Minua kiinnostaisi kovasti kulla, millaisia hauskoja ja mukavia
muistoja vanhoilla ikaalislaisilla on Kukkurakosken vanhasta
myllystä. Myllyhän eli kukoistuskauttaan sotien jälkeen ja aina
1980-luvulle saakka.
muistoja vanhoilla ikaalislaisilla on Kukkurakosken vanhasta
myllystä. Myllyhän eli kukoistuskauttaan sotien jälkeen ja aina
1980-luvulle saakka.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Myllyyn oli aina mukava tulla.Sitä piti aikoinaan Karjalasta tullut evakkoperhe,jossa oli monta lasta.
Kukkuran myllyn perusti Taavetti Selin, johon hän sai luvan 1v. 881 Karjasillankoskeen, josta Selin myi puolet Johan Nyppelille. Näiden perikunnat myivät myllyn Kaarle Niemiselle v. 1893.v 1896 myllyn osti Juho Nisu myöh. Wiitanen. 1900 sen osti Jaafetti Kuja (=Kujanpää). 1902 myllyn osti Juha Leponiemi ja 1901 myllyn osti Taavetti Hietaniemi ja 1907 sen osti akaisin Juha Leponiemi. 1916 myllyn osti leo Öhrling-Penttilä ja 1917 sen osti Oskari Järvinen.1924 myllyn osti Juha Leponiemi.1935 myllyn osti Matti Nojonen. 1949 myllyn osti Humaljoki Oy. Tammikuussa 1986 Humaljoki Oy:n osaakkeet myytiin Leppäkosken Sähkö Oy:lle.
Eikös siinä ollut joku kalalammikkokin joskus seitkytluvulla? Lohia vai mitä siellä oli?
Satakunnan maatalouskeskus oli vuokrannut alueesta kalalaitostoimintaa varten alueen kosken yhteydestä, vuokrasopimus oli tehty 50 vuoden pituiseksi ja se päättyi vuosi-pari vuotta sen jälkeen kun Humaljoki Oy:n koko osakekanta myytiin Leppäkosken Sähkö Oy:lle. Kalalaitoksella haudottiin mätiä kalanpoikasiksi (siikaa, haukea, lohta jne.) ja rakennuksen alapuolella oli puualtaita, joissa kasvatettiin kesäisin kalanpoikasia. Kuoriutuneita poikasia istutettiin lähialueen järviin. Rakennuksessa on nykyisin sähköyhtiön lomanviettopaikka. Satakunnan maatalouskeskus oli useita vuosia aiemmin siirtänyt kalalaitostoiminnan painopisteen Köyliön kalalaitokseen Säkylän Pyhäjärven rannalle. Kukkurassa kalalaitoksen alapuolella myllyn alueella oli pari maa-allasta, joissa mylläri kasvatti kirjolohia.
Kukkurakosken myllyn yläpuolella olevan Yli-Patolan perustaman huvila-alueen, jossa oli mm. kirkkovene, savusauna, savupirtti ja muuta museotoimintaa, siirtyi Leppäkosken Sähkö Oy:n omistukseen Huhtalalta (Kihniöstä kotoisin) samoina vuosina kuinka myllyn alueet myytiin sähköyhtiölle.
Ja jonkun on pitänyt ne siemenetkin viljellä, jotta ne voi kylvää. ei se ole samaa tavaraa, mitä mylllyyn laitetaan.
Myllyä piti jossain vaiheessa karjalasta kotoisin olevat rampa-veljekset.He laittoivat myllyn kuntoon ja kovaan iskuun.Mylly oli autio talona niitä ennen ja paikka ensin siivottiin ja tyhjennettiin.