Rakas poikani tuli uskoon Jeesukseen pienenä poikana. Murrosiässä hän luopui uskostaan pikkuhiljaa. Hänelle tuli myöhemmin kaveripiiriin saatananpalvoja, joka on nyt hänen paras ystävä. Poikani käytös ja olemus on muuttunut pikkuhijaa ihmisistä vetäytyväksi ja vihamieliseksi. Aiemmin hän oli huumorintajuinen ja iloinen poika. Hänellä on hyvä työpaikka, mutta luulen, että hän luopuu siitäkin.
Koskaan en ole painostanut poikaa uskonasioissa, vaan annoin hänelle vapautta ja tilaa tehdä omia valintoja ja ratkaisuja luottaen Jumalan johdatukseen ja varjelukseen, mutta ehkä en osannutkaan toimia oikein.
Näkee, että poikani (joka on nyt aikuinen) voi huonosti, mutta en saa mitään yhteyttä häneen...ikäänkuin muuri olisi ympärillä. Olen niin murheellinen poikani puolesta....Muistaisitteko rukouksin te jotka rukoilette Herran Jeesuksen nimessä....Kiitos!
Koskaan en ole painostanut poikaa uskonasioissa, vaan annoin hänelle vapautta ja tilaa tehdä omia valintoja ja ratkaisuja luottaen Jumalan johdatukseen ja varjelukseen, mutta ehkä en osannutkaan toimia oikein.
Näkee, että poikani (joka on nyt aikuinen) voi huonosti, mutta en saa mitään yhteyttä häneen...ikäänkuin muuri olisi ympärillä. Olen niin murheellinen poikani puolesta....Muistaisitteko rukouksin te jotka rukoilette Herran Jeesuksen nimessä....Kiitos!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hei. Olet toiminut ihan oikein, kun et ole asettanut mitään tiukkoja rajoja. Ei kannatakkaan varjella liikaa lastaan. On hyvä, että lapset näkee, että maailma todellakin on niin paha, kuin se on. Joskus se täytyy kokea kipeästikkin, muuten sitä ei usko. Luovuta poikasi Jumalalle, äläkä ole murheellinen. Et sä voi häntä pelastaa, mutta Jumala voi. Jumala kyllä ne muurit murtaa. Puhutaan Jumalalle pojastasi ja kiitetään siitä, mitä Herra tulee tekemään. Vaikka näyttäisi siltä, että kaikki menee huonompaan suuntaan, niin se ei välttämättä Jumalan silmissä ole niin. Monta kertaa on juuri niin, että elämässä pitää todella myrskytä, ennenkuin ymmärtää huutaa Jeesusta avuksi. Mutta aina mitä kovemmaksi myrsky tulee ja mitä syvemmälle vajoaa, niin sitä lähemmäksi Herra tulee ja on valmis ottamaan kädestä ja nostamaan. (Matt. 14:24-32) Rukouksen lapset on Jumalan varjeluksen alla. Pidetään Sanasta kiinni.
Muistan poikaasi rukouksessa.
Kiitos jari-pek-ka lohduttavasta vastauksestasi! Näin se on niinkuin kirjoitit...
Jumalan runsasta siunausta sinulle ja voimia...sekä kiitos, kun muistat esirukouksin.
Muistan sinua ja poikaa. Kyllä Herra omansa näkee ja tuntee. Vain Hän pystyy irroittamaan kahleet ja Hän on uskollinen. Rukous voi paljon....
Kiitos sinulle ja Jumalan siunausta myös sinulle. Rukoillaan päivittäin. Rukoillaan ihan erityisellä tavalla. Rukoillaan kiittäen. Ei pyytäen, vaan rukoillaan uskonrukous. Kiitetään siitä, mitä Herra tulee tekemään poikasi kohdalla, koska jos me kiitämme siitä, niin kiitämme siitä, mitä toivomme ja Jumalassa ei ole toivotaan toivotaan toivoa, vaan se on elävä toivo. Ja kun se on elävä toivo, niin Jumala myöskin toimii.
Eikä sun rukouksesi tarvi olla mitään erinomaista omasta mielestäsi, kun vaan rukoilet Jeesuksen nimessä , koska Jeesuksen kautta sun rukouksesi menee Isälle Jumalalle aivan täydellisenä. Jeesus laittaa siihen mukaan koko persoonansa. Jeesushan rukoilee aina meidän edestämme. Kaikki sun rukoukset, joita Jeesuksen nimessä rukoilet kiittäen, on hunajaa Isän korvissa, koska Jeesus välittää sun rukouksesi aivan täydellisenä Isälle.
Älä yhtään ole huolissasi. Huolissaan ovat vihollisen joukot, niin kuin varmaan huomaat.
Ole siunattu ja Jumalan Rauha olkoon kanssasi.
Kukaan ei tule itsekseen uskoon. Sinä tuputit sitä uskonto sontaa pojallesi ja toivoit siitä sekopäistä uskista. Katso vaan sinne peiliisi, niin näet itse saatanan.
Entinen tyttökaveri tuli iloiseksi ensimmäistä kertaa eläissään kun otti pitkät helluntaiseuroista.
Että voit olla turhan takia murheellinen. Kenties poikasi löytää oikean uskon.
Murheellisen ädin pitäisi myös itse unohtaa typerät uskonnot. Raamattu jumalineen ja jeesuksineen ovat pelkkää satua ja höpötystä.
Te uskovaiset pilkkaatte terveen järjenkäyttöä uskonnoillanne ja uskomuksillanne.
Terveen järjenkäyttö on aina parempi vaihtoehto kuin uskonnolliset harhakuvitelmat.
Kiitän vielä jari-pek-ka!
Olen saanut uutta iloa ja lohdutusta Jumalalta...Uskon, että Jumala vie työnsä päätöseen ja että kukaan ei voi riistää poikaani Jumalan kämmeneltä, kun olen hänetkin Herralle jättänyt. Joskus vaan alkaa tuntea epätoivoa, kun asiat näyttää muuttuvan vain huonommaksi...
Ihanaa, että jaksat lohduttaa ja rohkaista tänne kirjoittavia murheellisia ja ahdistuneita. Teet arvokasta työtä.
Siunatkoon Herra sinua runsaasti aj muitakin rohkaisisjoita ja esirukoilijoita!
Kannetaan vaan esirukouksin lapsiamme Taivaan Isän eteen. Rukoukset ovat Jumalalla muistissa ja enkelit varjelevat ja siunaavat ja johtavat lastemme elämää niin, että he vielä tulevat uskoon uudelleen, näin minä ainakin uskon. Ja kyllä se uskonsiemen siellä lapsen sydämessä on, kun se sinne kerran on kylvetty.
Siunausta sinullekin "murheellinen äiti". Taistellaan me äidit rukouksessa lastemme puolesta edelleenkin vaikka "kyynellaakson" kautta.
Kiitos sinulle JuuliaMaria! Taivaan Isän runsasta siunausta sinulle ja rakkaillesi.
Hei minä haluan myös kantaa poikaasi taivaan Isän läheisyyteen. Jeesuksen nimessä.
Kiitos Sara! Taivaan Isän runsasta siunausta sinulle! Ihanaa tietää, että teitä Herran palvelijoita löytyy jakamaan tämä murhe...Tuntuu helpommalle jatkaa matkaa.