Onko teistä kukaan kouluttanut koiraansa harmaalla alueella ?
Opettaen positiivisella vahvistamisella ja myöhemmin vaatien myös negatiivisen palautteen avulla ?
Eikö koiraa voi kouluttaa näin ?
Onko oikeudenmukainen "vanhempi" kaveri ja vastaa lapsen jokaiseen rahanpyyntöön vai pitääkö hän myös rajat, jolloin aresti ja oikeuksien menettäminen on myös vaihtoehto ?
(kuvainnollista)
Metodit
22
119
Vastaukset
- Eiköhän noin tee
lähes kaikki, pl nämä yltiöposetiivarit ;D
Kun koira toimii kuin omistaja haluaa, niin sitä vahvistetaan kehuilla(tai ollaan tyytyväisinä hiljaa), ja kun tulee aika pistää hanttiin koiran mielihaluille sopivaisuuden rajan ylityttyä, niin silloin laitetaan ne rajat.
Joillekin koirankasvatus on rakettitiedettä, useimmille kuitenkaan ei. Taidan kuulua osaltaan välimaastoon,koska olen sekakäyttäjä.
Mutta,lähtökohta on AINA positiivinen vahvistaminen(makupalat,lelu,kehut),pelkästään se.Kotikasvatuksessa siis myös lähden puhtaasti tuosta,mutta repertuaaliin kuuluu myös kieltosana,alusta asti.
Ihan kokonaan en myöskään hyljeksi pakotteita,mutta käytännössä tulee tarvittua ja käytettyä hyvin vähän.Lähinnä vaan junnukoirilla,joiden kanssa väliin voi joutua rautalankaa enemmän vääntämään.
"Eikö koiraa voi kouluttaa näin" Omalla tavalla ainakin voi.Mutta riippuu mitä tuolla tarkalleen tarkoitat,niin ihan suoraa vastausta en voi antaa,kun en siis tarkalleen tiedä.
Niin ja koulutuspuolella en käytä pakotteita,enkä kieltoja.Vähätkin on oikeastaan karsiutuneet pois,sen jälkeen,kun aloin pelata pääasiassa vaikeasti koulutettavien rotujen kanssa,joiden kanssa pakotteilla,saati kielloilla mennään metsään niin että rytisee...- Merithuuli
Juuri tuolla keinoin on toimittu, ja hyvä on tullu, jokaisesta viidestä. Tosin meillä ei koiria juurikaan kouluteta, vaatimuksena on vain yhteiskuntakelpoinen, mukavakäytöksinen kotikoira. Kotona siis ei-sanalla on laitettu rajat, eikä kovia otteita ole tarvittu. Tämän nykyisen kanssa harrastankin, mutta siihen ei paljoakaan tarvitse kouluttamista, kun saalisvietillä pelataan. Harrastukseen liittyen kaikki positiivisella vahvistamisella.
- canis.familiaris
Jaahas, taidan kuulua johonkin, mitä ei vielä ole luokiteltu...keppi ja porkkana metodilla. Oma luotettavuus on pohjalla, ja tältä pohjalta kannustan tekemään ilman toista vaihtoehtoa..ohjaan, mutta myös käskytän aika tiukasti tarvittaessa (helposti), jos on tarve, pitääkseni asiat tiedetyissä rajoissa.
En käytä makupalaa/ruokaa, mutta positiivisessa ja kannustavassa hengessä mennään. Kannustan ja annan ohjaavan palautteen onnistumisesta/epäonnistumisesta...en siis jää odottamaan että koira sen itse saavuttaa. Sen verran helposti onnistuu, koska välit on vahvat ja tätä kautta koirilla halu tehdä sitä mitä pyytää/vaatii.
En rajaa pois mitään tyyliä tai tapaa rajoittavana tekijänä, koska tilanteet/yksiöt määrittävät tämän.Tais olla sekava aloitus, meinaan nimenomaan sekakäyttäjiä ja keppiä porkkanaa tarkoitin sillä. Missä muodossa esim positiivinen palaute tulee, ei ole merkitystä.
- Vaikeat rodut
Kovapäisillä roduilla palkitsemisen merkitys korostuu! Muutenkin koiralle tulee opettaa mitä TULEE tehdä, ei riitä opettaa mitä EI SAA tehdä. Kovapäiset rodut helposti tulkitsevat kieltämisen (saati sitten kovat koulutusmenetelmät tai väkivallan) taistelutilanteeksi, stressaavat eivätkä halua antaa periksi. Paras menetelmä on silloin runsas positiivinen huomio palkinto kun tottelevat, muuten vähäinen huomio. Kun testaavat rajoja, rauhallinen mutta määrätietoinen korjaus. Kerta toisensa jälkeen. Ja kärsivällisyyttä tarvitaan!
Juu, kyllä.
Kaikille koirille pitäisi opettaa mitä tehdä ja kieltää sitten väärästä toiminnasta jne.
En tiedä kuka on puhunut kovista (?) koulutusmenetelmistä saati väkivallasta."Muutenkin koiralle pitää opettaa..."Juuri noin,komppaan täysillä.
Ja kun sen aloittaa heti pennusta,koskien kaikkea,niin eipä niitä korjauksia tarvi edes pahemmin tehdä.Kun ei niitä ole päästetty ihmeemmin oppimaankaan...molossi kirjoitti:
"Muutenkin koiralle pitää opettaa..."Juuri noin,komppaan täysillä.
Ja kun sen aloittaa heti pennusta,koskien kaikkea,niin eipä niitä korjauksia tarvi edes pahemmin tehdä.Kun ei niitä ole päästetty ihmeemmin oppimaankaan...Pennusta asti, heti.
Ongelma vain on siinä, ettei suuri(n?) osa taida tai tiedä sitä ja miten...ja miksi... ja tämä on se ongelmakohta mihin pitäisi tarttua julkisemminkin.
Sitten tulee vain se ongelma, ettei "karpelat" riitä.
Mä olen kyllä sitä mieltä, että tulee ihan varmasti tilanteita joissa omistajat menevät hämilleen tai joissa koiran käytöstä joutuu korjaamaan/ohjaamaan ja hyvä näin, koska ne on ne tilanteet joiden avulla saadaan koira tulevaisuutta varten paremmin hanskaan.- canis.familiaris
clarma kirjoitti:
Pennusta asti, heti.
Ongelma vain on siinä, ettei suuri(n?) osa taida tai tiedä sitä ja miten...ja miksi... ja tämä on se ongelmakohta mihin pitäisi tarttua julkisemminkin.
Sitten tulee vain se ongelma, ettei "karpelat" riitä.
Mä olen kyllä sitä mieltä, että tulee ihan varmasti tilanteita joissa omistajat menevät hämilleen tai joissa koiran käytöstä joutuu korjaamaan/ohjaamaan ja hyvä näin, koska ne on ne tilanteet joiden avulla saadaan koira tulevaisuutta varten paremmin hanskaan.Ohjaus alkaa juu heti 7vko ikäisenä..tästä on muutamiakin topiikkeja, jossa tätä keskustelua on käyty.
Oma airis tuli 16vko ikäisenä ja enää en ota yli 8vko ikäistä.vaikka kaikki on mennyt todella hyvin ja koira leimaantunut liiankin vahvasti, niin jotain uupuu kuitenkin.
Brassi taas tuli aikuisena, mutta on niin pomminvarma koira että harmittaa että ei ole ollut airiksen kanssa mahdollisuutta rakentaa samanlaiseksi. Tuo brassi edustaa juuri sellaista esimerkkiä jonkalaiseksi koira pitäisi rakentaa..Toimii missä tilanteessa vain...Kohta mennään Helsinkiin. Tulee sitten koirille mm.keskusta, junat ja metro, suokki tutuksi...päivä helsingissä.
"Mä olen kyllä sitä mieltä,"...ohjaava ja kannustava asenne ilman pentusokeutta, niin siitä se lähtee...Ja se ohjauksen taso pitää seurata pennun kehitystä tapakasvatuksessa. clarma kirjoitti:
Pennusta asti, heti.
Ongelma vain on siinä, ettei suuri(n?) osa taida tai tiedä sitä ja miten...ja miksi... ja tämä on se ongelmakohta mihin pitäisi tarttua julkisemminkin.
Sitten tulee vain se ongelma, ettei "karpelat" riitä.
Mä olen kyllä sitä mieltä, että tulee ihan varmasti tilanteita joissa omistajat menevät hämilleen tai joissa koiran käytöstä joutuu korjaamaan/ohjaamaan ja hyvä näin, koska ne on ne tilanteet joiden avulla saadaan koira tulevaisuutta varten paremmin hanskaan."Ongelma vain on..." Niinpä.Kun saisi ihmiset enemmän ottamaan asioista selvää jo ennen kuin pentu tulee...Ihan jo siitä,minkä rodun valitsee,alkaen.
Itse ole tehnyt omille varoiksi vielä "ohjekirjat".Ne annan luettavaksi jo ennen,kuin pennun saa hakea.
Ja pyydän huolella ne lukemaan myös ennen...
"Mä olen..."Joo,eikä kaikkea pysty heti opettamaankaan niin nopeasti,ettei yllätyksiä tulisi.
Mutta mitä enemmän heti alussa opetettu oikeaa,sen vähemmän tulee ylläreitä.
Toki noissakin on tapansa toimia,miten sitten puuttuukin.Ja yksi oleellisin on,että tehdään sitten miten tehdäänkin,niin asioihin puututtaisiin heti.Jos ei puututa,niin helposti käy niin,että ollaankin isommassa liemessä...- En ole kanssasi
samaa mieltä kovista koirista. Kova koira kestää elämää ja osaa käsitellä asioita stressaamatta.
- mihin joukkoon ?
clarma kirjoitti:
Juu, kyllä.
Kaikille koirille pitäisi opettaa mitä tehdä ja kieltää sitten väärästä toiminnasta jne.
En tiedä kuka on puhunut kovista (?) koulutusmenetelmistä saati väkivallasta.Itse olen pyrkinyt ns. palkitsemaan, tosin meillä koiralle riittää kehut. Joskus esim. ulkona kiellän, eli sanon ei ota ja kehun kun jättää. Tuollaisen kääpiön kanssa on ulkona turhaa edes yrittää esim. makupalaa nokan edessä pitäen saada "hienosti" kulkemaan, kun itse joutuu sitten kyykistyyn. Eli en nyt tiedä, mihin kategoriaan minut heitetään, kun kiellän ottamasta ulkona jotain, mutta sisällä taas en kiellä vaan teen vaihtokauppaa. Joidenkin mukaan olisi ns. itsepäinen rotu, kääpiösnautseri, mutta henkilökohtaisesti helpoin tapaus tähän mennessä ja viides koira menossa.
- mielipide-ero
En ole kanssasi kirjoitti:
samaa mieltä kovista koirista. Kova koira kestää elämää ja osaa käsitellä asioita stressaamatta.
Se kovakoira ei osaa käsitellä asioita, vaan elää jatkuvasti stressitilassa. Kannattaa miettiä asiaa siltä kannalta, koirasta ei tule koskaan ns. aikuista, eikä koiralle tule koskaan ihmismäistä käytöstä, joten koira voi näyttää ns. kovalta, mutta se ei sitä ole, vaan ei tiedä muutakaan tapaa elää.
- canis.familiaris
mielipide-ero kirjoitti:
Se kovakoira ei osaa käsitellä asioita, vaan elää jatkuvasti stressitilassa. Kannattaa miettiä asiaa siltä kannalta, koirasta ei tule koskaan ns. aikuista, eikä koiralle tule koskaan ihmismäistä käytöstä, joten koira voi näyttää ns. kovalta, mutta se ei sitä ole, vaan ei tiedä muutakaan tapaa elää.
Vahvassa koirassa puhutaan kyvystä sietää painetta ja palautumiskyvystä...juu ei koira käsittele, tai mieti asioita.
canis.familiaris kirjoitti:
Vahvassa koirassa puhutaan kyvystä sietää painetta ja palautumiskyvystä...juu ei koira käsittele, tai mieti asioita.
Nää termiviidakot, kukin käsittää sanan kuten nyt käsittää.
Mutta "koirapiireissä", kuten esim luonnetestikaaviossa on sarake kovuuden testaamiselle ja se nimenomaan liittyy vahvasti siihen, kuinka "muistelee pahalla".
Eli kova koira ei ns muista samalla tavalla säikähtämisiä tai vaikka fyysistä kipua tuottavia tilanteita.
Joidenkin käsiin sellainen on liikaa ja toiset sellaisesta vain unelmoi.- canis.familiaris
clarma kirjoitti:
Nää termiviidakot, kukin käsittää sanan kuten nyt käsittää.
Mutta "koirapiireissä", kuten esim luonnetestikaaviossa on sarake kovuuden testaamiselle ja se nimenomaan liittyy vahvasti siihen, kuinka "muistelee pahalla".
Eli kova koira ei ns muista samalla tavalla säikähtämisiä tai vaikka fyysistä kipua tuottavia tilanteita.
Joidenkin käsiin sellainen on liikaa ja toiset sellaisesta vain unelmoi."Eli kova koira ei ns muista"...niin tämä on sitä "kokemus ohjaa koiraa" ja palautuminen siitä. (miten palautuu -/0/ )
En ole kanssasi kirjoitti:
samaa mieltä kovista koirista. Kova koira kestää elämää ja osaa käsitellä asioita stressaamatta.
Ehkä pitää täsmentää mistä puhuu,ettei mene vellit ja puurot sekaisin :D
Kovapäisillä koirilla useinmiten tarkoitetaan koiraa,joka on tyypiltään melko peräänantamaton,sitkeä,taistelutahtoinen (saattaa hyvinkin olla).Yleensä on rotuja,joihin liittyy myös,että haasteellisia kouluttaa.Eli kovapäisiä suhteessa kasvatukseen/koulutukseen.
Kova koira taasen,on luonteen osa-alueita mitattaessa(virallisin testin),kova.Usein nuot sotketaan keskenään.Kova koira taas voi olla ihan muuta kuin yllämaittu,kuin taas kovapäinen koira/rotu,voi olla ihan hyvin myös pehmeä(hkö).
Ja itseasiassa kovaksi testattuja koiria on vaan kourallinen.Kohtuullisia sitten jo enemmän.
Kun taas puhutaan koiran elämää kestämisestä,eli ilmeisesti millainen koira on ihan normielämässä,niin jos pysytään pelkässä genotyypissä,niin siihen vaikuttaa kaikki luonteen osa-alueet yhdessä.Eli mitä muut osa-alueet on ja miten ne myöskin stemmaa yhteen,osaltaan.
Varsinkin tai esim. jos puhutaan yleisesti vielä stressistä,niin pehmeäkin koira voi olla ihan yhtä stabiili kuin kovakin,normaalissa elämässä.Tai sitten kova koira voi olla huonompi.clarma kirjoitti:
Nää termiviidakot, kukin käsittää sanan kuten nyt käsittää.
Mutta "koirapiireissä", kuten esim luonnetestikaaviossa on sarake kovuuden testaamiselle ja se nimenomaan liittyy vahvasti siihen, kuinka "muistelee pahalla".
Eli kova koira ei ns muista samalla tavalla säikähtämisiä tai vaikka fyysistä kipua tuottavia tilanteita.
Joidenkin käsiin sellainen on liikaa ja toiset sellaisesta vain unelmoi.Ja kun vieläkin vähän soppaa hämmentää :D,kun on niin mielenkiintoinen aihe aina luonnepuoli,niin fyysiseen kipuun suhtautumisessa vaikuttaa myös kipukynnys.Ja siinä tullaan taas rotukymysykseenkin.
Ja taas loppupeleissä,se henkinenkin,miten koira ilmentää tai siis toimii normielämässä,niin on kaikkien osa-alueitten summa.Ja tässä mm.taistelutahto on yksi oleellinen.- mielipide-ero
molossi kirjoitti:
Ehkä pitää täsmentää mistä puhuu,ettei mene vellit ja puurot sekaisin :D
Kovapäisillä koirilla useinmiten tarkoitetaan koiraa,joka on tyypiltään melko peräänantamaton,sitkeä,taistelutahtoinen (saattaa hyvinkin olla).Yleensä on rotuja,joihin liittyy myös,että haasteellisia kouluttaa.Eli kovapäisiä suhteessa kasvatukseen/koulutukseen.
Kova koira taasen,on luonteen osa-alueita mitattaessa(virallisin testin),kova.Usein nuot sotketaan keskenään.Kova koira taas voi olla ihan muuta kuin yllämaittu,kuin taas kovapäinen koira/rotu,voi olla ihan hyvin myös pehmeä(hkö).
Ja itseasiassa kovaksi testattuja koiria on vaan kourallinen.Kohtuullisia sitten jo enemmän.
Kun taas puhutaan koiran elämää kestämisestä,eli ilmeisesti millainen koira on ihan normielämässä,niin jos pysytään pelkässä genotyypissä,niin siihen vaikuttaa kaikki luonteen osa-alueet yhdessä.Eli mitä muut osa-alueet on ja miten ne myöskin stemmaa yhteen,osaltaan.
Varsinkin tai esim. jos puhutaan yleisesti vielä stressistä,niin pehmeäkin koira voi olla ihan yhtä stabiili kuin kovakin,normaalissa elämässä.Tai sitten kova koira voi olla huonompi.No juuri tuota yritin kertoa. Mitä sillä kovuudella kukakin tarkoittaa, kova koira (ei siis kovapäinen) voi olla todellisuudessa hyvinkin stressaantunut eli vaikuttaa "kovalta" mutta todellisuudessa on jotain muuta. Kuinka moni esimerkiksi ajattelee, että se kova koira kärsii kivusta, vaikkei sitä näytä, tai joutuu stressaavaan tilanteeseen, muttei osaa tai luonne ei anna näyttää että "nyt pelottaa" ja haluaa esim. pois tilanteesta.
Itsellä on ns. kovapäiseksi sanottu koira, joka on "pehmo", pari koiraa on käynyt suoraan päälle, silti on vain nämä kaksi joita ei siedä toisista koirista. Saattaa haluta syliin, kun pelottaa, mutta ei (ainakaan vaikuta) että olisi stressaantunut. Voi olla, että tietää voivansa turvautua minuun ja pääsee syliin, jos pelottaa ja se on ollut tarkoituskin, eli minä suojelen koiraani, eikä pidä yksin selviytyä elämän kolhuista, joita tulee meistä kummastakin riippumattomista syistä. - Näin on
molossi kirjoitti:
Ja kun vieläkin vähän soppaa hämmentää :D,kun on niin mielenkiintoinen aihe aina luonnepuoli,niin fyysiseen kipuun suhtautumisessa vaikuttaa myös kipukynnys.Ja siinä tullaan taas rotukymysykseenkin.
Ja taas loppupeleissä,se henkinenkin,miten koira ilmentää tai siis toimii normielämässä,niin on kaikkien osa-alueitten summa.Ja tässä mm.taistelutahto on yksi oleellinen.Juu, tähän yhdyn ihan täysin, omat ovat paimenkoiria, vaativan, suuremman karjan paimentamiseen käypiä, ja sen kyllä huomaa tuossa kipukynnyksessä. On ollut kai alkuperäiskäytössään hyötyä siitä jos ei ole siitä välittänyt että vähän sorkka tms osuu päähän...
Paimenelle tyypillistä pehmeyttä ja taipuisuutta on niin paljon että harvoin pitää mihinkään koviin keinoihin tarttua, yleensä asiat menee perille viimeistään sillä että tekeytyy itse hiukan painostavammaksi. Mutta esimerkiksi lumilapion vahinko-osuma päähän ei opeta ettei siihen eteen kannata tulla heilumaan kun emäntä lapioi ;)
- Juuri tuo "harmaa"
alue on mielestäni se kaikkein toimivin ja tämän sanon ihan kokemusteni perusteella.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1492150
- 1181643
- 941460
Maailmanlaajuinen tietokone ongelma?
Kuinka systeemit voidaan rakentaa niin että yksi tietokone ongelma vaikuttaa miljardin ihmisen elämään jopa viikkokausia961431- 1691312
- 2081175
Venäjä lähettää 480 tuhannen sotilaan armeijan Suomen rajalle
Miten Suomessa vastataan Venäjän uhkaan sotilaallisesti2141157- 491141
- 991081
Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä
"Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht249942