Israelilainen kibbutsi 2000-luvulla

Kibbutsit ovat muuttumassa thaimaalaisella vierastyövoimalla toimiviksi maatiloiksi. Yhteisöaate ja yhteisomistus ei maistu enää israelilaisille nuorille.

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/israelilainen_kibbutsi_2000-luvulla_27737.html#media=27740

Kibbutz (monikossa kibbutzim, suomeksi käytetään myös kirjoitusasua kibbutsi) on israelilainen kollektiivitila joka perustuu vapaaehtoiseen toimintaan. Yleensä se on pienen kylän kokoinen kommuuni. Kibbutsit perustuvat juutalaisten siirtolaisten tarpeeseen viljellä maata yhdessä turvaamalla toisensa kylittäin. (Wikipedia)

Kibbutsien asukkaiden keski-ikä oli 2000-luvun alkupuolella jo yli 60 vuotta. Nuoret eivät halunneet enää elää kibbutseissa, joissa ei maksettu palkkaa ja joissa lapset hoidettiin kylän yhteisissä lastentaloissa.

Yhteisomistusta lähdettiin purkamaan vuonna 2004. Kibbutsin asukkaille alettiin maksaa palkkaa ja nuoret perheet saivat itse hoitaa omat lapsensa.

Tämä käänsi kibbutsien muuttotappion voitoksi. Erityisesti kibbutseilla syntyneet toisen polven asukkaat palasivat takaisin. Monelle asukkaalle kibbutsi on edelleenkin turvallinen kotikylä, jossa naapurit tuntevat toisensa.

Teksti: Seija Aunila
13484
1Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Tää on hienoa, että kibbutzit elpyvät, vaikka toisessa muodossaan, niiden alkuperähän on sosialismissa ja sosialistisina esim. minä opin ne tuntemaan ja niitä kunnioittamaan. Kibbutzeissa on paljolti Israelin maatalous kiinni.

Tavalla tai toisella. Sosialismihan ei ole itsetarkoitus, vaan itsetarkoitus on turvata yhteisön jäsenet tasavertaisesti, sekä yhteisön tuottavuus.

1Äänestä
  • Israelilaisessa sosialismissa kibbutseilla oli tosiaan helppo elää. Se oli hyvin huoletonta aikaa. Kibbutsit olivat poikkeuksellisen radikaaleja yhteisöjä siihen aikaan. Jälkeen päin ajateltuna jossain yhteyksissä mentiin ehkä liiankin kauas kun lapsetkin kasvatettiin yhdessä ydinpeheiden ulkopuolella.

    Sosialismi ei kuitenkaan ole itsetarjoitus kuten totesit. Kovin pitkälle viety yhteisöllisyys ei maistu uusille sukupolville missään päin maailmaa. Yhteisöllisyyttä on kibbutseilla kuitenkin edelleen kuten Ylen:n uutispätkästä tulee esille. On hienoa palata tutulle kibbutsille ja tuntea lämmin ja kodikas yhteisöllisyys. Tunnen paljon myös kibbutsien jäseniä, jotka edelleenkin haikailevat vanhan tiukan sosialismin perään, mutta maailma muuttuu.

    1Äänestä

  • Deronda kirjoitti:

    Israelilaisessa sosialismissa kibbutseilla oli tosiaan helppo elää. Se oli hyvin huoletonta aikaa. Kibbutsit olivat poikkeuksellisen radikaaleja yhteisöjä siihen aikaan. Jälkeen päin ajateltuna jossain yhteyksissä mentiin ehkä liiankin kauas kun lapsetkin kasvatettiin yhdessä ydinpeheiden ulkopuolella.

    Sosialismi ei kuitenkaan ole itsetarjoitus kuten totesit. Kovin pitkälle viety yhteisöllisyys ei maistu uusille sukupolville missään päin maailmaa. Yhteisöllisyyttä on kibbutseilla kuitenkin edelleen kuten Ylen:n uutispätkästä tulee esille. On hienoa palata tutulle kibbutsille ja tuntea lämmin ja kodikas yhteisöllisyys. Tunnen paljon myös kibbutsien jäseniä, jotka edelleenkin haikailevat vanhan tiukan sosialismin perään, mutta maailma muuttuu.

    On olosuhteita, joissa tiukan sosialismin kautta voidaan rakentaa vahva yhteiskunta, mutta siitäkin voidaan sittemmin hellittää, suoda yksilöllisempää vapautta, ellei se sitten käänny yhteiskuntaa ja kansalaisten tasavertaisia oikeuksia vastaan. Sosialismiin voidaan myöskin palata.

    Israel oli uusi valtio, sen tuli taata eri puolilta maailmaa saapuville juutalaisille yhdenvertaiset olot. Ensimmäiset kibbutzit ja moshavit rakennettiin Palestiinaan jo 1800-luvun puolella ja myöhemmin mm. Neuvostoliitto otti niistä mallia, perustaessaan uudessa valtiossaan kolhooseja, sekä sovhooseja, eivät kuitenkaan niin onnistuneesti kuin brittiläisen Palestiinan siionistiset juutalaiset.

    Israel antoi myöten sosialismistaan, mutta siitä on seurannut sekasortoa Maassa, jopa äärioikeistolaisia ilmiöitä, sekä väkivaltaa. Israelin tulisi palata alkuperäiseen yhteiskuntamalliinsa. Nyt Israelin vasemmisto, joka onneksi on varsin elävä ja voimakas, pyrkii sisukkaasti ajamaan Israelin valtion perustamisen aikaisia ihanteita, joihin kuului rauhanomainen yhteiseloon pyrkiminen myöskin alueen arabiväestön kanssa.

    Suosittelen kaikille elokuvaa Exodus. Se kertoo Israelin valtion synnyn hienolla ja humaanilla tavalla.

    1Äänestä

  • 20¤20 kirjoitti:

    On olosuhteita, joissa tiukan sosialismin kautta voidaan rakentaa vahva yhteiskunta, mutta siitäkin voidaan sittemmin hellittää, suoda yksilöllisempää vapautta, ellei se sitten käänny yhteiskuntaa ja kansalaisten tasavertaisia oikeuksia vastaan. Sosialismiin voidaan myöskin palata.

    Israel oli uusi valtio, sen tuli taata eri puolilta maailmaa saapuville juutalaisille yhdenvertaiset olot. Ensimmäiset kibbutzit ja moshavit rakennettiin Palestiinaan jo 1800-luvun puolella ja myöhemmin mm. Neuvostoliitto otti niistä mallia, perustaessaan uudessa valtiossaan kolhooseja, sekä sovhooseja, eivät kuitenkaan niin onnistuneesti kuin brittiläisen Palestiinan siionistiset juutalaiset.

    Israel antoi myöten sosialismistaan, mutta siitä on seurannut sekasortoa Maassa, jopa äärioikeistolaisia ilmiöitä, sekä väkivaltaa. Israelin tulisi palata alkuperäiseen yhteiskuntamalliinsa. Nyt Israelin vasemmisto, joka onneksi on varsin elävä ja voimakas, pyrkii sisukkaasti ajamaan Israelin valtion perustamisen aikaisia ihanteita, joihin kuului rauhanomainen yhteiseloon pyrkiminen myöskin alueen arabiväestön kanssa.

    Suosittelen kaikille elokuvaa Exodus. Se kertoo Israelin valtion synnyn hienolla ja humaanilla tavalla.

    "Ensimmäiset kibbutzit ja moshavit rakennettiin Palestiinaan jo 1800-luvun puolella."

    Ensimmäinen kibbutzi oli Degania vuonna 1910, ja ensimmäinen moshav oli Nahalal vuonna 1922:

    https://en.wikipedia.org/wiki/Kibbutz

    https://en.wikipedia.org/wiki/Moshav

    Ensimmäisen aliyan eli muuttoaallon (1881-1903) juutalaiset tulokkaat perustivat maatalousyhteisöjä, joita kutsuttiin nimellä moshava. Näistä ensimmäisiä olivat Rishon Le-Zion ja Rosh Pinna 1882):

    https://en.wikipedia.org/wiki/Moshava

    Moshavat olivat, toisin kuin myöhemmät moshavit ja kibbutzit, yksityisomistukseen perustuvia. Rahoittajana toimi mm. paroni Edmond de Rotschild. Moshavien asukkaat olivat itäeurooppalaisia juutalaisia, mutta nämä mieluiten palkkasivat paikallisia työskentelemään tiluksillaan mieluummin kuin viljelivät niitä itse. Rannikkotasongolta ostetut maat olivat myös soisia ja malariahyttyset olivat kiusana. Monet varhaiset moshavat kuihtuivat ja asukkaat siirtyivät asutuskeskuksiin ylemmäs vuoristoon.

    1Äänestä

"Se onkin jo toinen tarina." Heh, olisin ollut kiinnostuneempi siitä "toisesta tarinasta" kertovasta dokumentista kuin omenalajikkeiden vaihdosta konekorjuun kestäviin. ;)

1Äänestä
  • Helikopterin? Miten??

    1Äänestä

  • 16+12 kirjoitti:

    Helikopterin? Miten??

    En tiedä mistä oli kysymys. Matalalla tuleva kone ylitti minut ja ystävättäreni pari kertaa, makasimme maata vasten ja kiljuimme. Pääsimme karkuun juoksemalla kohti dyyniä.

    1Äänestä

Kibutseissa 10v sitten KESKI-IKÄ yli 60 vuotta???

Kuka ne työt teki? Mikä siellä on eläkeikä? Suomen valtio ottaa varmasti mielellään vastaan vinkkiä siitä, kuinka saadaan nostettua eläkeikärajaa vastaavalle tasolle.

Kiipeääkö ne 70-80 vee kibutsilaiset siis ihan oikeesti puissa Jaffoja poimimassa?

1Äänestä
  • Jaffoja ei poimita puissa kiipeilemällä.

    Alimmilta oksilta poimitaan maasta käsin, tietty, niin paljon kuin kohtuullista on ja sitten on nostolavat, joilla päästään ylemmäs puuhun. Samoin on avokadopuiden kanssa, ne vasta korkeita ja isoja ovatkin. Luumupuut ovat suunnilleen meidän norm. omenapuiden kokoisia.

    1Äänestä

  • 3¤3 kirjoitti:

    Jaffoja ei poimita puissa kiipeilemällä.

    Alimmilta oksilta poimitaan maasta käsin, tietty, niin paljon kuin kohtuullista on ja sitten on nostolavat, joilla päästään ylemmäs puuhun. Samoin on avokadopuiden kanssa, ne vasta korkeita ja isoja ovatkin. Luumupuut ovat suunnilleen meidän norm. omenapuiden kokoisia.

    Mahtuuko niille nostolavoille kaikki, siis Jaffa-laatikot, poimijat, pyörätuolit, rollaattorit ja kaiteelliset vanhusvuoteet?

    1Äänestä

  • Sitä varten ovat koulutetut apinat.🐵🍊🌴 🇮🇱

    Äänestä

  • Löysin netistä uusia kuvia kibbutzilta, jossa olin 1986.

    Nyt olivat rakentaneet vanhan ruokasalin rakennukseen talon ulkoseinustalle hissin, vaikka talossa on vain kaksi kerrosta. Ruokasali on toisessa kerroksessa, ja ennen sinne mentiin vain sisäportaita pitkin.

    Samoin kuvat sadonkorjuusta omenatarhoilla kertoivat sukupolvenvaihdoksesta vai sanoisinko -"jämähdyksestä". Poissa olivat parikymppiset ulkomaalaiset nuoret, ja jäljellä sinnittelivät veteraanivanhukset. Ei näyttänyt kovin lupaavalta kibbutzin tulevaisuus.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


820 kirjoitti:

Kibbutsit ovat muuttumassa thaimaalaisella vierastyövoimalla toimiviksi maatiloiksi. Yhteisöaate ja yhteisomistus ei maistu enää israelilaisille nuorille.

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/israelilainen_kibbutsi_2000-luvulla_27737.html#media=27740

Kibbutz (monikossa kibbutzim, suomeksi käytetään myös kirjoitusasua kibbutsi) on israelilainen kollektiivitila joka perustuu vapaaehtoiseen toimintaan. Yleensä se on pienen kylän kokoinen kommuuni. Kibbutsit perustuvat juutalaisten siirtolaisten tarpeeseen viljellä maata yhdessä turvaamalla toisensa kylittäin. (Wikipedia)

Kibbutsien asukkaiden keski-ikä oli 2000-luvun alkupuolella jo yli 60 vuotta. Nuoret eivät halunneet enää elää kibbutseissa, joissa ei maksettu palkkaa ja joissa lapset hoidettiin kylän yhteisissä lastentaloissa.

Yhteisomistusta lähdettiin purkamaan vuonna 2004. Kibbutsin asukkaille alettiin maksaa palkkaa ja nuoret perheet saivat itse hoitaa omat lapsensa.

Tämä käänsi kibbutsien muuttotappion voitoksi. Erityisesti kibbutseilla syntyneet toisen polven asukkaat palasivat takaisin. Monelle asukkaalle kibbutsi on edelleenkin turvallinen kotikylä, jossa naapurit tuntevat toisensa.

Teksti: Seija Aunila

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu