta, joten hyvin monet kansalaiset ovat jo tietoisia siitä ja ne jotka kannattavat sitä, kiiruhtavat tietysti allekirjoittamaan niin pian kuin mahdollista. Lisäksi aloitteen takana olevat järjestöt ovat jo ehtineet mainostaa kampanjaa omille aktiiveilleen, jotka olivat jo tänä aamuna lähtökuopissa, valmiina allekirjoittamaan.

        On mielenkiintoista seurata päivä päivältä, miten paljon uusia allekirjoittajia ilmestyy minäkin päivänä. Kyllä niitä vielä lisää tulee, mutta edellä mainituista syistä johtuen tahti hidastuu.

        onko se ankdam joka näin epäilee?


    • "mutta edellä mainituista syistä johtuen tahti hidastuu."

      Näytätkö vielä tilastot sen käsittelyyn menneen turkistarha-aloitteen allekirjoitusmääristä ja ajankohdista, hurri?

      • Saat nähdä että eniten allekirjoituksia tulee ensimmäisen vuorokauden aikana. Perustelut ylempänä.


      • mr obvious kirjoitti:

        Saat nähdä että eniten allekirjoituksia tulee ensimmäisen vuorokauden aikana. Perustelut ylempänä.

        "Saat nähdä että eniten allekirjoituksia tulee ensimmäisen vuorokauden aikana."

        Minäpä taidankin ottaa työkseni seurata allekirjoitusten etenemistä, siis päivä päivältä! Katsotaan onko nouseva käyrä vai laskeva suunta? Turha siitä on etukäteen kinastella.


      • hömppä-sven! kirjoitti:

        "Saat nähdä että eniten allekirjoituksia tulee ensimmäisen vuorokauden aikana."

        Minäpä taidankin ottaa työkseni seurata allekirjoitusten etenemistä, siis päivä päivältä! Katsotaan onko nouseva käyrä vai laskeva suunta? Turha siitä on etukäteen kinastella.

        Samoin.


      • Saa nähdä kirjoitti:

        Samoin.

        2254 nimeä ensimmäisen vuorokauden aikana (4.3.)


      • laskettu kirjoitti:

        2254 nimeä ensimmäisen vuorokauden aikana (4.3.)

        1235 nimeä toisen vuorokauden aikana (5.3.) ja
        660 nimeä kolmannen vuorokauden aikana (6.3.)

        Laskeva käyrä, kuten ennustettiin.


    • Mitä ihmeen kannanottoa sinä kaipaat? Senkun teette kansalaisloitteita, parempi se kun että istutte täällä palstalla päiävät pääkseen haukkumassa meitä sellaisesta joka ei ole meidän vallassamme.

      Hieno homma! Antakaa palaa!

      Henk.koht: Pakkoruotsi EVVK!!

      Tulee tässä mieleen että ymmärrätkö lainkaan lukemaasi / suomea? Kuinkahan monta kertaa olen tällä palstalla teille netti fennoilla todennut että saatte tunkea sen pakkoruotsinne vaikka.... Se ei liippaa minua henkilökohtaisesti edes valovuoden etäisyydellä!

      Itse asiassa tuolla HBL:n keskustelussa aiheesta todetaan kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja juuri samaa. Pakkoruotsin mahdollinen poisto tulee satamaan suoraan meidän kaksikielisten surujen laariin! Tackar på förhand.

      • Miksi olet niin agressiivinen?


      • Tulihan se ankdam lopultakin puskasta esiin! Kommentoin sen verran, että kyllä meitä kielivapauden kannattajia taitaa olla vähän enemmän kuin ne 4-5 Talan perässä juoksevaa hörhöä. Sen verran sinäkin olet meitä arvioinut olevan.


      • Pakkoruotsin mahdollinen poisto tulee satamaan suoraan meidän kaksikielisten surujen laariin! Tackar på förhand.

        Sitten kun homma on valmis kaikki ei enää sujukaan niinkuin elokuvissa teikäläisten mielen mukaan. Ruotsia vaaditaan niiltä joilta työ sitä edellyttää, ei muilta eikä muissa töissä enää ruotsi ole se autuaaksi tekevä kriteeri jolla työntekijöitä palkataan ja virkoja täytetään. Muillakin avuilla pääsee yhteiskunnassa eteenpäin.


      • Ei tämä siltä näytä mitä ankdam väittää, että ei yhtään liippaa!

        Undervisningen i det andra inhemska språket

        Undervisningen i främmande språk (det vill säga alla andra språk än skolans undervisningsspråk) inleds senast i grundskolans tredje årskurs. Under 2000-talet har andelen elever som inleder sina språkstudier redan tidigare ökat, och för tillfället inleder ca 8 procent av eleverna sina språkstudier redan i första klass. I årskurs 2 läser redan ca 14 % av eleverna ett främmande språk. Engelska är det vanligaste A1 språket (första obligatoriska främmande språket) bland finländska skolelever, dryga 90 % av eleverna i årskurs 3 läser engelska. Andelen elever som läser svenska som A1 språk har stagnerat vid 1 %. Eleverna kan även välja ett frivilligt A2 språk, som vanligen inleds i årskurs 5. Andelen elever som läser A2 språk har sjunkit en aning de senaste åren, från 30 % av eleverna i årskurs 5 år 2000 till 24 % år 2009. Andelen elever som väljer svenska som A2 språk har även den gått ner en aning, från 7,9 % av eleverna i åk 5 år 2005 till 7,4 % år 2009. I statistiken ingår såväl finsk- som svenskspråkiga elever. Så gott som alla svenskspråkiga elever läser finska som A1 språk. Det vanligaste bland finskspråkiga elever är att man inleder studierna i svenska först i årskurs 7, som B1 språk (obligatoriskt kort främmande språk).

        Orsaken till svenskans svaga ställning som A1 språk kan till en viss del förklaras med bristande utbud. Under 2000-talet har andelen kommuner som över huvud taget erbjuder svenska som A-språk minskat drastiskt, år 2001 läste elever i årskurs 1-6 svenska som A1 språk i 37 kommuner i Finland, medan siffran år 2007 sjunkit till 28. Samma trend kan skådas i antalet kommuner där elever läste svenska som A2 språk, år 2001 förekom A2 svenska i 87 kommuner och 2007 endast i 67. Trenden kan inte förklaras enbart med det minskade antalet kommuner i Finland till följd av kommunsammanslagningar. Det kan dock påpekas att kommunerna har olika krav på minimiantal elever som krävs för att en undervisningsgrupp ska bli av.

        Undervisningen i det andra inhemska språket har kritiserats för att vara för grammatikbetonad och inte ge eleverna en insikt i den andra språkgruppens kultur och historia. Speciellt de finskspråkiga elever som sällan eller aldrig utanför klassrummet kommer i kontakt med det andra nationalspråket saknar naturliga situationer där de kan använda sig av språket. Småskaliga insatser har redan gjorts för att ändra på detta, till exempel Svenska Nu är ett bra exempel på konkreta satsningar (www.svenskanu.fi).

        Det finns i Läroplansgrunderna mål för modersmålsinriktad svenska för tvåspråkiga elever i finska skolor, men det torde inte finnas kommuner som erbjuder möjligheten. Modersmålsinriktad finska erbjuds däremot allmänt tvåspråkiga elever i svenska skolor. Dessa ämnen kan än så länge inte avläggas i studentexamen.

        Åtgärdsförslag (gäller främst den finskspråkiga skolan)
        Tidigarelägg undervisningen i det andra inhemska språket. I dagens läge inleder praktiskt taget alla elever i svenskspråkiga skolor sina studier i finska senast i årskurs 3, som A1 språk. Majoriteten av de finska eleverna läser svenska som B1 språk, som introduceras först i årskurs 7. Statistiken visar att det blivit allt vanligare att eleverna inleder studierna i A1 språket redan i första och andra klass, vilket kunde motivera en tidigareläggning av B1 språket så att det inleds senast i årskurs 5. En justering som denna borde göras i samband med att man ser över läroplanerna och timfördelningen, eftersom tidigareläggningen av språkundervisningen kräver ett ökat timantal, annars sänks antalet veckotimmar.

        Läroplanerna möjliggör att det andra inhemska språket introduceras redan i årskurs 1.

        Kommunerna bör erbjuda minst tre A1 språk varav det andra inhemska är ett.

        Gör undervisningen i det andra inhemska språket mer kulturbundet. Vid sidan av språkinlärningen kunde eleverna även bekanta sig med den andra språkgruppens kultur och historia, för att på det sättet få en bredare förståelse för språket.

        Betoningen bör ligga på kommunikativa färdigheter i stället för undervisning i grammatik.

        Tvåspråkiga kommuner borde göra upp långsiktiga strategier för hur daghem och skolor i praktiken kunde samarbeta över språkgränserna, för att eleverna för att skapa kontaktytor språkgrupperna emellan. Elevutbyte och vänklasser kunde utnyttjas i mycket större utsträckning.


      • rautalapio kirjoitti:

        Ei tämä siltä näytä mitä ankdam väittää, että ei yhtään liippaa!

        Undervisningen i det andra inhemska språket

        Undervisningen i främmande språk (det vill säga alla andra språk än skolans undervisningsspråk) inleds senast i grundskolans tredje årskurs. Under 2000-talet har andelen elever som inleder sina språkstudier redan tidigare ökat, och för tillfället inleder ca 8 procent av eleverna sina språkstudier redan i första klass. I årskurs 2 läser redan ca 14 % av eleverna ett främmande språk. Engelska är det vanligaste A1 språket (första obligatoriska främmande språket) bland finländska skolelever, dryga 90 % av eleverna i årskurs 3 läser engelska. Andelen elever som läser svenska som A1 språk har stagnerat vid 1 %. Eleverna kan även välja ett frivilligt A2 språk, som vanligen inleds i årskurs 5. Andelen elever som läser A2 språk har sjunkit en aning de senaste åren, från 30 % av eleverna i årskurs 5 år 2000 till 24 % år 2009. Andelen elever som väljer svenska som A2 språk har även den gått ner en aning, från 7,9 % av eleverna i åk 5 år 2005 till 7,4 % år 2009. I statistiken ingår såväl finsk- som svenskspråkiga elever. Så gott som alla svenskspråkiga elever läser finska som A1 språk. Det vanligaste bland finskspråkiga elever är att man inleder studierna i svenska först i årskurs 7, som B1 språk (obligatoriskt kort främmande språk).

        Orsaken till svenskans svaga ställning som A1 språk kan till en viss del förklaras med bristande utbud. Under 2000-talet har andelen kommuner som över huvud taget erbjuder svenska som A-språk minskat drastiskt, år 2001 läste elever i årskurs 1-6 svenska som A1 språk i 37 kommuner i Finland, medan siffran år 2007 sjunkit till 28. Samma trend kan skådas i antalet kommuner där elever läste svenska som A2 språk, år 2001 förekom A2 svenska i 87 kommuner och 2007 endast i 67. Trenden kan inte förklaras enbart med det minskade antalet kommuner i Finland till följd av kommunsammanslagningar. Det kan dock påpekas att kommunerna har olika krav på minimiantal elever som krävs för att en undervisningsgrupp ska bli av.

        Undervisningen i det andra inhemska språket har kritiserats för att vara för grammatikbetonad och inte ge eleverna en insikt i den andra språkgruppens kultur och historia. Speciellt de finskspråkiga elever som sällan eller aldrig utanför klassrummet kommer i kontakt med det andra nationalspråket saknar naturliga situationer där de kan använda sig av språket. Småskaliga insatser har redan gjorts för att ändra på detta, till exempel Svenska Nu är ett bra exempel på konkreta satsningar (www.svenskanu.fi).

        Det finns i Läroplansgrunderna mål för modersmålsinriktad svenska för tvåspråkiga elever i finska skolor, men det torde inte finnas kommuner som erbjuder möjligheten. Modersmålsinriktad finska erbjuds däremot allmänt tvåspråkiga elever i svenska skolor. Dessa ämnen kan än så länge inte avläggas i studentexamen.

        Åtgärdsförslag (gäller främst den finskspråkiga skolan)
        Tidigarelägg undervisningen i det andra inhemska språket. I dagens läge inleder praktiskt taget alla elever i svenskspråkiga skolor sina studier i finska senast i årskurs 3, som A1 språk. Majoriteten av de finska eleverna läser svenska som B1 språk, som introduceras först i årskurs 7. Statistiken visar att det blivit allt vanligare att eleverna inleder studierna i A1 språket redan i första och andra klass, vilket kunde motivera en tidigareläggning av B1 språket så att det inleds senast i årskurs 5. En justering som denna borde göras i samband med att man ser över läroplanerna och timfördelningen, eftersom tidigareläggningen av språkundervisningen kräver ett ökat timantal, annars sänks antalet veckotimmar.

        Läroplanerna möjliggör att det andra inhemska språket introduceras redan i årskurs 1.

        Kommunerna bör erbjuda minst tre A1 språk varav det andra inhemska är ett.

        Gör undervisningen i det andra inhemska språket mer kulturbundet. Vid sidan av språkinlärningen kunde eleverna även bekanta sig med den andra språkgruppens kultur och historia, för att på det sättet få en bredare förståelse för språket.

        Betoningen bör ligga på kommunikativa färdigheter i stället för undervisning i grammatik.

        Tvåspråkiga kommuner borde göra upp långsiktiga strategier för hur daghem och skolor i praktiken kunde samarbeta över språkgränserna, för att eleverna för att skapa kontaktytor språkgrupperna emellan. Elevutbyte och vänklasser kunde utnyttjas i mycket större utsträckning.

        Åtgärdsförslag (gäller främst den finskspråkiga skolan)
        Tidigarelägg undervisningen i det andra inhemska språket. I dagens läge inleder praktiskt taget alla elever i svenskspråkiga skolor sina studier i finska senast i årskurs 3, som A1 språk. Majoriteten av de finska eleverna läser svenska som B1 språk, som introduceras först i årskurs 7. Statistiken visar att det blivit allt vanligare att eleverna inleder studierna i A1 språket redan i första och andra klass, vilket kunde motivera en tidigareläggning av B1 språket så att det inleds senast i årskurs 5. En justering som denna borde göras i samband med att man ser över läroplanerna och timfördelningen, eftersom tidigareläggningen av språkundervisningen kräver ett ökat timantal, annars sänks antalet veckotimmar


      • Senkun teette kansalaisloitteita, parempi se kun että istutte täällä palstalla päiävät pääkseen haukkumassa meitä sellaisesta joka ei ole meidän vallassamme.

        Nyt sinä ankdam vähättelet! Kyllä se on täysin teidän vallassanne vaikuttaa teidän omiin poliitikkoihinne jos he ajavat väärää politiikkaa!


      • Ankdam: "Kuinkahan monta kertaa olen tällä palstalla teille netti fennoilla todennut että saatte tunkea sen pakkoruotsinne vaikka.... Se ei liippaa minua henkilökohtaisesti edes valovuoden etäisyydellä!"

        Näin “netti fennojen” esiäitiä Akdamia on jo valistettu siitä, mitä pakkoruotsi tarkoittaa: "Peruskoulun pakkoruotsi on vain yksi pakollisen ruotsin ilmenemismuodoista, eli koko ketjusta tulee päästä eroon puhuttiin sitten peruskoulun, lukion, ammattioppilaitosten, korkeakoulujen tai kielilain vaatimuksesta vaatia kaikilta kaksikielisen kunnan tai valtion virkoihin korkeakoulututkinnon suorittaneilta ruotsin osaamista. Siis pakkoruotsin kaikista osatekijöistä tulisi päästä eroon." http://keskustelu.suomi24.fi/node/11303720

        Kaikki koulutuksen pakollinen ruotsin opetus on pakkoruotsia, samoin kaikilta kaksikielisen kunnan ja valtion virkoihin korkeakoulututkinnon suorittaneilta vaadittava ruotsin osaaminen on pakkoruotsia.

        EVVK-asenteesi pakkoruotsiin onkin vain osittainen, joten pakkoruotsi liippaa sinua henkilökohtaisesti paljon, paljon lähempää kuin valovuoden etäisyydeltä! Hyvä, että tämä paljastui.


      • 1. päivä! kirjoitti:

        Senkun teette kansalaisloitteita, parempi se kun että istutte täällä palstalla päiävät pääkseen haukkumassa meitä sellaisesta joka ei ole meidän vallassamme.

        Nyt sinä ankdam vähättelet! Kyllä se on täysin teidän vallassanne vaikuttaa teidän omiin poliitikkoihinne jos he ajavat väärää politiikkaa!

        Hoitakaa omat ongelmanne! Siitä on kyse. Älkää syyttäkö meitä suruja sellaisesta jota ette itse viitsi, jaksa, pysty, osaa, kykene tai halua hoitaa.

        Saatte minun puolestani ratkaista meidän yhteiskunnallisten palveluiden järjestämisen aivan miten parhaaksi katsotte, menetelmät ovat minulle yhdentekeviä, vain lopputulos on tärkeä!

        Toki saatte syyttää meitä siitä että olemme olemassa mutta elämä on.... maailma ei ole täydellinen.

        Nykyinen maailma ei myöskään tule ajatusta pakkoassimiloinnista ja vähemmistöjen syrjimisestä joten lyökää viisaat (?) päänne yhteen ja miettikää vaihtoehtoja.


      • buhaee kirjoitti:

        Miksi olet niin agressiivinen?

        Välillä pistää vihaks kun mikään ei mene nefenasseille perille. Aivan sama mitä heille sanoo koska nefenasse kuitenkin vetää minulle hatustaan itselleen sopivat ajatukset, mielipiteet, identiteetin ja ideologian sekä panee suuhuni itse keksimiään sitaatteja ja käy sitten apinan raivolla edellä mainittujen keksittyjen "faktojen" kimppuun.


    • No miksi sitä sitten vastustetaan kynsin hampain RKP:ssa, jos pakkoruotsin poisto vaan sataa surujen laariin?
      Ei ole kuulunut myöskään kommenttejasi niistä suru-säätiöiden kähminnöistä, vaikka olet väittänyt, että ei säätiöitä tarvitse tutkia, koska on säätiölaki ja säätiön säännöt. Ovatko ne nyt sitten estäneet sveko kolmikon touhut esim. Bensow säätiössä? Kerro ihmeessä. Vänligen svara asap.

    • Kokoomuksen narukädetkö tämän aloitteen takana on,sitten on parempi pysyä kaukana.

    • http://www.simplesite.com/Tala/13312245?i=45796972

      Vain RKP:n kannattajat ovat äärimmäisiä pakkoruotsin kannattajia ja puoluween äänestäjät ja johto ovat samaa mieltä. Kaikkien muiden puolueitten äänestäjät ja kansanedustajaehdokkaiden enemmistö kannattavat pakkoruotsin poistamista. Kauimpana omista kannattajistaan kieliasiassa on vasuri Paavo Arhinmäki ja pahana kakkosena tulee kokkari J Katainen. Kolmantena pakkoruotsijjana on Jutta.
      PerusS kannattajat ja Timo Soini vastustavat selkeimmin pakkoruotsia ja hyvänä kakkosena on Suomen keskusta ja kolmantena Kristillisdemokraatit.

    • "Kaikkien muiden puolueitten äänestäjät ja kansanedustajaehdokkaiden enemmistö kannattavat pakkoruotsin poistamista. "

      Minä en ainakaan kannata sen poistamista. Enkä voisi ikinä kuvitella äänestäväni RKPta.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maisa tahtoo Mikon kanssa yhteisen lapsen

      On kuitenkin kiire sillä sairaus voi paheta ja se kaataisi vauvahaaveet: "Lentoemäntänä työskentelevä mediapersoona Maisa Torppa, 29, kertoo tuoreess
      Kotimaiset julkkisjuorut
      114
      9869
    2. Maisuliini vongannut vieraalta mieheltä

      Käsi pystyyn kenelle tuli yllärinä: https://www.seiska.fi/Uutiset/Maisa-Torppa-taas-suhdeskandaalissa-Yritti-iskea-kaasonsa-miehen-ystavat-hylkasivat
      Kotimaiset julkkisjuorut
      284
      5111
    3. Turun seudulla löydetty ensimmäiset uudelleen koronaan sairastuneet

      Taitaa rokotukset mennä hukkaan, kun ei tulekaan immuniteettiä. https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/5039e73d-b54b-4edd-a962-a3c841d846d7
      Maailman menoa
      93
      3198
    4. Jättiselvitys: He saivat 100 000 euroa Business Finland tukea

      Jättiselvitys Business Finlandin koronatuista: he saivat 100 000 euroa, yli tuhat peruutti hakemuksensa https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007660
      Maailman menoa
      56
      3045
    5. Onkobmaisasta rikostutkinta päällä?

      Vauva palstalla oli lähipiirin viestit julkaistu mitä siellä täydellisessä pikku perheessä todellisuudessa tapahtuu... Aivan järkyttävää tekstiä jos p
      Kotimaiset julkkisjuorut
      153
      1431