Miten puhua pahuudesta Suomen luterilaisessa kirkossa? Kotimaa24 pyysi 1500-luvun luterilaisuutta ja ajan pahuus- ja paholaiskäsitystä väitöstyössään tarkastellutta pastori Jussi Koivistoa kirjoittamaan asiasta. Koivisto muotoili 14 teesiä, jotka keskustelussa olisi hänen mielestään hyvä huomioida.
Koiviston kirjoitus on julkaistu Kotimaa24:n Verkkoesseessä.
Koiviston mukaan Lutherin ja luterilaisuuden opetuksessa pahuus ja puhe Paholaisesta on ollut hyvin arkipäiväistä. Pahuus ilmenee maailmassa ennen kaikkea ihmisen itsekkyytenä ja syntinä.
Koivisto katsoo, etteivät Ylen MOT-ohjelmassa esitetyt käsitykset paholaisesta nouse Raamatusta tai kristillisestä perinteestä ja ne ovat vaarallisia esimerkiksi mielenterveysongelmista kärsiville.
Omassa blogissaan, johon on linkit Verkkoesseestä Koivisto toteaa, että Luther hyväksyi sen aikaisen lääketieteen merkityksen. "Hän toisaalta ajatteli, että teologialla on myös tärkeä merkitys etenkin hengellisen ahdistuksen torjunnassa. Luther pyrki niin sanotulla paholaispuheellaan ensi sijassa varmistamaan sen, että ihminen saattoi luottaa armeliaaseen Jumalaan. Lutherin mukaan ahdistukset ja ahdistavat mielikuvat Jumalasta johtuivat siitä, että Paholaisen temppuihin kuului todellisuuden ja ennen kaikkea Jumalan armon vääristäminen. Luther ei pyrkinyt kuitenkaan mässäilemään Paholaisen tempuilla."
Koiviston kirjoitus on julkaistu Kotimaa24:n Verkkoesseessä.
Koiviston mukaan Lutherin ja luterilaisuuden opetuksessa pahuus ja puhe Paholaisesta on ollut hyvin arkipäiväistä. Pahuus ilmenee maailmassa ennen kaikkea ihmisen itsekkyytenä ja syntinä.
Koivisto katsoo, etteivät Ylen MOT-ohjelmassa esitetyt käsitykset paholaisesta nouse Raamatusta tai kristillisestä perinteestä ja ne ovat vaarallisia esimerkiksi mielenterveysongelmista kärsiville.
Omassa blogissaan, johon on linkit Verkkoesseestä Koivisto toteaa, että Luther hyväksyi sen aikaisen lääketieteen merkityksen. "Hän toisaalta ajatteli, että teologialla on myös tärkeä merkitys etenkin hengellisen ahdistuksen torjunnassa. Luther pyrki niin sanotulla paholaispuheellaan ensi sijassa varmistamaan sen, että ihminen saattoi luottaa armeliaaseen Jumalaan. Lutherin mukaan ahdistukset ja ahdistavat mielikuvat Jumalasta johtuivat siitä, että Paholaisen temppuihin kuului todellisuuden ja ennen kaikkea Jumalan armon vääristäminen. Luther ei pyrkinyt kuitenkaan mässäilemään Paholaisen tempuilla."
Vastaukset 5
Vanhimmat
1. Moderni lääketiede myös ihmisen psyyken hoidossa tulee ottaa vakavasti ja sitä pitää osata arvostaa. Niin kirkko kuin yliopistokin ovat totuusyhteisöjä.
2. Luterilaisuuteen on aina kuulunut tärkeänä elementtinä vuoropuhelu eri tieteenalojen välillä. Luterilaiset teologit ovat jo 1500-luvulta lähtien suhtautuneet myönteisesti esimerkiksi uusiin astronomisiin löydöksiin (esim. Kopernikus) ja lääketieteeseen.
3. Kirkossa julistustyötä tekevien pitää julistuksessaan aina ottaa huomioon lähimmäisenrakkaus. Tämän asian takia julistustyössä ihmisille ei saa esimerkiksi antaa katteettomia lupauksia fyysisten sairauksien paranemisesta.
4. Vaikka luterilaisuus on toiminut monessa suhteessa modernin yhteiskunnan edelläkävijänä (esim. tieteen, koulutuksen, perhe-elämän ja sosiaaliturvan suhteen), se ei ole väheksynyt persoonallisen pahan olemassaoloa.
5. Luterilaisuudessa on kuitenkin aina mietitty hyvin tarkkaan sitä, miten persoonallisesta pahasta, Paholaisesta ja pahoista hengistä opetetaan. Kyseinen tehtävä on ollut ennen kaikkea hyvin koulutettujen piispojen ja pappien osaamisaluetta.
6. Lutherin ja luterilaisuuden opetuksissa pahuus ja esimerkiksi puhe Paholaisesta on perinteisesti ollut hyvin arkipäiväistä. Pahuus ilmenee maailmassa ennen kaikkea ihmisen itsekkyytenä ja syntinä, joista hän ei voi vierittää vastuuta itsensä ulkopuolelle.
7. Luterilaisuudessa on perinteisesti ollut keskeisenä Vanhassa testamentissa esiintyvä ajatus, jonka mukaan kaikkivaltias ja hyvä Jumala ohjaa koko luomakuntaa. Sitä, miksi Jumala sallii kärsimyksen ja pahuuden, ei ihminen pysty oman vajavaisuutensa ja syntisyytensä takia tässä asiassa ymmärtämään. Ihminen voi kuitenkin luottaa siihen, että Jumala osoittautuu tulevassa elämässä armolliseksi, hyväksi ja oikeudenmukaiseksi.
8. Todellinen usko hyvään ja oikeudenmukaiseen Jumalaan koetellaan tämän elämän kärsimyksissä ja pahuudessa. Luterilaisuudessa on keskeisenä ajatus ristinteologiasta, jonka mukaan Jumala vie ihmisen kärsimyksen kautta taivaan riemuun. Kärsimyksen ongelman kanssa painivan kannattaa lukea esimerkiksi Jobin kirjaa.
9. Jumalan armoa epäilevän ja siitä ahdistuneen ihmisen kannattaa raamattua lukiessa mm. suunnata huomionsa sen lohdullisiin kohtiin (esim. Ps. 51:19) ja ammentaa niistä voimaa.
10. Pahuutta vastustetaan luterilaisuuden mukaan konkreettisesti muun muassa apua tarvitsevia lähimmäisiä palvelemalla ja epäoikeudenmukaisuutta vastustamalla.
11. Ihminen joutuu luterilaisen käsityksen mukaan käymään taistelua myös oman itsekkyytensä kanssa. Voimaa hyvyydessä kehittymiseen ihminen saa esimerkiksi kasteen ja ehtoollisen sakramenteista, raamatun lukemisesta, yhteisestä jumalanpalveluksesta, rohkaisevista keskusteluista ja rukouksesta.
12. Raamatun ja luterilaisuuden mukaan Jumalan valtakunta etenee maailmassa hapatteen tavoin. Kirkko taistelee Jumalan voimasta parhaiten pahuutta ja persoonallista pahaa vastaan julistamalla evankeliumia, kastamalla, huolehtimalla köyhistä ja sairaista eli lyhyesti sanottuna tekemällä kaikkea hyvää.
13. Uuden testamentin keskeinen opetus on se, että oikea kristillinen oppi on tervettä, rohkaisevaa ja tervehenkistä (esim. 1. Tim. 6:3 – 5; 2. Tim. 4:3; Tit. 1:9). Sen vuoksi on syytä välttää sellaista kristillistä opetusta, jossa on merkkejä manipulaatiosta, eristämisestä tai hengellisestä väkivallasta.
14. Kaikkien kristittyjen ja etenkin pappien on hyvä tuntea myös nykyajan sosiologis-psykologisia tutkimuksia pahuudesta. Erittäin lämpimästi voin suositella Philip Zimbardon erinomaista tutkimusta The Lucifer Effect: Understanding How Good People Turn Evil (Random House 2007). Aiheeseen voi tutustua myös sivulla Lucifereffect.com. Kyseisillä sivuilla Zimbardo on tehnyt tutkimustensa perusteella mm. 20 kohdan listan, joka auttaa itsemääräämisoikeuden suojaamisessa ja epätoivottujen ulkopuolisten vaikutteiden vastustamisessa.
- Jussi Koivisto -
TT, Tapiolan seurakunnan IV kappalainen
Se, että ihmiset lähtevät hakemaan lohtua Jalovaaran tarjoamasta toiminnasta, kertoo Mielenterveyspoolin mukaan siitä, että yhteiskunta ei kykene tarjoamaan riittävää apua ihmisille. Yksinäisyys, riippuvuudet ja masennus ovat vakavia sosiaalipoliittisia ongelmia, joihin yhteiskunnan on pystyttävä nykyistä tehokkaammin vastaamaan.
Vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita selvittänyt työryhmä luovutti esityksensä ministeri Risikolle huhtikuussa 2009. Tämän jälkeen asia ei ole edennyt. Mielenterveyspooli kiirehtii toimenpiteitä, joilla uskomushoitoihin saadaan sääntelyä.
Kiirehdittiin muutama vuosikymmen sitten myös paljon uudistuksia ja rytinällä. Silloin ei jalkoihin jääneitä huomattu, eikä varsinkaan sitä, miten luonnollisesta perhe-elämästä Suomessa tehtiin luonnoton. Uudistukset lähinnä rahasampon vuoksi. Lapset aloittivat jo vauvoina työssäkäynnin.
Kotimaa- lehti viime viikkoina paljon siteerattu. Tosin valikoivasti.
Suomella on ollut hyviä vuosiakin, jolloin asiat olisi voinut hoitaa kuntoon, mutta...
Päättäjät tekee päätöksensä omista näkökulmistaan, vähemmän kansan hyvinvoinnin edistämiseksi. Lyhytnäköistä toimintaa. Ihmisen silmä ei kauaksi yllä...