saa aidon uppotukin, millä voi öisin siirtyä satamasta satamaan koneella.
http://www.nettivene.com/purjevene/swan/504191
http://www.nettivene.com/purjevene/swan/504191
tästä pyynnistä kun puottaa 40 tonnia
puhelintolppa 16m
62719
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 62
Vanhimmat
Vai sellaista sinä pohdit.
Hyvin on pohdittu, kiitos siitä.
Täytyy ihailla intohimoa "uppotukkeihin". Saisikohan samalla energialla jotain hyvääkin aikaiseksi?
Laserpojuhan se siinä jodlailee.
aloittajan vapaa-ajan viettoon kuluu 40 tonnia....koko elinaikanaan
kiva mutta 2,3metrin syväys rajoittaa Jurmon satamaan pääsyä joten jätän veneen ostamatta. Vai onko ruoppausta jo suunniteltu?
Onhan toki, kohta ryhtyvät kalliota kaivamaan.
Tomppeli!
Upea on. Kyllä kelpaisi kannella kavereille moikkailla.
Millaista tuollaisella on kryssillä parin metrin aallokossa? Onko sisätiloissa millaiset oltavat silloin?
Kysymys: Millaista tuollaisella on kryssillä parin metrin aallokossa?
Vastaus: Erilaista kuin FF27:llä
Kysymys: Onko sisätiloissa millaiset oltavat silloin?
Vastaus: Erilaiset kuin FF27:ssä
;-)
Kerro toki lisää. Pelataanko siellä shakkia konjakkilasit kädessä vai kuinka?
Kysymys: Pelataanko siellä shakkia konjakkilasit kädessä vai kuinka?
Vastaus: Erilailla kuin FF27:ssä
;-)
En tiedä tuosta 44:stä, mutta 38:ssa olen ihan tyytyväisenä ja hyvin nukkunut kryssillä n. 2--3 metrin aallossa. Olettaisin, että saman suunnittelijan isompi Swan on myös ihan jees.
Kiitos asiallisesta vastauksesta.
Miten nyt yleensä purjevene käyttäytyy kryssillä aallokkossa....tietysti tämä ihan eritavalla ,kuin sinun 27 jalkaisesi!
Ouu...todella upea purjevene...Swan ....ouuu
kateellinen susi kuutamolla?
jos mun budjetti olis 110.000€, ottaisin Bavaria 36 Cruiserin Farrin piirtämän jossa kaikki uutta ja enemmän tilaa kuin kulahtaneessa uppotukissa, jossa jokavitun letku ja pumppu laskee hajua läpi naftantuoksu.
Bava muuten jättää Swanin joka tilanteessa purjeilla!
Minä en ostaisi. En kertakaikkiaan kestäisi häpeää.
Kannattaisi ensi käydä seilaamassa em. veneellä ennen kuin esittää tuollaisia väitteitä totena.
Bavalla ei tee mieli lähteä merelle kun tuuli enemmän kuin 15 m/s, Swan on silloin parhaimmillaan. Ja sitä kovemmissa tuulissa.
Bava on ihan hyvä vene laiturissa pidettäväksi asuntolaivaksi.
Niin, tämähän onkin virtuaali seilaajien paskan jauhantaa.
Voi ihme kuinka hurjia purjehtijoita. Me tavalliset purjehtijat emme vapaaehtoisesti lähde yli 15 ms tuuleen ja näin ollen vene joka on parhaimmillaan sellaisissa olosuhteissa ei ole toivelistalla kovin korkealla. Paskaa jauhavat viertuaaliselaajat tietysti purjehtii jatkuvasti yli 15 ms tuulissa ja mieluummin kryssimällä!
Ei kai lähde jos alla on vene jossa on kamalaa olla tuulessa ja merenkäynnissä. Siksi pelätään ylityksiä ja jo ajatuskin stressaa.
Pakko sanoa, että tätä en pysty tajuamaan. Tämä on ihan sama, kuin ottaisitko Eirasta mielummin 100 neliötä, kuin Kontulasta 120 neliötä, jossa on uusi keittiö... Uuden keittiön perusteella asuisin mielummin Kontulassa - just joo.
Tuo Swan on mielettömän hieno. Ylläpito kustannukset ko. paatin elinaikana on tietysti 20 kertaiset, kun se uusi Bavaria on käyttökelvoton jo 20 vuodessa, kun tällä Swanilla purjehditaan vielä 50 vuoden kuluttua.
Ethän sinä voi siellä merellä päättää, että vaikka matkalla Tanskaan Suomesta ei tule tuulemaan kuin 8 ms. Keli on mikä on ja siihen on varauduttava.
Jodlarit yms. pellet eivät tätä tunnu tajuavan millään.
Harva lähtee lomapurjehduksella Itämerellä ulos satamasta, jos keskituuli on 15 m/s. Veneestä se ei ole kiinni, vaan miehistöstä. Vaikka olisi mikä tahansa vene, siinä ei ole järkeä, ellei miehistö ole varmasti tarpeeksi kyvykäs. Tuossa on linkki, jossa alle 15 m/s oli liikaa, vaikka aluksena oli raskas Colin Archer -tyyppinen vene ja kokemustakin piti olla riittävästi. Älä yllytä kokemattomia luottamaan johonkin ihme veneeseen, joka on mukamas ylivertaisen mukava. Sellaista ei ole, kaikki veneet ovat epämukavia kovassa tuulessa.
https://www.flashback.org/t1731762
Täytyy myöntää, että olen purjehtinut Itämerellä vain n. 20000M eli en tiedä siitä paskaakaan. Olen itse sen verran typerä, että teen päätöksiä lähtemisestä myös sääennusteiden valossa ja lisätyperyytenä saatan vaihtaa määränpäätä, jos sää yllättää.
Tosi äijät on tietysti erikseen ja mennään säässä kun säässä minne halutaan!
Lähtenyt yksin 15m /s tuuliin satamasta sekä myös joutunut 15 m/s ja sitä kovempiin tuuliin pitkäkölisellä yöllä ja päivällä.
Ei ollut mitään hätää asianmukaisessa veneessä, mutta ne ovat olleet mieleenpainuvimpia purjehduksia mahtavine kuohuineen.
Ei ole veneestä kiinni. Nykyaikainen peräsintä totteleva c/r-vene voi olla mukavampi, kuin tuollainen suuntajäykkä pitkäkölinen, jota automaattiohjaus ei saa väännettyä oikeaan suuntaan vaikka peräsin on poikittain rajoitinta vasten.
Kuka viihtyy noissa rullaavissa veneissä?
"Ei ole veneestä kiinni" mutta kuitenkin on, jne.? Aika kummallista että puhut rullaamisesta. Tuuli ja purjeet estävät rullaamisen. Pitkä köli, noin maston kohdalta peräsimeen, kääntyy kyllä eri hyvin peräsimellä.
Veneen merkitys on pienempi kuin miehistön. Tuuli, purjeet ja varsinkin veneen vauhti estävät rullaamisen. Puolipitkäkin köli tehoton peräsin ovat aivan eri asia kuin kunnon bulbieväköli tehokas nykyaikainen peräsin. Sellaisesta yhdistelmästä nykyaikainen herkkä autopilootti tykkää, ei tarvitse turhia väännellä kurssin pitämiseksi, pienet korjaukset riittävät.
Saimaalla jodlataan. Mikä se nyt siellä olikaan äänessä...taisi olla se anus
Kun oikeat perustelut loppuvat, mennään henkilökohtaisuuksiin, joten minä sain ensimmäisen pisteen. Kerro kokemuksia pitkäköli versus siipiköli, jos sinulla sellaisia on. Tiesitkö, että vanhat purjelaivat, nuo perinteiset pitkäkölit, olivat helvetillisiä rullaajia? Onko sinulla kokemusta vanhasta purjelaivasta, tai sellaisesta replikasta, johon pääsee miehistöksi maksua vastaan? Kerro faktaa, sitä ei tule koskaan liikaa!
En ole edellinen nimimerkki, mutta kyllä ihan huuhaata nyt taas jodlaat kun väität pitkäkölisen purjeveneen rullaavan : D Rullausta kun ei ole. Tiedän sen ihan oikeasta kokemuksesta.
Täytyypä kokeilla ensi talvena tuota telakointitapaa. Kaikenlaista ne Espoossa keksii.
Jos ei ilmoituksessa lukisi Swan44, olisin sanonut että tuo on Swan41 ulkonäön perusteella. Huomasin vasta nyt tämän yhtäläisyyden veneissä. Kaikesta huolimatta tuo on kyllä todella hieno vene, sanoivat plaanaajat mitä tahansa.
Saattaisi mennä vielä saman sarjan 48:nkin kanssa sekaisin. Pitää katsoa jostain tunnetun kokoisesta asiasta mittakaavaa.
Hieno vene! Kelpaisi minulle koska vaan, jos vain pätäkkää olisi. Ja tarvetta noin isolle veneelle. Upea Suomalainen klassikko.
ps. Eihän sitä Toyota Corollassa (vm. 2013) istuessa ymmärrä mitä hienoa on esim. klassikko Porschessa. Sen kokee vasta siinä klassikossa.
En ole nuljumpaa ja kusipäisempää porukkaa ikinä tavannut kuin rannikon purjehtijat. Vaikuttaa että kaikki on ihan paskasakkia, kertakaikkiaan.
Ennen purjehin itsekkin merellä mutta nyt eläkepäivinäni elelen Saimaan rannalla. Täällä saa jokainen ajaa tai purjehtia minkälaisella veneellä tahtoo tai omistaa. Kukaan ei vittuile että veneestäsi puuttuu jokin tarra tai se on tehty jossain väärässä valtakunnassa.
Pääasia on veneily ja vesillä liikkuminen, ei kalusto.
Ei Airisto ole koko rannikko. Eikä se joku tontin nurkka Airiston laidassa edes koko Airisto.
Mutta jotenkin tuntuu silti siltä, ettei Saimaallakaan kaikki niin mukavia ole.
Jos tämä vene olisi bava tai penetöö niin täällä huudettais että:
"Kuttaperkkavene, ei se kestä törmäystä uppotukkiin tai konttiin"
"Sen peräsin ei oo alapäästä tuettu, ei kestä valtamerioloissa, hajoo jos törmää valaaseen"
"Siinä ei oo pitkää köliä, se on arka karilleajossa"
"Sen vinssit ei oo ruorimiehen edessä, se on hankala purjehtia"
"Sen levanki on ihan surkeen lyhyt pätkä"
"Sen avotila on vaarallinen liikkua, kun kajuuttaan meno on kannella"
"Eihän sen avotilassa ole edes pöytää vaikka noin iso vene"
"Vaarallisen korkea ja jyrkkä portaikko kajuuttaan, ihan hengenvaarallinen liikkua myrskyssä, lapsille vaarallinen satamassakin"
"Sen avotilan luukusta tulee vesi sisään kelissä, ihme suunnittelua"
Mutta kun se ei oo bava tai penetöö. Se on tosi ihailtavan hieno ja hyvä vene.
Provoilet, etkä edes kovin ansiokkaasti. Asiaan,allekirjoittaneen kommentit perustuvat omakohtaisiin havaintoihin ja kokemuksiin.
"Kuttaperkkavene, ei se kestä törmäystä uppotukkiin tai konttiin"
Kestää kyllä. Alalla puhutaan leikillisesti näiden veneiden saavan helposti jäänmurtajaluokituksen, ks alla.
"Sen peräsin ei oo alapäästä tuettu, ei kestä valtamerioloissa, hajoo jos törmää valaaseen"
On tuettu alapäästään. Swanien peräsimien lujuus on dokumentoitua faktaa, kysy surveyoriltasi tai kansainvälisestä vakuutusyhtiöstäsi.
"Siinä ei oo pitkää köliä, se on arka karilleajossa"
Ei ole arka, köli on asennettu lujitemuoviseen evätynkäänn joka muodostaa samalla pilssin. Omassani se on 70 cm syvä. Pohjan rakenne on erittäin luja ja tuettu kattavalla teräskehikolla. Lloyd's 100A1.
"Sen vinssit ei oo ruorimiehen edessä, se on hankala purjehtia"
Ison veneen ominaisuus tuolta aikakaudelta. Voit asentaa toisenkin vinssiparin lähemmäksi, tilaa on. Lewmarin sähkövinssipari maksaa tuossa kokoluokassa (54..60) 12000,-. ELS ohjainboksit, kaaplit ja pikkukilkkeet 1500,- asennustyötä tarvitaan pari päivää.
"Sen levanki on ihan surkeen lyhyt pätkä"
Pidempi on helppo vaihtaa tarvittaessa, kustantaa 3000,- Harkenin tai Lewmarin Racing/Big Boat -sarjan heloilla.
"Sen avotila on vaarallinen liikkua, kun kajuuttaan meno on kannella"
S&S suunnitteli valtameriveneen ja Nautorhan rakensi sellaisen. Kannella oleva sisäänkäynti on kaikissa tilanteissa mahdollisimman kaukana valtamerestä (tai Saimaasta).
"Eihän sen avotilassa ole edes pöytää vaikka noin iso vene"
Satamaveneiksi suunnitelluissa on aina pöytä avotilassa. Valtameripurressa ei 40 vuotta sitten sellaista nähty tarpeelliseksi.
"Vaarallisen korkea ja jyrkkä portaikko kajuuttaan, ihan hengenvaarallinen liikkua myrskyssä, lapsille vaarallinen satamassakin"
Kevyessä ja herkkäliikkeisessä uudemman sukupolven veneessä se olisi jopa vaarallinen, tämä liikkuu pehmeästi, rauhallisesti ja vakaasti.
"Sen avotilan luukusta tulee vesi sisään kelissä, ihme suunnittelua"
Auki jätetystä luukusta voi tulla vettä sisään. Se kannattanee sulkea kelissä.
Aina nämä keskustelut palaavat valtamerivene vs. satamavene -argumentointiin. Ja lähtökohtaisesti ajatellaan, että valtamerivene on se ainoa tavoiteltava. Ja mikä tahansa satamassa oloa mukavammaksi tekevä ominaisuus on halveksittava.
Kuinka moni täällä keskustelevista purjehtii pääsääntöisesti yötä päivää valtamerellä ?
Kuinka moni purjehtii pääsääntöisesti Itämerellä 6-8 tunnin päiviä, nukkuu satamissa/luonnonsatamissa ja vain satunnaisesti purjehtii pidempiä yön yli -legejä. Ja vastaavasti silloin tällöin pysähtyy vaikkapa hienoon luonnonsatamaan muutamaksi päiväksi ?
Itse ainakin kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Kyllä haluan, että vene purjehtii hyvin, mutta oleilen veneessä myös sen paikallaan ollessa, itse asiassa likimain yhtä paljon kuin liikkeelläkin (vaikka nukkumiseen käytettyä aikaa ei huomioida). Miksi minun pitäisi tavoitella valtamerikäyttöön tarkoitettua venettä ? Miksi tuntisin alemmuutta siitä, että veneessäni on avotilassa pöytä (joka on todella kätevä myös kevyessä kelissä purjehdittaessa) ? Tai että kajuuttaan kulku on helppoa ? Tai että voin nukkua tuplasängyssä vaimon kanssa kapean meripunkan sijaan ?
Höpö Höpö. Vai on tuossa veneessä peräsin tuettu alapäästään. Anna mun nauraa, sinä taas voisit vaikka perehtyä veneeseen ja mennä nurkkaan häpeämään valehtelua.
Muiden kohtien selityksillä tulit todistaneeksi, että vene ei enää oikein vastaa nykypurjehtijan vaatimustasoa, vaikka olikin joskus vuosikymmeniä sitten mahtava pursi.
Kääk. Kyllä nyt hävettää. Pitää itse mennä sinne nurkkaan. Toisessa viestiketjussa puhutun Sirena Pedrickin kuva oli avoinna, katselin sitä.
Eikös tässä kuvassa näy koko peräsimen syvyinen skegi? Kaipa peräsin on tuettu skegiin. http://www.classicswan.org/swan_popup/44_03.htm
Kyllä noihin S&S Swaneihinkin on tehty isoja köliremppoja karilleajon jälkeen. Varmaankin kestävät keskimääräistä paremmin karilleajoa, mutta saa nekin rikki.
Asiat eivät ole mustavalkoisia, peräsimissäkään.
Skegiperämisessä ja lapioperäsimessä on molemmissa hyötyjä ja haittoja.
Peräsimen periaatetta oleellisempaa on se, miten peräsin on rakennettu.
Ei lapioperäsintä kovin huonona pidetä, koska se on ylivoimaisesti yleisin peräsintyyppi, myös valtamerikäyttöön tehdyissä veneissä.
Kannattaa tutustua erilaisia peräsinrakenteita koskeviin tutkimuksiin ja arvioihin, joita löytyy netistä pilvin pimein. Saa vähän perspektiiviä, ja on sitten helpompi viisastella.
Mitä täällä taas jauhetaan.
Hyväkuntoinen S&S Swan on ihan helvetin hieno vene, ei kai kukaan sitä vakavissaan kiistä?
Ei se sovi kaikille, eikä sitä kannata hankkia perheen saaristoristeilijäksi.
Mutta mitä sitten?
Mikä mahtaa olla pointti edes vertailla tämmöistä vakavaa purjevenettä johonkin Bavarioihin, Beneteauhin, Finngulfeihim tms?
"---eikä sitä kannata hankkia perheen saaristoristeilijäksi."
Veikkaan että suurin osa takaisin Suomeen ostetuista S&S Swaneista on hankittu nimenomaanm perheen saaristoristeilijöiksi, kuten meidäkin veneemme. Ihan hyvin vene soveltuu saaristopurjehdukseen 2.4 m syväykselläkin. Melkein joka paikkaan on pääty mihin on haluttukin ja jos ei ole päästy, rajoituksena on ollut masto, ei syväys. Eikä tarvitse olla tarkkana sen suhteen missä saaristo loppuu ja avomeri alkaa, voi purjehtia mihin vain.
"Ei lapioperäsintä kovin huonona pidetä, koska se on ylivoimaisesti yleisin peräsintyyppi, myös valtamerikäyttöön tehdyissä veneissä."
Onkohan yleisin peräsintyyppi?? Tämän hetken tuotannosta kyllä, mutta tehdäänkö tällä hetkellä edes inhimilisissä hintatasoissa olevaa järkevän kokoista valtamerivenettä?
Esimerkiksi kaikki ranskalaiset kruiserit suunnitellaan valtamerelle. Ei siellä muuta merta ole. Välimeren puolellakin aallot ovat jo kohtalaisella tuulella helposti parimetrisiä, ja siellä sitä pitää 30--40-jalkaisilla seilata.
Yli 36--36- jalkaiset ranskalaiset veneet on kaikki suunniteltu ja luokiteltu valtamerikäyttöön, ja niissä taitaa kaikissa olla lapioperäsin. Sama koskee kaikkia tämän kokoluokan uusia Bavarioita.
150 000 -- 170 000 eurolla saat uuden hyvin varustellun valtameriveneen, jolla seilaat vaivatta Karibialle tai vaikka pallon ympäri.
Onko se inhimillinen hintataso, se on sitten toinen juttu.
Nyt kiinnostaa kyllä, että mikä on se uusi valtamerivene, jonka saa varusteltuna 150-170 keurolla. Onko mielestäsi CE-A = sopiva vene pallon kiertoon?
Tässä yksi esimerkki:
Bavaria 40 Cruiser
- perushinta 108 000 euroa
- alv 25 000 euroa
- varusteita 25 000 euroa
Yhteensä 158 000
Mikä tahansa uusi yli 35--36 jalkainen saksalainen tai ranskalainen kruiseri sopii pallonkiertoon erinomaisesti. Miksei sopisi?
Tietenkin niihin pitää ostaa muutamia varusteita, jotka eivät kuulu vakioveneeseen, kuten sähköntuotanto ilman moottoria, pitkän kantaman yhteydenpito, offshore-pelastusvälineitä jne.
Mutta jos nämä uudet veneet eivät asiallisesti varustettuina sovi pitkiin merimatkoihin, niin mikä sitten sopii?
Ja kyllä ne Euroopassa maksavat järjestään reilusti alle 200 000 euron, hyvin varusteltuinakin.
Eivät ne keskimääräiset pallonkiertäjät mitään miljonäärejä ole.
Sitten jos ei tarvitse veneen olla ihan tuliterä, vaan 5--10 vuotta vanhakin käy, tuolla rahalla saa ihan vaikka mitä.
En nyt ole tutustunut Bavarian vakiovarusteluun, mutta epäilisin, että 25 000 euroa riittäisi uuden veneen varusteluun, johon sisältyy mm. uudet purjeet.
Mitä muuten tarkoittaa CE A/B merkintä?
Kerro nyt vaan, mitkä uudet purkkarit sinusta soveltuvat pallonkiertoon ja miksi?
Jotain esimerkkejä kelvollisista pallonkiertoveneistä olisi kiva kuulla.
Mikä on vähimmäistaso ja kuinka paljon se maksaa?
"Mitä muuten tarkoittaa CE A/B merkintä? " Minun veneessäni on merkinnät veneen kapasiteetista tuon mukaan CE A = 8 henk. ja CE B = 10 henk (ja CE C = 14 henk.).
Voi merkinnällä ehkä muutakin, en tiedä.
No nyt laitoit pahan! Eipä varsinaisia pidemmille valtameripurjehduksille tarkoitettuja alle 40-jalkaisia veneitä paljoa valmisteta etenkään tunnettujen eurooppalaisten veistämöiden toimesta. Ja ne jotka valmistavat, ovat konkurssissa tai taloudellisissa vaikeuksissa. Mutta mielestäni esimerkkejä uusista valtameriveneistä ovat esim. HR 40, Malö 37/40 ja ehkä myös Nauticat 37. Hintalappu kaikissa näissä toki moninkertainen verrattuna Bavariaan.
Perustelut liittyvät esim. kölin/peräsimen/rikin tuentaan. HR:ssä ja Nauticatissa tankkitilavuudet tuplat Bavariaan verrattuna.
Maapallon vuorovesialueilla liikkuessa tulee eteen tilanteita joissa ankkuripaikalta katoaa tilapäisesti vesi alta ja vene jää tilapäisesti kallelleen kölinsä päälle kuivalle maalle. Se vaatii matalahkon ja pitkähkön kölin. Myös Pera Dunckerin Merivuokko jäi toisinaan kuiville suunnitellusti että myös yllättäen olosuhteiden pakosta.
"Yli 36--36- jalkaiset ranskalaiset veneet on kaikki suunniteltu ja luokiteltu valtamerikäyttöön, ja niissä taitaa kaikissa olla lapioperäsin. Sama koskee kaikkia tämän kokoluokan uusia Bavarioita"
Joo, kyllä mä tämän tiedän nämä luokitukset. Nehän on reppania varten jotka uskaltavat tietyn meren yli jos veneen luokka on ok.
Valtameri on eri juttu, kuin biskajan lahti. Rasitukset ovat eri luokkaa kun rasitukset kestää viikkoja, eikä vuorokauden tai kaksi. Ranskan länsirannikolla ollaan lisäksi aika lähellä rannikkoa.
Jeanneaun ja bavarian veneet on suunniteltu asunoksi meren rantaan. Tiedän niitä on karibialla ja jokunen kiertää palloa yms. Nyt olikin puhe veneestä joka on tehty pitkän matkan touhuun, vene joka on tehty purjehdus edellä, kuitenkin muistaen riittävät tankit ja säilytystilat. Maailmaa kiertää veneitä toki erilaisia, mutta onkohan tosiaan niin, että on enemmän lapioperäsimiä kuin skegillisiä veneitä.
Tiedän tämän olevan ns. ikuisuus aihe, mutta nuo mainitsemat yritykset eivät todellakaan tee valtameriveneitä. Bavariallahan oli 10v sitten ocean mallisto, joka oli ilmeisesti tehtykin perusrakenteiltaan eri tasoiseksi kuin muut. Hinnatkin olivat eri luokkaa.
Onko sinulla omaa kokemusta valtameripurjehduksesta, vai mihin arviosi perustuvat?
Onko Biskajanlahti mielestäsi paljon helpompi kuin moni muu valtameri?
Mikä on vaikein paikka?
"Tässä yksi esimerkki:
Bavaria 40 Cruiser
- perushinta 108 000 euroa
- alv 25 000 euroa
- varusteita 25 000 euroa
Yhteensä 158 000"
Nopee veneeseen perehtyminen. Onko noi pieniemmät laipiot lainkaan pohjassa kiinni? Kuvan mukaan ei, vaan ilmassa? Ei voi olla, kuvaharha. Kylkikeittiössä on todella mielenkiintoista tehdä ruokaa merellä kelissä. Ei mahdollisuutta tuuliperäsimeen, kuskilla ei kunnon penkkiä. Fokkavene. Valtamerellä pyritään myötätuuliin ja virsariajoon, fokka ei toimi. Kovin harva ajaa yötäpäivää spinnulla tai genaakkerilla. Eri juttu arc yms. johon mennään "kisamielessä".
Siis minun valinta 150 t€ hintatasossa maailmalle ei olisi bavaria 40.
Et vastannut kysymykseen. Onko sinulla omaa kokemusta valtameripurjehduksesta, vai mihin arviosi perustuvat?
Kerrotko, miksi ei ole mahdollisuutta tuuliperäsimeen?
Millaisia tuuliperäsimiä olet käyttänyt?
Huh huh....et sinä osaa oikein tuota lauseenmuodostusta!Mitä tarkoittaa tuo viimeinen lause.Se kuulostaa ihan siansaksalta?