miksikö?
no, uskontojen avulla pystyy kätevästi selittämään paitsi naapurin, niin myös oman olemassaolonsa tarvitsematta turvautua vaikeaselkoisiin tieteellisiin selostuksiin, uskonnosta saa turvaa hädän hetkellä, seurakunnan tilaisuuksissa tapaa mukavia ihmisiä ja saa kenties pullakahvit vastikkeeksi kirkollisveroilleen.
lisäksi uskonnot sisältävät laajempia moraalisäännöksiä, joihin nojautumalla voi olettaa elämän sujuvan ns. putkeen. moraalisäännöillä on myös hauska moralisoida ja niiden avulla voi pätevästi todistaa argumentaatioidensa evidenssin ja validiuden. uskovainen voittaa väittelyssä ei-uskovaisen 6-0 ja helposti, tarvitsee vain kaivaa raamatusta sopiva kirjoitus ja soveltaa sitä kulloiseenkin keskusteluaiheeseen.
usko ja uskossa eläminen assosioituu henkisyyteen, kun taas uskonnottomuus ja ateismi yhdistyvät pakanuuteen ja barbariaan. uskonnot edustavat sivistystä ja lukeneisuutta - yleviä arvoja siis.
uskovaisen omatunto on aina puhdas kuin pulmunen. jeesus antaa kaikki synnit anteeksi, kun vain muistaa rukoilemalla tätä pyytää.
niin?
no, uskontojen avulla pystyy kätevästi selittämään paitsi naapurin, niin myös oman olemassaolonsa tarvitsematta turvautua vaikeaselkoisiin tieteellisiin selostuksiin, uskonnosta saa turvaa hädän hetkellä, seurakunnan tilaisuuksissa tapaa mukavia ihmisiä ja saa kenties pullakahvit vastikkeeksi kirkollisveroilleen.
lisäksi uskonnot sisältävät laajempia moraalisäännöksiä, joihin nojautumalla voi olettaa elämän sujuvan ns. putkeen. moraalisäännöillä on myös hauska moralisoida ja niiden avulla voi pätevästi todistaa argumentaatioidensa evidenssin ja validiuden. uskovainen voittaa väittelyssä ei-uskovaisen 6-0 ja helposti, tarvitsee vain kaivaa raamatusta sopiva kirjoitus ja soveltaa sitä kulloiseenkin keskusteluaiheeseen.
usko ja uskossa eläminen assosioituu henkisyyteen, kun taas uskonnottomuus ja ateismi yhdistyvät pakanuuteen ja barbariaan. uskonnot edustavat sivistystä ja lukeneisuutta - yleviä arvoja siis.
uskovaisen omatunto on aina puhdas kuin pulmunen. jeesus antaa kaikki synnit anteeksi, kun vain muistaa rukoilemalla tätä pyytää.
niin?
Vastaukset 7
Vanhimmat
''moraalisäännöillä on myös hauska moralisoida ja niiden avulla voi pätevästi todistaa argumentaatioidensa evidenssin ja validiuden. uskovainen voittaa väittelyssä ei-uskovaisen 6-0 ja helposti, tarvitsee vain kaivaa raamatusta sopiva kirjoitus ja soveltaa sitä kulloiseenkin keskusteluaiheeseen. ''
Tuo ei ainakaan palstan keskusteluista päätellen ole totta.
Mutta, noin muuten kirjoituksesi on useankin palstan teistin viesteistä näkyvissä.
kirjoitinkin tämän alustuksen "uskovaisena", tosiasiassa uskovaisen ja ei-niin-uskovaisen väittelyyn soveltuu tämä yleisesti tunnettu nettimeemi :
http://www.riemurasia.net/ryhma.php?id=156
".. jeesus antaa kaikki synnit anteeksi, kun vain muistaa rukoilemalla tätä pyytää..."
Meille ammattirikollisille tämä on erittäin tärkeää. Rötöstelystä ei mitään taivaallisia seuraamuksia tule, kun vain muistaa anteeksipyynnön.
Maalliset viranomaiset ovat hankalampia.
tokihan jokunen vankilakierteeseen joutunut rikollinen on pelastunut kaidemmalle tielle uskoon tulemalla. kieltämättä.
vankilapastoreista ei kuitenkaan näytä suurempaa hyötyä olevan, sillä joidenkin viimeaikaisten selvitysten mukaan valtaosalla vangeista on vähintään lieviä mielenterveyden ongelmia kuten ajoittaista masennusta tai "näköalattomuutta". ja varsinaisia psykoosejakin valtaväestöä useammalla.
vankilassa laitostuu ja kyynistyy, millä on seurauksenaan sosiopatia. rikollisetkin ovat ihmisiä ja rikoksen sovittamisen tarkoitus ei liene ihmisarvon poisottaminen, joten vankilapsykologiaa tulisikin kehittää ja siten turvata siviiliin palaavien vankien koherentti tulevaisuus.
Jouduin kerran vaikeaan tilanteeseen, kun piti kirjoittaa essee minä-muodossa ihmisestä jonka tunnen ja jonka tiedän ajattelevan asioista täysin eri tavalla kuin minä. Se oli yllättävän vaikeaa. Ratkaisin ongelman kuitenkin niin, että vaikka hänelle jäikin ne uskiselementit siihen tarinan, niin lisäsin hänelle joitain humanistia piirteitä.
Tämä henkilö siis oikeasti on aika lailla negatiivinen ihminen, pompottelee muita, on olevinaan harras, oikeamielinen kristitty ja kuitenkin ainakin minun kokemukseni mukaan todella häijy. Kai hän itse ajattelee itsestään toisin ja elää kuten hänen mielestään kuuluu, "ettei sitten tule sanomista", mutta minun mielestäni se hänen kristillisyytensä on sekä pelkuruutta että vallankäyttöä.
varmaankaan tämä kulissimainen itsepetoksellinen piirre ei suoranaisesti liity uskonnollisuuteen, vaan persoonan ominaisuuteen. auktoriteetteihin nojautuvilla taitaa tällaista haasteellista sosiaalisuutta ilmetä.
tosin kristinuskon voi helpostikin ymmärtää autoritaarisena systeeminä ja silloin uskovainen kehittää sisäisen velvollisuusjärjestelmän, jota pyrkii noudattamaan sen minkä kykenee ollakseen mielestään kunnollinen uskossaan. sosiaalinen haasteellisuus tulee kuvioihin siinä vaiheessa, kun hän alkaa tuota velvollisuusjärjestelmää soveltamaan kaikkiin muihinkin.
kirjoitin tuon ap:n nopeasti ihan "hatusta tempaisten" eli tuntumalta ja siksi se on ehkä kärjistetty, pinnallisuudestaan huolimatta näin toisella lukemalla olen itse havaitsevina kirjoituksessani tiettyä johdattelevaa logiikkaa ja syvempääkin näkemystä uskossa elämisen arkitodellisuuteen.
Minua jatkuvasti kummastuttaa uskovien "putkinäkö".
Hyvinkin kriittisesti suhtaudutaan moniin asioihin, mutta
kaikki kritiikki Raamatussa "selvästi sanottua" kohtaan
on kielletty.
Mitään huolta ei liioin tunneta miljardien muun uskoisten Kadotukseen joutumisesta.