Neuvokaapa

Onko hihhulointi ykkösasia elämässä? Kun luetaan raamatunjakeita, siinä ei vielä mitään pahaa. Kuitenkin on näitä lieveilmiöitä, sitä tuskin kukaan uskis kieltää. Mikä on se tuska, joka hyvän varjolla lankeaa pahaan? Eheyttämisen sijasta tulee hajottaminen. Kun pyritään täydelliseen, kuin entisessä Neuvostoliitossa, siis synnittömyyteen ja suurimmat synnit tehdään silloin. Sitten tulee mitä eriskummallisempia loppuhuipennuksia. Ihminen on inhimillinen olento, turha olla muuta kuin on, maan matonen. Kilpajuoksu on itestään p.erkeleestä ja esittää muuta kuin on, siis heikko, mutta ajatteleva. Tämä on siis jotain tekopyhää kuplassa elämistä, yrittää vaatia jotain ihmetekoja itseltä joka on luontoa vastaan. Sitten nämä yli-ihmiset hengen isät hairahtuu vaikka mihin, syntiin kaksinkertaiseen.

Parempi siis luovuttaa ja sanoa, ettei minusta mihinkään ihmetekoihin ole ja sitten katsoa elämää uusin silmin, kun sen suorittamisen painolasti lähtee harteilta, monesti pätee työelämässä tämä. Kaikkea ei tarvi osata. Se on siis se menestymisen kirous, joka tuhoaa ihmiselämiä, kun pitää olla superhyvä ja sitten hairahdutaan rankemman kautta. Esimerkkejä en viitsi kaivella.
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Kunhan kirjoittelen kirjoitti:

Onko hihhulointi ykkösasia elämässä? Kun luetaan raamatunjakeita, siinä ei vielä mitään pahaa. Kuitenkin on näitä lieveilmiöitä, sitä tuskin kukaan uskis kieltää. Mikä on se tuska, joka hyvän varjolla lankeaa pahaan? Eheyttämisen sijasta tulee hajottaminen. Kun pyritään täydelliseen, kuin entisessä Neuvostoliitossa, siis synnittömyyteen ja suurimmat synnit tehdään silloin. Sitten tulee mitä eriskummallisempia loppuhuipennuksia. Ihminen on inhimillinen olento, turha olla muuta kuin on, maan matonen. Kilpajuoksu on itestään p.erkeleestä ja esittää muuta kuin on, siis heikko, mutta ajatteleva. Tämä on siis jotain tekopyhää kuplassa elämistä, yrittää vaatia jotain ihmetekoja itseltä joka on luontoa vastaan. Sitten nämä yli-ihmiset hengen isät hairahtuu vaikka mihin, syntiin kaksinkertaiseen.

Parempi siis luovuttaa ja sanoa, ettei minusta mihinkään ihmetekoihin ole ja sitten katsoa elämää uusin silmin, kun sen suorittamisen painolasti lähtee harteilta, monesti pätee työelämässä tämä. Kaikkea ei tarvi osata. Se on siis se menestymisen kirous, joka tuhoaa ihmiselämiä, kun pitää olla superhyvä ja sitten hairahdutaan rankemman kautta. Esimerkkejä en viitsi kaivella.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu