Ei edes Varsovan porteilta neljänsadan kilometrin perääntyminen ole verrattavissa vuoden 1941 kilpajuoksuun.
Puna-armeijan pako
kana armeijako
1594
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Puna-armeija ei perääntynyt tai paennut. Se tuhottiin niille sijoilleen kesällä 1941.
Yritä edes, jos meinaat provota.
Puna-armeijan olisi pitänyt perääntyä, tämä oli Marsalkka Shukovin tahto, mutta Stalin käski jäädä paikalleen ja joukot tuhottiin.
Tappiot olivat kyllä ennätysmäiset ja perääntymismatkat samoin, mutta puna-armeija kutsui palvelukseen 10 miljoonaa reserviläistä ja jatkoi taistelua.
Vastahyökkäys alkoi joulukuussa -41.
Puna-armeija tuhottiin ja muodostettiin uudelleen
perustettiin koko ajan uusia joukkoja. Myös vanhoja täydennettiin. Se taisteli koko ajan.
toki, mutta käytännössä se rakennettiin uudelleen. Vain harvat heinäkuun rintamasotilaat selvisivät talven yli
Kauko-Idästä ja Turkin rajalta.
Alkuperäisestä jalkaväestä ei monikaan selvinnyt, mutta muista aselajeista kyllä.
On myös huomattava, että suuria tuhoamistaisteluita käytiin lähinnä keskirintamalla. Pohjoisessa ja etelässä selvittiin suhteessa huomattavasti pienemmin tappioin.
Sodan alussa oli käytössä 303 divisioonaa.Vuoden 1941 aikana perustetttiin 286 divisioonaa. Samaan aikaan hajoitettiin 124 pahimmin tappioita kärsinyttä.Yli puolet divisioonista säilyi täydennettyinä.Vuoden lopussa niitä oli noin 460. Monet olivat hyvin vajaita.Silti puna-armeija oli huomattavasti vahvempi kuin sodan alkaessa.
Joulukuussa -41 Puna-armeijalla oli kahdeksan rintamaa ja neljä erillistä armeijaa. Armeijoita oli 58. Lisäksi oli seitsemän panssaridivisioonaa, 76 erillistä panssariprikaatia ja 100 erillista psv-pataljoonaa.
Wehrmacht oli talvella 41-42 lähellä romahdusta.
Ei etelässä helpolla päästy, Eikös Harkovan ja Kiovan seuduille motitettu 400 000 ruskisoldaattia
Kuten tavallista. Miljoonie miehiä vetäytyi panikissa Leningradiin, Rostoviin ja muille alueille joita voitiin puollustaa. Ei ne tosin puollustusta ajatellut. Leningradiin mentiin paniikissa. Timoshenko sai pelkureita ampumalla Rostovissa jonkinlaisen puollustuksen aikaa. Kleistin porukka tosin oli kyllä aika väsynnyt. Nooh tekosyy tai ei. Rostovia onnistuttiin Moskovan lisäksi puollustamaan talvella 1941.
Ai tuhottiin? No miten ne sitten Moskovaa ja Rostovia puollusti. Vai luuleeko pikkulikka että niitä puollusti papat ja baabuskat joille jaettiin kiväärit käteen.
Totuus on kuiten se, että iso osa Ukrainan porukasta karkasi. Se Rostov, se Rostov. Hitlerillä oli muistaakseni kolme tavoitetta 1941. Rostov piti vallata, Moskova piti vallata ja Leningrad piti vallata. Missään näistä ei onnistuttu. Liian pitkä rintama ja hankala huoltaa porukkaa jotka on marssineet parituhatta kilometriä.
Kyllä ainakin Korkkarin mukaan venäläiset pääsivät ainakin pääosin karkuun Suomen rintamilla.
Pakenivat Berliiniin vapuksi 1945. Kamalia raukkiksia, paeta ja juosta piiloon vihollisen pääkaupunkiin.
Kai saksalaisillakin on sitten oikeus "perääntymisvaiheeseen". "Perääntyminen" tosin maksoi Amerikan muonittamalle roskajoukolle lähes kolme miljoonaa kuollutta.
jooo, ne meni levittämään sinne neukku kulttuuria raiskaamalla ja ryöstämällä.