Menneisyydelle ei pidä antaa mitään painoarvoa nykyhetkessä tai se muuttaa tulevaisuutemme. Moni ihminen on tänään kiinni menneisyydessä niin, että ei kykene tarttumaan nykyhetkeen ja sen avaamiin uusiin mahdollisuuksiin Jumalassa. Menneisyys riistää nykyisetkin siunaukset. Siksi Jeesus sanoo, että meidän ei tule katsoa taaksemme, jos haluamme olla Hänelle otolliset.
"Vielä eräs toinen sanoi: "Minä tahdon seurata sinua, Herra; mutta salli minun ensin käydä ottamassa jäähyväiset kotiväeltäni". Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Ei kukaan, joka laskee kätensä auraan ja katsoo taaksensa, ole sovelias Jumalan valtakuntaan". Luukas 9:61-62
Jeesuksen ympärillä parveili monenlaisia ihmisiä. Monilla heistä oli jokin syy, miksi he eivät voineet lähteä kokosydämisesti seuraamaan Jeesusta. Jeesus näki ihmisen sydämeen ja tarttui usein suoraan hänen ongelmaansa. Jälleen Hän teki niin ja käsitteli ongelmaa, joka on hyvin yleinen myös meidän elämässämme. Jeesus otti esimerkin maanviljelystä, joka kaikille oli tuona aikana tuttu asia. Kyntäjän tuli katsoa eteensä ja keskittyä siihen, mikä vaati kaiken huomion onnistuakseen. Hän ei saanut tähyillä taakseen menneeseen.
Sana "sovelias" tarkoittaa alkutekstissä "hyvin paikoilleen asetettu". Jos meidän katseemme on menneessä, ei nykyinen Herran palveleminen onnistu. Ajatukset harhailevat muualla ja olemme vain puolinaisesti antautuneita Hänelle. Emme ole "hyvin paikoilleen asetettuja".
Moni ihminen on tänäänkin kiinni menneessä niin, että ei kykene tarttumaan nykyhetkeen ja sen avaamiin uusiin mahdollisuuksiin Jumalassa. Menneisyys riistää nykyisetkin siunaukset. Jumalan maailmoissa olennaista on nykyhetki. Jos tässä hetkessä olet Hänen tahdossaan, kaikki päättyy hyvin, vaikeuksistakin huolimatta. Mutta jos aina elät vain menneessä tai olet ajatuksissasi - omissa suunnitelmissasi - huomisessa, nykyhetken mahdollisuudet valuvat hiekkaan. Meillä on suuri taipumus elää joko eilisessä tai huomisessa, mutta ei tässä hetkessä.
Huomisen harha
Eräs ihminen kärsi kerran kovista vatsavaivoista. Hän oli varma, että hän sairasti syöpää. Huomisen pelko täytti hänen sydämensä niin, että hän hyppäsi sairaalan parvekkeelta alas ja kuoli. Ruumiinavauksessa todettiin vatsahaava, joka olisi hoidettu terveeksi hyvin helposti.
Eräs alkoholisti totesi kerran: "Minusta tulee vielä suuri Jumalan mies." Hänelle oli joskus profetoitu suuria ja ihmeellisiä asioita. Niitä hän unelmoi, eikä nähnyt, miten koko elämä valui hiekkaan. Siinä tuhoutui sekä nykyisyys että tulevaisuuden mahdollisuudet.
Perkeleen suurin eksytys on hyvin yksinkertainen. Se on huomisen harha. Joskus perkele pelottelee huomisella, joskus luo taas väärää toivoa. Useille se on sanonut: "Anna elämäsi Kristukselle, mutta vasta huomenna." Sitä huomista ei ole tullut koskaan. Moni ihminen ajattelee sisimmässään: "Huomenna minä tulen uskoon, huomenna minä alan rukoilla, huomenna antaudun Herralle koko sydämestäni. Teen paljon hyvää huomenna, mutta en vielä tänään."
Olet ehkä jo lukenut lähetyssaarnaajasta, joka tapasi nuoren uskovan Euroopassa. Nuori mies kertoi afrikkalaiselle saarnamiehelle, että hänkin tulee joskus tekemään lähetystyötä Afrikassa. Silloin saarnaaja kysyi: "Mitä sinä teet täällä kotimaassasi tänään?" Nuori mies vastasi: "Enpä juuri mitään." "Älä sitten lähde tekemään sitä Afrikkaan", totesi lähetyssaarnaaja. Huominen ei merkitse mitään, eilinen ei merkitse mitään, ainoastaan tämä päivä. "Tänä päivänä, jos te kuulette Hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne... "
Moni uskova on tukehtumaisillaan taakkansa alle, kun hän miettii, miten hän jaksaa kilvoitella läpi koko elämänsä. Ei sinun tarvitsekaan kilvoitella kerrallaan koko elämääsi. Kilvoittele vain tämä yksi päivä ja tämä hetki. Se riittää. Ei sinun tarvitse rukoilla koko elämääsi. Kun tänään viivyt hetken Herran läsnäolossa, se riittää. Jumalan antama taakka on sovelias ja Hänen kuormansa keveä. Me vain itse teemme siitä raskaan.
"Vielä eräs toinen sanoi: "Minä tahdon seurata sinua, Herra; mutta salli minun ensin käydä ottamassa jäähyväiset kotiväeltäni". Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Ei kukaan, joka laskee kätensä auraan ja katsoo taaksensa, ole sovelias Jumalan valtakuntaan". Luukas 9:61-62
Jeesuksen ympärillä parveili monenlaisia ihmisiä. Monilla heistä oli jokin syy, miksi he eivät voineet lähteä kokosydämisesti seuraamaan Jeesusta. Jeesus näki ihmisen sydämeen ja tarttui usein suoraan hänen ongelmaansa. Jälleen Hän teki niin ja käsitteli ongelmaa, joka on hyvin yleinen myös meidän elämässämme. Jeesus otti esimerkin maanviljelystä, joka kaikille oli tuona aikana tuttu asia. Kyntäjän tuli katsoa eteensä ja keskittyä siihen, mikä vaati kaiken huomion onnistuakseen. Hän ei saanut tähyillä taakseen menneeseen.
Sana "sovelias" tarkoittaa alkutekstissä "hyvin paikoilleen asetettu". Jos meidän katseemme on menneessä, ei nykyinen Herran palveleminen onnistu. Ajatukset harhailevat muualla ja olemme vain puolinaisesti antautuneita Hänelle. Emme ole "hyvin paikoilleen asetettuja".
Moni ihminen on tänäänkin kiinni menneessä niin, että ei kykene tarttumaan nykyhetkeen ja sen avaamiin uusiin mahdollisuuksiin Jumalassa. Menneisyys riistää nykyisetkin siunaukset. Jumalan maailmoissa olennaista on nykyhetki. Jos tässä hetkessä olet Hänen tahdossaan, kaikki päättyy hyvin, vaikeuksistakin huolimatta. Mutta jos aina elät vain menneessä tai olet ajatuksissasi - omissa suunnitelmissasi - huomisessa, nykyhetken mahdollisuudet valuvat hiekkaan. Meillä on suuri taipumus elää joko eilisessä tai huomisessa, mutta ei tässä hetkessä.
Huomisen harha
Eräs ihminen kärsi kerran kovista vatsavaivoista. Hän oli varma, että hän sairasti syöpää. Huomisen pelko täytti hänen sydämensä niin, että hän hyppäsi sairaalan parvekkeelta alas ja kuoli. Ruumiinavauksessa todettiin vatsahaava, joka olisi hoidettu terveeksi hyvin helposti.
Eräs alkoholisti totesi kerran: "Minusta tulee vielä suuri Jumalan mies." Hänelle oli joskus profetoitu suuria ja ihmeellisiä asioita. Niitä hän unelmoi, eikä nähnyt, miten koko elämä valui hiekkaan. Siinä tuhoutui sekä nykyisyys että tulevaisuuden mahdollisuudet.
Perkeleen suurin eksytys on hyvin yksinkertainen. Se on huomisen harha. Joskus perkele pelottelee huomisella, joskus luo taas väärää toivoa. Useille se on sanonut: "Anna elämäsi Kristukselle, mutta vasta huomenna." Sitä huomista ei ole tullut koskaan. Moni ihminen ajattelee sisimmässään: "Huomenna minä tulen uskoon, huomenna minä alan rukoilla, huomenna antaudun Herralle koko sydämestäni. Teen paljon hyvää huomenna, mutta en vielä tänään."
Olet ehkä jo lukenut lähetyssaarnaajasta, joka tapasi nuoren uskovan Euroopassa. Nuori mies kertoi afrikkalaiselle saarnamiehelle, että hänkin tulee joskus tekemään lähetystyötä Afrikassa. Silloin saarnaaja kysyi: "Mitä sinä teet täällä kotimaassasi tänään?" Nuori mies vastasi: "Enpä juuri mitään." "Älä sitten lähde tekemään sitä Afrikkaan", totesi lähetyssaarnaaja. Huominen ei merkitse mitään, eilinen ei merkitse mitään, ainoastaan tämä päivä. "Tänä päivänä, jos te kuulette Hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne... "
Moni uskova on tukehtumaisillaan taakkansa alle, kun hän miettii, miten hän jaksaa kilvoitella läpi koko elämänsä. Ei sinun tarvitsekaan kilvoitella kerrallaan koko elämääsi. Kilvoittele vain tämä yksi päivä ja tämä hetki. Se riittää. Ei sinun tarvitse rukoilla koko elämääsi. Kun tänään viivyt hetken Herran läsnäolossa, se riittää. Jumalan antama taakka on sovelias ja Hänen kuormansa keveä. Me vain itse teemme siitä raskaan.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Menneisyyden harha
On tärkeätä, että teet itsellesi selväksi: menneisyys ei ratkaise tulevaisuuttasi. Menneisyyden merkitys romahti Golgatalla. Menneisyys otettiin meidän harteiltamme pois ja tilalle tuli Jumalan Pojan omistama toivo, Hänen tulevaisuutensa. Me saimme sen osan, joka hänelle kuului ja Hän otti sen osan, joka meille kuului. Jeesus otti sen tulevaisuuden, joka sinulle kuului, jotta sinä saisit sen tulevaisuuden, joka Hänelle kuului. Jeesus otti sen menneisyyden, joka sinulle kuului, jotta sinä saisit sen menneisyyden, joka Hänelle kuului.
Meidän toivomme on Jeesuksen toivo. Meidän rauhamme on Jeesuksen rauha. Meidän ilomme on Jeesuksen ilo. Mikään ei murehduttanut Häntä, kun Hän käyskenteli aikanaan Isän helmassa taivaissa. Ei mikään painanut Hänen mieltään, koska menneisyys oli täydellinen, täysin puhdas ja tahraton. Hän tuli maailmaan lahjoittamaan meille tuon oman rauhansa ja toivonsa. Täydellisen rauhan ja harmonian Isän kanssa.
"Minun rauhani, sen minä annan teille." Ei iloa, rauhaa ja täydellistä sopusointua siksi, että satuimme onnistumaan täydellisesti elämässämme, vaan siksi että Jeesus on täydellinen ja Jeesus on onnistunut kaikessa. Hänen menneisyydessään ei ole mitään tahraa eikä virhettä.
Monia piinaa alituisesti menneisyyden mörkö! Se tekee ihmisestä voimattoman, masentuneen, avuttoman ja epätoivoisen. Eräs mies sai kerran saaliikseen Suomen suurimman hauen. Hän teki kuitenkin pahan virheen. Hän meni perkaamaan sen ennen punnitusta eikä sitä enää hyväksytty tilastoihin. Ilman tuota virhettä hänestä olisi tullut kuuluisa kalastaja. Tuo virhe piinasi häntä niin, että hän teki lopulta itsemurhan.
Menneisyyden mörkö kärsi kuolettavan iskun Golgatalla. Sille ei pidä antaa mitään painoarvoa nykyhetkessä tai se muuttaa tulevaisuutemme. Uskon kautta menneisyyskin täytyy jättää ristille: meidän vanha ihmisemme - myös kaikkine virheineen - on ristiinnaulittu. Ja sinä saat elää uutta ylösnousemuselämää Kristuksessa.
Meidän tulee joka päivä kuolla myös omalle menneisyydellemme ja virheillemme.
Menneet virheet, synnit tai muut epäonnistumiset voivat murehduttaa ihmistä niin, että hän on kyvytön astumaan uskossa siihen uuteen, mitä Jumala tarjoaa. Mitä tahansa onkin elämässäsi takana päin, yksi Raamatun vahva periaate on: Jumalan palvelija ei saa katsoa taakseen.(T.Suonto)
Vanha saarna, tähänkin päivään sopivaa opetusta.
Ja Lootin vaimo, joka tuli hänen jäljessään, katsoi taaksensa, ja niin hän muuttui suolapatsaaksi.
Älkää taaksenne katsoko, älkää menneitä muistelko. Katso, minä teen uutta, ettekö sitä huomaa.
^^^^Juuri nuo sanat ovat olleet viimeaikoina mielessäni. Kiitos.
Ja minä huomaan että Herra tekee uutta elämässäni koko ajan.
Ai, sinullakin huomio Herran töistä, jotka eivät polje paikoillaan. Uutta ja erilaista kuin ennen. Sitä tulossa ja jo näkyvissä. Siunausta, Seurailija.
7 Nähkää, mitä silmäin edessä on. Jos joku on mielessään varma siitä, että hän on Kristuksen oma, ajatelkoon hän edelleen mielessään, että samoin kuin hän on Kristuksen, samoin olemme mekin.
Menneisyydellä on painoarvoa vain, jos siitä opitaan uutta!
Taakse voidaan katsoa monessa mielessä...
- Valitusmielessä, kiitosmielessä! Negatiivisesti, positiivisesti...
Jos uskova tahtoo kasvaa, menneisyys on annettava 100% Jumalan käsiin, käsiteltäväksi.
Kun Herran Käsiin antaa kaiken: elisen, tämän päivän ja huomisen,
luottaen Hänen valtasuuruuteensa, on -- autuas!
Huominen kun on eilisen jatkoa. Jokainen on oman historiansa summa! Pahankin eilisen voi hyödyntää huomisen ihanuudeksi. Tiedetään!
"Menneisyyden mörkö kärsi kuolettavan iskun Golgatalla. Sille ei pidä antaa mitään painoarvoa nykyhetkessä tai se muuttaa tulevaisuutemme. Uskon kautta menneisyyskin täytyy jättää ristille: meidän vanha ihmisemme - myös kaikkine virheineen - on ristiinnaulittu. Ja sinä saat elää uutta ylösnousemuselämää Kristuksessa.
Meidän tulee joka päivä kuolla myös omalle menneisyydellemme ja virheillemme."
Kyllä. Ja on ihana todeta, kun antaa itsensä Jumalan johdatukseen, niin Pyhä Henki antaa meille oikean omantunnon. Ei niin, kuin sielunvihollinen toimii, että muistuttaa ja paisuttaa anteeksi saadut synnit, vaan niin, että otamme todesta kaiken Raamatun Sanan. Sanassa Pyhä Henki meitä ohjaa.
On paljon todistuksia mm. TV7 ;ssä, kun ihmiset kertovat, miten omatunto käski mennä maksamaan linja-autokuskillekin sen, että oli joskus kulkenut maksamatta.
Monet ovat entisiltä työkavereilta pyytäneet anteeksi "kampitustaan" jne. Siis Jeesus myös antaa avaimet korjata menneet väärinteot syntielämässä ja mitä hän korjaa, se kestää ja kantaa eteenpäin. Sanan mukaan Jumala vihaa hylkäämistä ja nykyisin Suomessa tällä alueella vedetään Jumalan vihaa yllemme kirkonkin sitä hyväksyessä.
Jumala johdattaa totuudessa ja rakkaudessa ja hän antaa voiman toimia elämässä oikein parannuksenteon jälkeen.
Kun asiat on korjattu, voi kevein sydämin jatkaa. Tähän pitäisi kouluelämässäkin jo opettaa, mutta siellä ei enää Raamatun Sanasta opeteta, miten Jeesukselle on jokainen tärkeä, kiusaaja ja kiusattava. Opetus on siksi lakihenkistä.
Se elämän keveys tulee siitä hyvästä omasta tunnosta, vaikka maailma murjoisi.
Tai "syyttäjä" syyttäisi, sillä tietää, että mennyt on sovitettu. Huonompi juttu sille "syyttäjälle." Seiskan katsojissa paljon ihmisiä, jotka saaneet kiinni Jumalan sanasta ja tulleet uskoon. Jotenkin hauskaa kuulla, että ikään kuin vahingossa osuneet eka kerran kanvalle.
Siinäpä sitä onkin vahinkoa kerrakseen kun vielä saa uskon lahjanjankin kaupan päälle. Lisää vaan näitä "vahinkoja."
Tässäpä sitä on ohjettä Hautalallekin. Sitten kun syntinsä tunnustaa ja sa ne anteeksi, niin kuin me kaikki muutkin.
Minne katsomme kun edessäkin näyttää olevan paljon pahaa?
kohottaa katseemme Jeesukseen.
Ja olla luottavaisin mielin, vaikka miltä tuntus.
Psalmit 121
Matkalaulu. Minä nostan silmäni vuoria kohti: mistä tulee minulle apu?
2 Apu minulle tulee Herralta, joka on tehnyt taivaan ja maan.
3 Hän ei salli sinun jalkasi horjua, sinun varjelijasi ei torku.
4 Katso, hän, joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku.
5 Herra on sinun varjelijasi, Herra on suojaava varjosi sinun oikealla puolellasi.
6 Ei polta sinua aurinko päivällä, eikä kuu yöllä.
7 Herra varjelee sinut kaikesta pahasta, hän varjelee sinun sielusi.
8 Herra varjelee sinun lähtemisesi ja tulemisesi, nyt ja iankaikkisesti.
Amen.
Menneisyyden harha romahti Golgatalla.
Herra antaa uusia profetioita ja uusia tiedonsanoja, joten menneisyys saa jäädä taakse.
Elämänsä harhat elää todeksi uudelleen, joka taakseen katsoo.
Minä vain pitkospuita pistelen, enkä taakse katsele.
Onko jo tullut aika jättää jäähyväiset Jeesukselle?
Pistele vaan pitkospuita. Jeesus on sinua vastassa. Ei takana.
Jumala on sama eilen tänään ja iankaikkisesti. Eilisen Hän ottaa käsiinsä ja korjaa, tänään me voimme kohdata Hänet juuri siinä missä olemme. Ja iankaikkisesta iankaikkiseen Hän on uskollinen!