Aluehallintouudistus sekä yskii että köhii

Aluehallintouudistus sekä yskii että köhii

Aluehallintolain tavoitteeksi asetettiin hallinnon uudistaminen asiakaslähtöiseksi ja sen kansanvaltaistaminen. Sen onnistumista voinemme puntaroida nyt. Aluehallinnon laajamittainen uudistaminen käynnistyi vuonna 2007 perustuen Vanhasen II hallituksen ohjelmaan. Yleistavoitteena oli saada aikaan kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto.
Jo nyt Kataisen hallituksen ohjelma vetää osin mattoa näiden tavoitteiden alta tai asettaa ne ainakin uuteen valoon muuttuneessa toimintaympäristössä. Selonteon mukaan uusi kuntarakenne, mikä se nyt sitten onkaan, voi muuttaa maakunnan liittojen tehtäviä. Tämäkin siis enteilee edelleen hallituksen tavoittelevan suurkuntia. Samoin poliisin hallintorakenteen uudistus on jo muuttanut käytäntöjä.
Kataisen hallitus selvittelee näköjään myös Ruotsin mallin mukaista ministeriöiden yhdistämistä yhteiseksi virastoksi. Tätä sinänsä voitaneen kannattaakin, mikäli ministerit saadaan tällä tavalla paremmin keskustelemaan keskenään. Mutta onko tästä seuraava askel taas niin tyypillinen karttaharjoitus hallituksen tapaan, eli tulevaisuudessa aluevalvontavirastot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus yhdistetään yhdeksi valtakunnalliseksi virastoksi? Tätä on vaikea hyväksyä Suomen alueiden erilaisten tarpeiden ja voimavarojen vuoksi.

Ei kotikutoista byrokratiaa

Sopeuttamistoimia eli menoleikkauksia on esitetty lisää tämän hallituksen toimesta. Asiakaspalautteet kertovat karua kieltään siinä, että viranomaisten käsittelyajat ovat kansalaisen ja elinkeinonharjoittajan kannalta pitkät. Raskasta lupamenettelyä ei ole saatu tehokkaammaksi. Toisaalta tavoitteeksi on asetettu viranomaisten määrän selkeä vähentäminen, mutta jos normiohjaus tai lupamenettelyn byrokraattisuus eivät vähene, ei säästöjä tule virastoja yhdistelemällä tai toimintoja keskittämällä. Jokaista tehtävää ja jokaista määrärahaa puoltaa joku voimallisesti, toteaa myös selvitysmies.
Kotikutoista byrokratiaa emme tarvitse yhtään lisää. Saamme sitä liikaa jo Euroopan Unionistakin. Lupamenettelyt koskevat usein elinkeinonharjoittajia, joille viivästyminen voi aiheuttaa kohtuutonta haittaa. Maanviljelijöille ympäristölupien odottaminen on aiheuttanut todistetusti hankaluuksia, mm. nuoren maanviljelijän tuen menettämisenä eräässä tapauksessa.
Viranomainen ei saa luisua liian kauas elinkeinoelämän tuntemisesta. Emme ainakaan voi hyväksyä sitä ehdotusta, että maa- ja metsätalousministeriön ohjaavia tehtäviä siirretään ympäristöministeriön alaisuuteen. Samoin kritiikki kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävien uudelleen organisoimiseksi on perussuomalaisten mielestä otettava vakavasti. Tämä on tullut esiin niin tutkimuksissa kuin kentältä saamastamme palautteestakin.

Tietojärjestelmiä yhtenäistettävä

Aluehallinnon vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma on kiinnittänyt aivan oikein huomiota mm. tietotekniikan kehittämishankkeisiin, joiden olisi pitänyt olla käynnissä jo edellisen hallituksen aikaan. Meillä on luvattoman paljon erilaisia kalliita tietojärjestelmiä käytössä kunnissa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. SITRA on todennut tutkimuksessaan, että yhden tietojärjestelmän malli sosiaali- ja terveydenhuollossa on mahdollinen. Nykyisen hallituksen tulee ehdottomasti kiirehtiä tietojärjestelmien yhtenäistämistä.
Ympäristöhallinnon tehtävät on keskitetty kahteen organisaatioon, AVI:iin ja ELY:yyn. Nimenomaan asiakkaat ovat pitäneet hankalana sitä, että AVI myöntää ympäristöluvat, mutta ELY valvoo. Ympäristöongelmat ovat viime aikoina tulleet hälyttävällä tavalla esille. YM:n selvityksen mukaan vuosina 2010–2011 suurin henkilöstövähennys oli ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueella. Säästöjä tavoitellaan eläköitymisellä, mutta samaan aikaan menetetään osaamista, jos uusia henkilöitä ei rekrytoida.

Painopiste ongelmien ehkäisyyn

Sosiaali- ja terveydenhuollon kantelut ovat lisääntyneet viime vuosina jyrkästi. Yhteiskunnassamme tulisikin tehokkaammin ehkäistä ongelmien syntymistä. Henkilöstöresurssien siirtäminen Valviraan on pois alueellisesta valvonnasta. Myös poliisitoimessa tarvitaan paikallista tuntemusta, mikä ollaan vaarassa hukata poliisin hallintorakenteen uudistuksessa, kun poliisin vastuualuetta myös aluehallinnossa muutetaan.
Selonteko on nyt valmis. Toivomme, että hallitus ottaa vakavasti sen viestin ongelmakohdista uudistustyön jatkuessa. Perussuomalaiset esittävätkin, että turhaa byrokratiaa on edelleen karsittava, johtamista tehostettava ja hallintoa tuotava lähemmäs kansalaisia, jotta aluehallinto edistää maamme elinvoimaisuutta, hyvinvointia ja kehitystä.