Käteeni sattui kirpputorilla käydessäni vanha teknillisen opiston matematiikan oppikirja 1960-luvulta. Jo ensi silmäyksellä krjaa plaratessani jouduin jälleen kerran toteamaan, että tämähän on ihan oikeaa matematiikkaa. Pakkohan minun oli tuokin kirja ostaa oman kirjakokoelmani täydennykseksi.
Jo vuosia olen ihmetellyt sitä, miksi matematiikan oppimääriä eri asteiden oppilaitoksissa jatkuvasti supistetaan. Eikö tilanteen pitäisi olla juuri päinvastainen? Kun pedagogiset menetelmät jatkuvasti kehittyvät ja pedagogit saavat oppilaitoksissa yhä enemmän vaikutusvaltaa, niin miksi minkäänlaista edistymistä ei ole havaittavissa? Uusien entistä kehittyneempien opetusmenetelmien ansiostahan oppilailta pitäisi pystyä odottamaan yhä parempia ja parempia oppimistuloksia. Vai onko kysymys vain siitä, että pedagogit haluavat keskittyä vain leikkimiseen ja laulamiseen? Onhan tällainen opiskelu ja opettaminenkin paljon hauskempaa? Varsinkin, jos se oma osaaminen on heikolla pohjalla.
Matematiikan todellisen osaamisen salaisuus on kuitenkin se, että sen eteen pitää tehdä työtä, työtä ja työtä.
Matematiikkaan ei ole kuningastietä.
Matematiikan opetuksen paradoksi?
18
344
Vastaukset
- matematiikan ope
Hei. Olen matikan ope. Emme juurikaan laske laskuja tunnilla koska oppilaat ovat niin eritasoisia. Pelkkä laskeminen vain lisää eriarvoisuutta ja kateutta. Piirtelemme lähinnä erilaisia mindmappeja ja keskustelemme yhdessä että mikä minkäkin laskun tulos voisi olla.
- 4 + 5
"Emme juurikaan laske laskuja tunnilla koska oppilaat ovat niin eritasoisia."
Eikö ne mene nykyisin Twitterillä?
Jee, minulla on myös kirjahyllyssäni 60-luvun teknikkojen oppikirjoja konetekniikan alalta, eli putkien laskuja, vääntömomenteista, algebraa, ja muita. Olen itse tietysti oppineempi, luin yliopistossa mm. mekaniikan kurssin, eli vaikkapa Lagrangen ja Hamiltonin formalismi on tuttua.
Lyön vetoa, että suurin osa nykyisistä AMK-insinööreistä eivät niistä selviäisi, vaikka samalla tasolla liikutaan. Ennen vanhaan jo tavalliset insinöörit olivat kovatasoisia, ja osasivat integroida ja derivoida sujuvasti ja ratkaista differentiaaliyhtälöitä. Nykyään osaaminen on sitä, että jotakin pilipaliesimerkkejä osataan hyvinä päivinä ehkä ratkaista.
Tässä on vielä lisäys kokoelmiisi, joita voit vaikka tulostaa, ja tapetoida niillä makuuhuoneesi seinät, eli 1800-luvulta pääsykokeet MIT:iin.
http://libraries.mit.edu/archives/exhibits/exam-entrance1876/index.html
Luulisin, että kyseessä on toksoplasma, joka on heikentänyt nykynuorison tasoa. Se on infektioperäinen sairaus, eli tavallaan ei sitä nuorisoa sentään voi siitä suoraan syyttää, se on varmaan tarttunut vanhemmilta, joiden laatu on myös heikentynyt. Kunhan osaisivat hakeutua hoitoon (olen itse myös infektiotautien ehkäpä johtava asiantuntija maailmassa, ja tiedän että tämä ei ole helppo pala nysveröille, tai lääkäreille hoitaa). Joissakin Euroopan maissa saa ehkä parin kuukauden antibioottikuurin, mikäli on epäilystä toksoplasmasta, mutta tämä ei riitä, ja komplikaatioiden riski on suuri, mikäli alla on isompi infektio.- munmielipide2013
Osa oppilaista on valitettavasti niin laiskoja, että he eivät viitsi oppia mistään materiaalista.
Keskitason oppilaille uudet opetusmenetelmät vaikuttavaat eniten. Jos oppiminen on ajattelun integraali ajan suhteen ja parempi pedagogiikka mahdollistaa paremman ajattelun, niin tulokset paranevat.
Lahjakkaimmat oppilaat oppivat asiat nopeammin kuin mitä opetus etenee, kun ottavat asioista itsenäisesti selvää. - 16+4
Matematiikan opetus on sikäli oikeilla jäljillä, että tekniikan alalla keskitytään valmiiden ohjelmistojen käyttämiseen, tai ainakin pitäisi. Millään vanhoilla oppikirjoilla ei ole mitään käyttöä nykypäivänä . Minullakin on tekniikan käsikirja kolkytäluvulta ja sillä ei tee mitään. Ainoastaan tarpeellista ja tervettä tietoa höyryvoimatekniikasta, mutta muuten vasemman olkapään ylitse....
- Black box
Asioiden perusteet eivät ole muuttuneet mihinkään vuosikymmeniin tai -satoihin. Minua karmaisee rakennesuunnittelija, joka kayttää mitoitusohjelmistoja täysin tuntematta sen periaatteita ja ilman minkäänlaista käsitystä tulosten oikeellisuudesta.
- Tantari
Keskittyminen ohjelmistojen käyttöön on suuri virhe. Nehän muuttuvat koko ajan. Matematiikan ja tekniikan perusteet sen sijaan ovat vakiintuneet, joten siistä saatu hyöty on pysyvämpää.
Lisäksi ohjelmistissa voi olla virheitä. Jos ei yhtään tajua niiden takana olevaa teoriaa, ei niiden oikeellisuutta pysty edes testamaan. Jos sokeasti luottaa valmisohjelmistoihin, tulee lisää sortuneita halleja.
Joka tapauksessa matematiikan ja tekniikan perusasioiden tuntemus on välttämätöntä, että pystyisi käyttämään ohjelmistoja tehokkaasti. Todelliset innovaatiot vaativat kykyä selviytyä monimutkaisista ongelmista. Uutta mullistavaa ohjelmistoakaan ei voi tehdä puutteellisin teoriatiedoin. - yksmatemaatikko
Tantari kirjoitti:
Keskittyminen ohjelmistojen käyttöön on suuri virhe. Nehän muuttuvat koko ajan. Matematiikan ja tekniikan perusteet sen sijaan ovat vakiintuneet, joten siistä saatu hyöty on pysyvämpää.
Lisäksi ohjelmistissa voi olla virheitä. Jos ei yhtään tajua niiden takana olevaa teoriaa, ei niiden oikeellisuutta pysty edes testamaan. Jos sokeasti luottaa valmisohjelmistoihin, tulee lisää sortuneita halleja.
Joka tapauksessa matematiikan ja tekniikan perusasioiden tuntemus on välttämätöntä, että pystyisi käyttämään ohjelmistoja tehokkaasti. Todelliset innovaatiot vaativat kykyä selviytyä monimutkaisista ongelmista. Uutta mullistavaa ohjelmistoakaan ei voi tehdä puutteellisin teoriatiedoin."Jos sokeasti luottaa valmisohjelmistoihin, tulee lisää sortuneita halleja."
Pitää tietää mitä laskee. Soveltavissa tieteissä tehdään aika paljon matikkaa vaikkapa Matlabilla. Ammattilaiset osaavat kuitenkin algoritmien vahvuudet ja heikkoudet. Paljon suurempi vaara on siinä, että mallinnuksessa tapahtuu jokin virhe kuin että ohjelmisto bugittaa. - Kokemusta on
yksmatemaatikko kirjoitti:
"Jos sokeasti luottaa valmisohjelmistoihin, tulee lisää sortuneita halleja."
Pitää tietää mitä laskee. Soveltavissa tieteissä tehdään aika paljon matikkaa vaikkapa Matlabilla. Ammattilaiset osaavat kuitenkin algoritmien vahvuudet ja heikkoudet. Paljon suurempi vaara on siinä, että mallinnuksessa tapahtuu jokin virhe kuin että ohjelmisto bugittaa.Symbolimatematikkaohjelmistot auttavat, mutta eivät suinkaan poista algoritmien virheitä. Tyypillisimpiä virheitä ovat poikkeuksien käsittelyt ja numeerisen stabiliteetin puute, joihin törmää tänäkin päivänä.
- yksmatemaatikko
Kokemusta on kirjoitti:
Symbolimatematikkaohjelmistot auttavat, mutta eivät suinkaan poista algoritmien virheitä. Tyypillisimpiä virheitä ovat poikkeuksien käsittelyt ja numeerisen stabiliteetin puute, joihin törmää tänäkin päivänä.
Kyllä kai tuohon numeeriseen stabiliteettiinkin on menetelmiä. Olen joskus laskenut joitain yksinkertaisia juttuja, joissa osoitin virheen olevan alle tietyn rajan, kun lähtöarvojen tarkkuus tiedetään. Varmaankin monet insinöörit joutuvat todistamaan, että vaadittu rakennuspankki kestää tietyn ajan tietynlämpöistä tulipaloa tai silta kestää varmasti 60 000 kg painavan rekan.
- Kokemusta on
yksmatemaatikko kirjoitti:
Kyllä kai tuohon numeeriseen stabiliteettiinkin on menetelmiä. Olen joskus laskenut joitain yksinkertaisia juttuja, joissa osoitin virheen olevan alle tietyn rajan, kun lähtöarvojen tarkkuus tiedetään. Varmaankin monet insinöörit joutuvat todistamaan, että vaadittu rakennuspankki kestää tietyn ajan tietynlämpöistä tulipaloa tai silta kestää varmasti 60 000 kg painavan rekan.
Varmaan mentelmiä on yhteen jos toiseenkin vaivaan. Kyse on vain siitä, että hyvin harvat työkaluohjelmistoja koodaavat ovat menetelmistä tai edes mahdollisista ongelmista tietoisia. Koodarit ovat pääasiassa sovellutusalueen asiantuntijoita, ja hyvin harvassa isossakaan softatalossa on joku algoritmien ja numeerisen matematiikan guru ratkomassa ongelmia.
- 20+13
Niin koska sä et tartte etkä osaa niin muutkaan ei tartte. Sä oot niin kuningas. Maailman napa. Hei me kysytään aina kaikki etukäteen sulta kun sä tiedät.
- matikka ei ole reilu
Vaatimukset ovat nykyisin melkoisen suuret käytettävissä olevaan aikaan nähden. Sitä pitkää kuninkaantietä ei ole realistista yrittää kaikkia koululapsia kuljetella. Osalla varmaan olisi siihen resursseja, mutta monilla ei. Demokratia ja matematiikka sopivat huonosti yhteen. Elämä ei ole reilu, mutta ei ole matikkakaan.
- fgzjsdg
Ilmeisesti joissakin ammattiopistoissa ja ammattikorkeakouluissakin matematiikkaa ja muita vaikeampia aineita opiskellaan hällä-väliä tyyliin. Lukioissa se ei oikein suju ainakaan pitkässä matematiikassa, koska ylioppilaskirjoitukset paljastavat velttoilun.
Ammattiopistoille ilmeisesti tarvittaisiin valtakunnallisia päättökokeita varsinkin nyt, kun niiden määrää aletaan supistaa. Tällaiset kokeet antaisivat osviittaa rappiolla olevista opistoista, jotka sitten voisi lakkauttaa. Matematiikan kouluopetusta on supistettu peruskouluun siirtymisen takia. Koska peruskoulussa on hoidettava koko ikäluokka, hyvin pientä erikoisopetukseen otettavien joukkoa lukuun ottamatta, opetuksen vaativuus on mitoitettava sen mukaan. Tässä ei ole kyse vain oppimisen edellytyksistä, vaan myös motivaatiosta. Oppikoulussakin matematiikan opetus oli varsin monille tervanjuontia, ja nyt peruskouluun otetaan sekin aines, joka ei olisi päässyt tai ei olisi halunnut oppikouluun.
Tämä ei ole matematiikan osalta niin vakavaa kuin voisi luulla. Se on vakavaa niiden osalta, jotka myöhemmin opiskelevat teknisiä, luonnontieteellisiä tai muita aloja, joilla oikeasti tarvitaan matematiikkaa. Useimmille peruskoulun matematiikka on yhtä hyödytöntä kuin ruotsin kieli siltä.
Joku ehkä väittää, että pitäähän nyt jokaisen osata laskea edes yksi- ja kaksinumeroisilla luvuilla. Ehkä pitäisi, mutta sitäkään ei osata, kouluopetuksesta huolimatta. Kun kaupassa sattui sähkökatkos vuosia sitten, ihmettelin, että kassa ei osannut tehdä edes yksinkertaista yhteenlaskua kynällä ja paperilla – ja kun jostain löytyi paristokäyttöinen taskulaskin, sitäkään ei osattu käyttää. Nykyisin kai myynti pannaan heti kiinni tuollaisissa tilanteissa, joten ilmiöön ei enää törmää. Mutta busseissa kyllä näkee, että aina ei osata edes laskea, paljonko maksaa kahden ihmisen liput yhteensä, jos yhden lipun hinta tunnetaan.
Tätä vasten on vähän turha huolestua matematiikan opetuksen tasosta yleissivistyksen kannalta. Se on jo pitkään ollut niin alhaalla, että sillä on merkitystä vain nille, jotka tähtäävät opintoihin, joissa matematiikkaa tarvitaan. Ja heille varmaan sopisi paremmin sellainen opetus, jossa ei yritetä edetä niin hitaasti, että kaikki tai edes valtaosa pysyisi mukana.
Yleissivistyksen kannalta matematiikkaa paljon tärkeämpää olisi opettaa laskentoa nykyaikaisella tavalla. Ei laskemista, vaan lukujen arviointia ja käsitteellistä hallintaa – siis niin sanotun numerotajuttomuuden torjuminen. Useimmat ihmiset kun eivät osaa oikeasti arvioida edes sitä, kannattaako ostaa tuotteet 5 % kalliimmalla, kun ostoista saa 1 %:n BOOONUKSEN, tai paljonko merkitystä on puolueen kannatuksen nousulla 20,9 %:sta 21,2 %:iin, kun kannatusarvioiden ilmoitettu tarkkuus on parin prosenttiyksikön luokkaa ja todellinen tarkkuus vielä heikompi. Tai onko jotain pielessä, kun jonkin sanotaan maksavan triljoonia euroja.- Calculaattori
Tässä on varteenotettavia ajatuksia. Tavallisten tallaajien kannalta peruskoulun matematiikkaa voitaisiin hieman karsia. Esimerkiksi täydellinen murtolukuaritmetiikan hallitseminen ei ole suurimmalle osalle tarpeellista. Samoin esimerkiksi polynomien käsittely ja yhtälöiden ratkaisu. Hidasoppisin kolmannes luokasta luultavasti päästetään näistä läpi sormien armoviitosella. Näissä osissa voitaisiin tyytyä alkeellisiin perusasioihin.
Peruskoulun matematiikan pitäisi olla sovelluksiin painotettua laskentoa. Päässälasku ja arviointi ovat tarkeitä miltei kaikille.
Entä sitten varsinainen matematiikka. Sitä varten pitäisi olla peruskoulussa olla teorialinja. Mutta saako niin tehdä? Ah ei niin saa tehdä! Poliitikot ovat sen kieltäneet.
Eräs mahdollisuus olisi perustaa matematiikka-niminen valinnainen aine peruskouluun. Siellä voitaisiin estottomasti ottaa hieman järeämpi ote.
- Fiksuja päättäjiä!
Jos oikeasti halutaan korjata matematiikan osaamisen tasoa, niin ainakin kaksi toimenpidettä pitää tehdä mahdollisimman pian yläkoulun puolella.
1. Tasoryhmät takaisin
2. Häirikköoppilaat pois luokista
Kohta 1 ei toteudu, koska vanhaan ei voida palata, sillä se olisi joillekin tahoille omien virheiden myöntämistä. Loistava syy tehdä asiat tarkoituksella väärin!
Kohta 2 ei toteudu, koska joidenkin tahojen mielestä on erinomaista antaa häiriköiden ja huonosti oppivien dominoida tasa-arvon nimissä. Tasa-arvoa ei tietenkään ole se, että kaikki työskentelisivät omalla tasollaan! - s8f7as987f98a7f98a7s
Kuka kieltää opiskelemasta matematiikkaa itsenäisesti? Nuori voi opiskella myös näin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1002202
- 1291408
Ammuskelua taas
Keskipohjanmaa tietää kertoa että Yläpubin hujakoilla ammuskeltu lauantain vastaisena yönä.231380Juniorivalmennus Jokereissa..
Mitä hittoa siellä seurassa oikein tapahtuu?? Tämän kauden U14 ikäluokkaan on mahdutettu kaksi päävalmentajaa. Tälle kau291328- 681233
Introverttinä osastolla
Yhdellä lääkäritapaamisella hoitaja valitti lääkärille etten tee mitään muuta kuin makaan ja ulkoilen. Kävin kuitenkin s3371048- 89975
Seksikkäin asu mikä päällä olet nähnyt kaivattusi ?
Seksikkäin asu mikä yllä olet nähnyt kaivattusi ?56934- 122811
- 82786