KOSKA IMETYKSESTÄ EROON?!

Ne rintaraivarit helpottavat kyllä. Lisäksi siinä kolmen kuukauden tienoilla on myös usein tiheän imun kausi. Voisitko ajatella, että vielä hetken aikaa sinun tehtäväsi on vain imettää? Jätä tekemättä kaikki, mitä ei ole pakko tehdä. Tiedän kyllä, että se on rankkaa imettää päivät pitkät ja ehkä yötkin vielä päälle, mutta tilanne voi helpottaa milloin vain. Vauva on jatkuvassa kasvun ja muutoksen tilassa ja yleensä ennen puolen vuoden ikää imetys vakiintuu ihan eri tavalla. Summa summarum: kaikki tuo, mitä vauvasi tekee on normaalia ja tavallista. Se on äidille raskasta, mutta se menee ohi. Jaksamista sinulle!

Hei ap!

tiedän niin tuon tunteen :( Meillä oli ihan samanlainen alku, alkoi helpottaa n. 3,5kk iässä. Sitä ennen tuntui vain pahenevan koko ajan, mutta jälkeen päin mietin,e ttä oisko sitäe deltänyt just joku tieheän imetyksen kausi? Enpä tiedä.

Rintaraivarit meillä talttui sitten kun keksin hämätä tutilla. Vauva huusi selkä kaarella rinnalla, ei imenyt ja huusi hirveää nälkää kuitenkin. En tiedä mikä sen aiheutti, todennäköisesti maitoa vain tuli liikaa, suihku jatkui kauan vielä senkin jälkeen kun vauva irrotti otteensa kesken kaiken imemisen. Ehkä tunti tukehtuvansa raukka :(.Otin kylkiasentoon ja annoin tutin välillä. Siihen rauhouttui ja sitten vaivihkaa nopeasti tutti pois ja tissi suuhun. Vauva hämääntyi ;-)

Myös imettämisen asento vaikutti. Istualtaan ei koskaan rauhotu syömään, kyljellään makaaminen on ainoa mahdollisuus. Olet varmaan kyllä kokeillut jo nämä asennot. Sitten mitä pimeämpi huone, sitä nopeammin meni ruokailu. Ei ollut katseltavaa. Ja mitä väsyneempi vauva, sitähuonommin sujui. Vauvan hermot meni helposti. Imetin heti päiväunien jälkeen, se auttoi hiukan.

Meillä myös tuli ehdottoman tarpeeseen pulloruokailun opettelu. Harmittaa, että "vasta" 6vkon iässä ryhdyttiin sitä kokeilemaan. Vauva oli vissiin jo niin tottunut tissille, että vieroksui pulloa. Sitkeästi silti tarjottiin pulloa. Tässä muutama meillä auttanut niksi (joku varmaan kohta lynkkaa meikäläisen, mutta kyllä sitä akiken kokeilee mielenterveytensä vuoksi):

- isä antaa pullosta, äidiltä vauva tietää saavansa myös sitä parempaa :)
- yösyötöt pullosta kun vauva on vielä puoliunessa, ei hoksaa ihan niin hyvin
- kasta pullon tutti sokeriveteen tai hedelmäsoseeseen, vauva hämmentyy makeutta ja alkaa imeä
- pulloon mieluummin pumpattua maitoa kun korviketta, joku voi vieroksua korikkeen makua
- pulloon muutaman kerran tilkka laimeaa sokerivettä, vauva "huumaantuu" sokerin ihanasta mausta ja imee. Sairaalassahan sokerivettä käytetään vastasyntyneiden kipulääkkeenäkin, eli ei siitä mitään haittaa ole jos muutaman kerran kokeilee, kunhan ei tosiaan tavaksi tule :)
- erilaisilla pullotuteilla sitkeästi kokeilette, josko sieltä joku mieluinen löytyisi
- koko päivä tarjotaan pulloa, meillä vauva otti sitten kun ei enää muuta ollut tarjolla, yritä välttää sortumasta siihen surkeaan itkuun, vaikka vaikeaa onkin

Ja nyt meillä kelpaa tasapuolisesti kumpi vain. Imetyskin lähti sujumaan ja on ensimmäistä kertaa tosi ihanaakin kun sain jaettua tuota ruokintavastuuta ja levättyä itsekin. Nyt kun tiedän, että vauva voi syödä pullostakin niin ei tule paineita imetyksestä ja toisaalta ei sitä "ei kai taas jo ole imetysaika"-tunnetta. Eli nyt imetyshetket on mukavaa yhteistä spesiaaliaikaa, kun äiti ei ole koko ajan ihan rikki ja hermona. Pullosta myös näkee paljonko vauva on syönyt ja koko ruokailu menee alta 5minuutissa, kun imetys kestää edelleen huomattavasti pidempään. Se ei silti enää haittaa, koska nyt jää aikaa jo muuhunkin tuon pullon vuoksi. Varmasti oli meillä pullo koko perheen parhaaksi, myös vauvan.

Tsemppiä ap!!! Koita vaan kaikkia keinoja ja älä lannistu jos ei ne muutamaan kertaan tehoa. Mitä jos kokeilisitte pari päivää tarjota vain ja ainoastaan pullosta? Meilläkin vauva alkoi kelpuuttaa pulloa kun kerta kaikkiaan ei ollut muuta tarjolla.

tsemppiä aloittaja! kirjoitti:

Hei ap!

tiedän niin tuon tunteen :( Meillä oli ihan samanlainen alku, alkoi helpottaa n. 3,5kk iässä. Sitä ennen tuntui vain pahenevan koko ajan, mutta jälkeen päin mietin,e ttä oisko sitäe deltänyt just joku tieheän imetyksen kausi? Enpä tiedä.

Rintaraivarit meillä talttui sitten kun keksin hämätä tutilla. Vauva huusi selkä kaarella rinnalla, ei imenyt ja huusi hirveää nälkää kuitenkin. En tiedä mikä sen aiheutti, todennäköisesti maitoa vain tuli liikaa, suihku jatkui kauan vielä senkin jälkeen kun vauva irrotti otteensa kesken kaiken imemisen. Ehkä tunti tukehtuvansa raukka :(.Otin kylkiasentoon ja annoin tutin välillä. Siihen rauhouttui ja sitten vaivihkaa nopeasti tutti pois ja tissi suuhun. Vauva hämääntyi ;-)

Myös imettämisen asento vaikutti. Istualtaan ei koskaan rauhotu syömään, kyljellään makaaminen on ainoa mahdollisuus. Olet varmaan kyllä kokeillut jo nämä asennot. Sitten mitä pimeämpi huone, sitä nopeammin meni ruokailu. Ei ollut katseltavaa. Ja mitä väsyneempi vauva, sitähuonommin sujui. Vauvan hermot meni helposti. Imetin heti päiväunien jälkeen, se auttoi hiukan.

Meillä myös tuli ehdottoman tarpeeseen pulloruokailun opettelu. Harmittaa, että "vasta" 6vkon iässä ryhdyttiin sitä kokeilemaan. Vauva oli vissiin jo niin tottunut tissille, että vieroksui pulloa. Sitkeästi silti tarjottiin pulloa. Tässä muutama meillä auttanut niksi (joku varmaan kohta lynkkaa meikäläisen, mutta kyllä sitä akiken kokeilee mielenterveytensä vuoksi):

- isä antaa pullosta, äidiltä vauva tietää saavansa myös sitä parempaa :)
- yösyötöt pullosta kun vauva on vielä puoliunessa, ei hoksaa ihan niin hyvin
- kasta pullon tutti sokeriveteen tai hedelmäsoseeseen, vauva hämmentyy makeutta ja alkaa imeä
- pulloon mieluummin pumpattua maitoa kun korviketta, joku voi vieroksua korikkeen makua
- pulloon muutaman kerran tilkka laimeaa sokerivettä, vauva "huumaantuu" sokerin ihanasta mausta ja imee. Sairaalassahan sokerivettä käytetään vastasyntyneiden kipulääkkeenäkin, eli ei siitä mitään haittaa ole jos muutaman kerran kokeilee, kunhan ei tosiaan tavaksi tule :)
- erilaisilla pullotuteilla sitkeästi kokeilette, josko sieltä joku mieluinen löytyisi
- koko päivä tarjotaan pulloa, meillä vauva otti sitten kun ei enää muuta ollut tarjolla, yritä välttää sortumasta siihen surkeaan itkuun, vaikka vaikeaa onkin

Ja nyt meillä kelpaa tasapuolisesti kumpi vain. Imetyskin lähti sujumaan ja on ensimmäistä kertaa tosi ihanaakin kun sain jaettua tuota ruokintavastuuta ja levättyä itsekin. Nyt kun tiedän, että vauva voi syödä pullostakin niin ei tule paineita imetyksestä ja toisaalta ei sitä "ei kai taas jo ole imetysaika"-tunnetta. Eli nyt imetyshetket on mukavaa yhteistä spesiaaliaikaa, kun äiti ei ole koko ajan ihan rikki ja hermona. Pullosta myös näkee paljonko vauva on syönyt ja koko ruokailu menee alta 5minuutissa, kun imetys kestää edelleen huomattavasti pidempään. Se ei silti enää haittaa, koska nyt jää aikaa jo muuhunkin tuon pullon vuoksi. Varmasti oli meillä pullo koko perheen parhaaksi, myös vauvan.

Tsemppiä ap!!! Koita vaan kaikkia keinoja ja älä lannistu jos ei ne muutamaan kertaan tehoa. Mitä jos kokeilisitte pari päivää tarjota vain ja ainoastaan pullosta? Meilläkin vauva alkoi kelpuuttaa pulloa kun kerta kaikkiaan ei ollut muuta tarjolla.

Lue lisää

Tiedän, että tämä on nyt sitten hirveää syyllistämistä ja törkeää ja julmaa ja ei kuulu minulle, mutta haluan kyllä silti sanoa, että ihmettelen miten nykyään äidit eivät voi puolta vuotta elämästään irroittaa imettämiselle? Että ahdistaa heti parin kuukauden kuluttua ja kun se on siinä tissillä koko ajan ja minäminäminäminä. Eikö oikeasti voi ajatella sitä vauvaa? Todellako ahdistaa niin paljon, että huudattaa vauvaa koko päivän, että toinen sitten viimein illalla nälissään huolii sen pullon? En ymmärrä, pakko sanoa. Toiset yrittävät kaikkensa, että imetys onnistuisi ja toiset kaikkensa, että vauva huolisi pullon, on tämä nurinkurista. Ihan oikeasti, aikuinen ihminen voi vähän kasvattaa kärsivällisyyttään ja opetella ajattelemaan muita kuin itseään. Se on tietysti eri asia, jos äiti on jatkuvista yösyötöistä aivan poikki, sitten pitää tehdä asialle jotain, mutta kun suuressa osassa näistä tapauksista tuntuu olevan kyse siitä, että kun ei äidillä ole OMAA AIKAA riittävästi. Omaa aikaa on taas myöhemmin. Suurin osa lapsista on toivottuja, on se kumma kun tulee ihan yllätyksenä, että ensimmäisen vuoden lapsi on äidissä ja tississä kiinni.

en tajua tätä kirjoitti:

Tiedän, että tämä on nyt sitten hirveää syyllistämistä ja törkeää ja julmaa ja ei kuulu minulle, mutta haluan kyllä silti sanoa, että ihmettelen miten nykyään äidit eivät voi puolta vuotta elämästään irroittaa imettämiselle? Että ahdistaa heti parin kuukauden kuluttua ja kun se on siinä tissillä koko ajan ja minäminäminäminä. Eikö oikeasti voi ajatella sitä vauvaa? Todellako ahdistaa niin paljon, että huudattaa vauvaa koko päivän, että toinen sitten viimein illalla nälissään huolii sen pullon? En ymmärrä, pakko sanoa. Toiset yrittävät kaikkensa, että imetys onnistuisi ja toiset kaikkensa, että vauva huolisi pullon, on tämä nurinkurista. Ihan oikeasti, aikuinen ihminen voi vähän kasvattaa kärsivällisyyttään ja opetella ajattelemaan muita kuin itseään. Se on tietysti eri asia, jos äiti on jatkuvista yösyötöistä aivan poikki, sitten pitää tehdä asialle jotain, mutta kun suuressa osassa näistä tapauksista tuntuu olevan kyse siitä, että kun ei äidillä ole OMAA AIKAA riittävästi. Omaa aikaa on taas myöhemmin. Suurin osa lapsista on toivottuja, on se kumma kun tulee ihan yllätyksenä, että ensimmäisen vuoden lapsi on äidissä ja tississä kiinni.

Lue lisää

Se on hienoa, että siellä imetystietäjä latelee niitä totuuksia tähänkin ketjuun. Kysyttiinkö sinulta mitä mieltä olet imettämisestä? Ei kysytty. Tässä ketjussa keskustellaan siitä, miten vauvan saisi kelpuuttamaan pullon. Voit perustaa imetysfanaatikoille oman ketjun.

Onko käynyt mielessä, että sitä "omaa aikaa" tarvitaan esimerkiksi kaupassa käymiseen, pukemiseen, suihkussa käymiseen, tiskeihin ja muihin kodin töihin. Luksusta kuule olisi jos sitä sen lisäksi jäisi ihan vain aloillaan istumiseen, telkkarin katsomiseen tai jumppaan. Mutta on ilmeisesti liikaa vaadittu, että äiti saisi hetken hengähtää. Vietän nyt sitä ihanaa hengähdystaukoa, kun anoppi piipahti kylään ja lähti vauvan kanssa vaunulenkille. Eipä ole tämmöiseen netissä käymiseen jäänyt aikaa pariin viikkoon.

On hyvä siellä huudella jos imetys sujuu ja siihen menee max 10 minuuttia kun samalla toljottaa telkkarista lempisarjaa. Kaikilla ei ole niin. Toiset imettää puolesta tunnista tuntiin, vaikka miten kikkailisi imuotteilla jne. Ja syöttöväli kun on meilläkin 1,5h niin voit siitä laskea paljonko jää aikaa muuhun kuin vauvan hoitoon. Muista laskea kakkavaippojen vaihdot mukaan, joita meillä tulee joka ruokailun jälkeen. Missä välissä itse söisit?

Mutta olen silti hammasta purren yrittänyt jatkaa imetystä, koska pumupulle en heru ja haluaisin, että vauva kuitenkin saisi äidinmaitoa. Silti meillä on pullo käytössä, jotta saisin edes joskus yöllä nukkua ja päivällä hengähtää.

Kiitos kuitenkin kun huomautit asiasta. Sinulla näyttäisikin sitä omaa aikaa kivasti riittävän kun tännekin ehdit kommentoimaan =)

imetysfanaatikolle kirjoitti:

Se on hienoa, että siellä imetystietäjä latelee niitä totuuksia tähänkin ketjuun. Kysyttiinkö sinulta mitä mieltä olet imettämisestä? Ei kysytty. Tässä ketjussa keskustellaan siitä, miten vauvan saisi kelpuuttamaan pullon. Voit perustaa imetysfanaatikoille oman ketjun.

Onko käynyt mielessä, että sitä "omaa aikaa" tarvitaan esimerkiksi kaupassa käymiseen, pukemiseen, suihkussa käymiseen, tiskeihin ja muihin kodin töihin. Luksusta kuule olisi jos sitä sen lisäksi jäisi ihan vain aloillaan istumiseen, telkkarin katsomiseen tai jumppaan. Mutta on ilmeisesti liikaa vaadittu, että äiti saisi hetken hengähtää. Vietän nyt sitä ihanaa hengähdystaukoa, kun anoppi piipahti kylään ja lähti vauvan kanssa vaunulenkille. Eipä ole tämmöiseen netissä käymiseen jäänyt aikaa pariin viikkoon.

On hyvä siellä huudella jos imetys sujuu ja siihen menee max 10 minuuttia kun samalla toljottaa telkkarista lempisarjaa. Kaikilla ei ole niin. Toiset imettää puolesta tunnista tuntiin, vaikka miten kikkailisi imuotteilla jne. Ja syöttöväli kun on meilläkin 1,5h niin voit siitä laskea paljonko jää aikaa muuhun kuin vauvan hoitoon. Muista laskea kakkavaippojen vaihdot mukaan, joita meillä tulee joka ruokailun jälkeen. Missä välissä itse söisit?

Mutta olen silti hammasta purren yrittänyt jatkaa imetystä, koska pumupulle en heru ja haluaisin, että vauva kuitenkin saisi äidinmaitoa. Silti meillä on pullo käytössä, jotta saisin edes joskus yöllä nukkua ja päivällä hengähtää.

Kiitos kuitenkin kun huomautit asiasta. Sinulla näyttäisikin sitä omaa aikaa kivasti riittävän kun tännekin ehdit kommentoimaan =)

Lue lisää

Juu, kyllä minulla aikaa riittää, imetän tuota vajaan vuoden ikäistä, jonka kanssa imetys on jo helppoa. Ensimmäiset neljä kuukautta silti oli kaikkea muuta kuin helppoa ja tunninm jopa puolen tunnin imetysvälit ja tunnin kestävät ruokailut ovat kuule varsin tuttuja. Iltaisin imetys kesti usein kolmekin tuntia putkeen. Sitä se nyt vaan monasti on pienen vauvan kanssa. Söin, istuin ja katsoin telkkaria samalla kun imetin. Silloin, kun oli rintaraivarikausi tai muita hankaluuksia, tämä ei tietenkään onnistunut.

Kyse ei nyt ollut siitä, ettei saisi ollenkaan pulloa antaa, vaan siitä, että on se nyt omituista, jos rinnoista tulee maitoa ja lapsi huutaa nälkäänsä eikä sitä rintaa anneta, vaan väkisin tarjotaan pulloa, että "itse saisi hengähtää". Ihan varmasti löytyy muitakin tapoja hengähtää, kuin opettaa vauva pullolle. Esimerkiksi se juuri mainitsemasi anopin tekemä vaunulenkki, ei hän varmaan kesken vaunulenkin kuitenkaan sitä pulloa vauvalle anna?

Minusta taas on ärsyttävää se, että jotkut tuntuvat kuvittelevan, että niille jotka imettävät, se imetys on aina helppoa. No ei se ole. Se vaan kestää niin vähän aikaa ja muutama kuukausi elämästä on todella lyhyt aika, että sitä sitovuutta jaksaa sen aikaa. Ja edelleen, on tilanteita, jolloin täytyy sitä pulloa vauvalle antaa, mutta kyllä nykyään on myös paljon niitä äitejä, jotka vain ovat liian kiinni siinä omassa itsessään, että tajuaisivat kuinka rajallinen se imetykseen uhrattava aika loppujen lopuksi kuitenkin on.

en tajua tätä kirjoitti:

Juu, kyllä minulla aikaa riittää, imetän tuota vajaan vuoden ikäistä, jonka kanssa imetys on jo helppoa. Ensimmäiset neljä kuukautta silti oli kaikkea muuta kuin helppoa ja tunninm jopa puolen tunnin imetysvälit ja tunnin kestävät ruokailut ovat kuule varsin tuttuja. Iltaisin imetys kesti usein kolmekin tuntia putkeen. Sitä se nyt vaan monasti on pienen vauvan kanssa. Söin, istuin ja katsoin telkkaria samalla kun imetin. Silloin, kun oli rintaraivarikausi tai muita hankaluuksia, tämä ei tietenkään onnistunut.

Kyse ei nyt ollut siitä, ettei saisi ollenkaan pulloa antaa, vaan siitä, että on se nyt omituista, jos rinnoista tulee maitoa ja lapsi huutaa nälkäänsä eikä sitä rintaa anneta, vaan väkisin tarjotaan pulloa, että "itse saisi hengähtää". Ihan varmasti löytyy muitakin tapoja hengähtää, kuin opettaa vauva pullolle. Esimerkiksi se juuri mainitsemasi anopin tekemä vaunulenkki, ei hän varmaan kesken vaunulenkin kuitenkaan sitä pulloa vauvalle anna?

Minusta taas on ärsyttävää se, että jotkut tuntuvat kuvittelevan, että niille jotka imettävät, se imetys on aina helppoa. No ei se ole. Se vaan kestää niin vähän aikaa ja muutama kuukausi elämästä on todella lyhyt aika, että sitä sitovuutta jaksaa sen aikaa. Ja edelleen, on tilanteita, jolloin täytyy sitä pulloa vauvalle antaa, mutta kyllä nykyään on myös paljon niitä äitejä, jotka vain ovat liian kiinni siinä omassa itsessään, että tajuaisivat kuinka rajallinen se imetykseen uhrattava aika loppujen lopuksi kuitenkin on.

Lue lisää

Oletpa ollut todellinen nykyajan marttyyri. Hienoa. Ehkä joku voisi nikkaroida sinulle mitallin uhrautuvaisuudestasi. Älä silti syyllistä muita, jotka haluavat tehdä asiat helpommin, jotta perheen muillakin jäsenillä olisi aikaa toisilleen. Nykyaikana mm. soitetaan asiat kännykällä, ei juosta paikan päälle kertomaan. Vaikka se varmasti olisi terveellisempää. Asiat ja ajat muuttuu. Nykyään on vaihtoehtoja ja kukin voi niistä valita itselleen ja perheelleen parhaaksi katsomansa. Terveitä lapsia kasvaa pelkällä korvikkeellakin, joten minusta osittaisimetyskin on jo loistava asia. Kun voisihan sitä olla kokonaan imettämättäkin. Mutta eihän se ole teistä täydellisistä imettäjänaisista mitään. Meillä päin hyvän äidin ja isän mitta ei ole imetys, mutta jos teillä on, niin antaa olla vain. Olet varmaan siinä tapauksessa hyvä äiti.

Minä en täysimetä 2kk ikäistä vauvaani, mutta sen sijaan meinaan olla 5 vuotta kotona lasten kanssa ja jätin suuresti pitämäni työpaikan sen vuoksi. Työmatkamme ovat pitkiä, joten hoitopäivistä tulisi liian pitkiä. En silti ihmettele miksi nykyajan äidit eivät voi sen vertaa uhrautua, että olisivat edes muutaman vuoden kotona lasten kanssa taikka muutaman kuukauden äitiysloman päälle. Lyhyt aika aikuisen elämässä. Tekisivät kotiruokaa, eikä lapset söisi laitoskeittiöiden mössöjä. Leikkisivät ja hoivaisivat itse lapsensa, eivät ulkoistaisi sitä muille. Mutta en todellakaan ihmettele asiaa, eikä kiinnostakaan. Varmaan perheillä on siihen omat hyvät syynsä ja kokevat sen heille parhaaksi ratkaisuksi kaikki näkökulmat huomioon ottaen.

poiuhrjeklwöqlksjndh kirjoitti:

Oletpa ollut todellinen nykyajan marttyyri. Hienoa. Ehkä joku voisi nikkaroida sinulle mitallin uhrautuvaisuudestasi. Älä silti syyllistä muita, jotka haluavat tehdä asiat helpommin, jotta perheen muillakin jäsenillä olisi aikaa toisilleen. Nykyaikana mm. soitetaan asiat kännykällä, ei juosta paikan päälle kertomaan. Vaikka se varmasti olisi terveellisempää. Asiat ja ajat muuttuu. Nykyään on vaihtoehtoja ja kukin voi niistä valita itselleen ja perheelleen parhaaksi katsomansa. Terveitä lapsia kasvaa pelkällä korvikkeellakin, joten minusta osittaisimetyskin on jo loistava asia. Kun voisihan sitä olla kokonaan imettämättäkin. Mutta eihän se ole teistä täydellisistä imettäjänaisista mitään. Meillä päin hyvän äidin ja isän mitta ei ole imetys, mutta jos teillä on, niin antaa olla vain. Olet varmaan siinä tapauksessa hyvä äiti.

Minä en täysimetä 2kk ikäistä vauvaani, mutta sen sijaan meinaan olla 5 vuotta kotona lasten kanssa ja jätin suuresti pitämäni työpaikan sen vuoksi. Työmatkamme ovat pitkiä, joten hoitopäivistä tulisi liian pitkiä. En silti ihmettele miksi nykyajan äidit eivät voi sen vertaa uhrautua, että olisivat edes muutaman vuoden kotona lasten kanssa taikka muutaman kuukauden äitiysloman päälle. Lyhyt aika aikuisen elämässä. Tekisivät kotiruokaa, eikä lapset söisi laitoskeittiöiden mössöjä. Leikkisivät ja hoivaisivat itse lapsensa, eivät ulkoistaisi sitä muille. Mutta en todellakaan ihmettele asiaa, eikä kiinnostakaan. Varmaan perheillä on siihen omat hyvät syynsä ja kokevat sen heille parhaaksi ratkaisuksi kaikki näkökulmat huomioon ottaen.

Lue lisää

Minulla ei ole mitään osittaisimetystä vastaan. Kuten sanoin, sitä pulloa voi antaa, mutta en ymmärrä sitä, että huudatetaan lasta sen kustannuksella. Mutta tämä tästä.

edellinen v. kirjoitti:

Ne rintaraivarit helpottavat kyllä. Lisäksi siinä kolmen kuukauden tienoilla on myös usein tiheän imun kausi. Voisitko ajatella, että vielä hetken aikaa sinun tehtäväsi on vain imettää? Jätä tekemättä kaikki, mitä ei ole pakko tehdä. Tiedän kyllä, että se on rankkaa imettää päivät pitkät ja ehkä yötkin vielä päälle, mutta tilanne voi helpottaa milloin vain. Vauva on jatkuvassa kasvun ja muutoksen tilassa ja yleensä ennen puolen vuoden ikää imetys vakiintuu ihan eri tavalla. Summa summarum: kaikki tuo, mitä vauvasi tekee on normaalia ja tavallista. Se on äidille raskasta, mutta se menee ohi. Jaksamista sinulle!

Lue lisää

Hei me kaikki pulloruokkijat tiedetään, että imetys on parasta vauvalle silloin kun se onnistuu. Ap kysyi nyt ihan selvällä suomenkielellä vinkkiä mitä tehdä kun ei enää aio imettää. Silloin on vähän hölmöä ja turhaa tulla tänne kirjoittamaan, että kannattaisi kyllä vielä jatkaa. Kun nyt ei pyydetty mitään mielipiteitä imetyksen puolesta ja vastaan, vaan ihan konkreettisia OHJEITA miten saisi pulloruokinnan onnistumaan. Ihmetyttää miksi aina vastaukseski tulee, että kyllä sun kannattaisi nyt vain imettääääää....ja tuputetaan niitä imetysohjeita kysyttiin niitä tai ei.

ihmetten vain kirjoitti:

Hei me kaikki pulloruokkijat tiedetään, että imetys on parasta vauvalle silloin kun se onnistuu. Ap kysyi nyt ihan selvällä suomenkielellä vinkkiä mitä tehdä kun ei enää aio imettää. Silloin on vähän hölmöä ja turhaa tulla tänne kirjoittamaan, että kannattaisi kyllä vielä jatkaa. Kun nyt ei pyydetty mitään mielipiteitä imetyksen puolesta ja vastaan, vaan ihan konkreettisia OHJEITA miten saisi pulloruokinnan onnistumaan. Ihmetyttää miksi aina vastaukseski tulee, että kyllä sun kannattaisi nyt vain imettääääää....ja tuputetaan niitä imetysohjeita kysyttiin niitä tai ei.

Lue lisää

"Ahdistaa ja itkettää imettää-en jaksaisi, mutta tuntuu olevan helpompaa vain lykätä tissi suuhun kuin pakottaa lasta pulloon?koska pääsen imetyksestä eroon? eikö tämä lopu koskaan? VINKKEJÄ, OHJEITA YMS OTETAAN AVOSYLIN VASTAAN!! "

Niin. Minä kun tyhmänä käsitin tämän niin, että se pulloon siirtyminen nyt ei meinaa vaan onnistua ja ap on vähän umpikujassa asian kanssa. Ja ap:llahan imetys nimenomaan onnistuu, se vain ahdistaa häntä. Sen takia kerroin, että se imetys voi helpottaa hetkenä minä hyvänsä ja jos siihen millään pystyy suhtautumaan vähän positiivisemmin, niin sekin helpottaa omaa ahdistusta. Pullohan saattaa lapselle myös alkaa kelvata jossain vaiheessa ihan ilman sen kummempia kommervenkkejä. Ymmärsin kyllä, että ap:ta ahdistaa, mutta en tiennyt, että hänelle saa vastata vain kertomalla lisää vinkkejä siitä, miten lapsen saisi pullolle suostumaan eikä saa tsempata sen suhteen, että tilanne voi helpottaa itsekseen. Pahoittelen.

edellinen v. kirjoitti:

"Ahdistaa ja itkettää imettää-en jaksaisi, mutta tuntuu olevan helpompaa vain lykätä tissi suuhun kuin pakottaa lasta pulloon?koska pääsen imetyksestä eroon? eikö tämä lopu koskaan? VINKKEJÄ, OHJEITA YMS OTETAAN AVOSYLIN VASTAAN!! "

Niin. Minä kun tyhmänä käsitin tämän niin, että se pulloon siirtyminen nyt ei meinaa vaan onnistua ja ap on vähän umpikujassa asian kanssa. Ja ap:llahan imetys nimenomaan onnistuu, se vain ahdistaa häntä. Sen takia kerroin, että se imetys voi helpottaa hetkenä minä hyvänsä ja jos siihen millään pystyy suhtautumaan vähän positiivisemmin, niin sekin helpottaa omaa ahdistusta. Pullohan saattaa lapselle myös alkaa kelvata jossain vaiheessa ihan ilman sen kummempia kommervenkkejä. Ymmärsin kyllä, että ap:ta ahdistaa, mutta en tiennyt, että hänelle saa vastata vain kertomalla lisää vinkkejä siitä, miten lapsen saisi pullolle suostumaan eikä saa tsempata sen suhteen, että tilanne voi helpottaa itsekseen. Pahoittelen.

Lue lisää

"olen jo kuukauden verran yrittänyt päästä imetyksestä eroon. VINKKEJÄ, OHJEITA YMS OTETAAN AVOSYLIN VASTAAN!!"

Siis ap sanoo ihan suoraan, että haluaa lopettaa imetyksen. Heti ensimmäisellä rivillä. Ja toivoo vinkkejä siihen. Voi pyhä yksinkertaisuus.

huoh huoh huoh kirjoitti:

"olen jo kuukauden verran yrittänyt päästä imetyksestä eroon. VINKKEJÄ, OHJEITA YMS OTETAAN AVOSYLIN VASTAAN!!"

Siis ap sanoo ihan suoraan, että haluaa lopettaa imetyksen. Heti ensimmäisellä rivillä. Ja toivoo vinkkejä siihen. Voi pyhä yksinkertaisuus.

Lue lisää

Niin. Ja kun se imetyksen lopetus ei ole onnistunut, niin ajattelin tsempata, että tilanne voi kohta helpottaa itsekseen. Mutta ei olisi saanut, ymmärsin jo.

Meillä tais olla enkka joku kolme tuntia... Siinä tuli katsottua leffa tai jotain Salkkareita muutama jakso, käytyä netissä... Jos tarvii vaan tuijottaa lasta/seinää/ulos niin alkaa napsuun. En tiedä oliko normaalia, mutta jostain imetysoppaasta sairaalassa luin, että lapset voi imeä joskus jopa tuntikausia ja nauroin, että ei kai nyt sentään. Maitoa kuitenkin tuli, liikaakin. Lapsen oli vaikeaa saada otetta tissistä, kun se oli täynnä (yritin aina hiukan pumpata alkuun 20-40 ml tyhjemmäksi). Maito oikein suihkusi.

Hankalaa oli myös lähteä johkin, kun ei tiennyt kaunko vauva imee, piti kiskasta tissi suusta keskenkaiken kun toinen vaan lussutti ja lussutti. Myös yösyötöt alko rassaan ja univelkaa oli aikalailla. Yläselkä oli jumissa jne. Omat syömisetkin jäi vähiin ja laihduin. Lapsi sitoi muutenkin, kun viihtyi sylissä paljon ja itki ja nukkuin huonosti.

Itse imetin n. 9 kk ikään. Imetysajat lyheni alkoi olemaan useimmiten muutaman minuutin, joskus saattoi vielä mennä sen 30-40 min. Ja vauvaa ei tarvinnut enää niin asetella tissille eikä niin kovasti etsiä sopivaa asentoa ja koittaa saada sitä tissiä sinne suuhun. Yösyöttöjen lopettamisesta riideltiin miehen kanssa, kun vauva rauhoittui heti kun sai tissin suuhun ja nukahti tissille.

Kannattaa opetuttaa pulloon ja kokeilla eri pulloja. Meillä oli hankaluuksia pullojen kanssa eikä yritetty tarpeeksi (mies varsinkin tuskastui) ja jälkeenpäin harmitti. Se kyllä sitoo, jos ei pääse mihkään yksinään tai pitää ainakin palata siksi kun on taas ruoka-aika (juoka voi tulla aika piankin). Helpottaa, kun isä voi antaa maitoa pullosta. Ja kyläreissut, matkustamiset sun muut helpottuu kun ei tarvi aina miettiä, että missä sitä saa imetettyä. Sitä voi olla tosi puhki ja parisuhdekin jopa kärsiä.
Vaikka ei kokonaan imetystä lopettaisi olisi hyvä, jos vauva edes joskus joisi pullosta!

En osaa kuitenkaan niksejä antaa valitettavasti!

Metkaa, että vain imetyssuositukset otetaan näin tosissaan. Miksi pitäisi rääkätä itseään vuoden jos tuntuu, ettei imetys vain ota sujuakseen? Ei ole vauvallekaan hyväksi stressaantunut ja hermoraunio äiti, joka ei nauti millään lailla vauvan ruokailuhetkistä. Vauva aistii sen kyllä. Pulloruokinta on toisille kaikkein paras vaihtoehto. Vauvan tulevaisuuden kannalta on paljon tärkeämpää, että hän on saanut vilpitöntä hellyyttä, rakkautta ja hoivaa äidiltään, kuin se, että on aistinut äidin ärtymyksen ja epätoivon... muutaman hassun lisäimetyskuukauden vuoksi. Juuri tuollaisten syyllistäjien vuoksi moni äiti vetää itsensä ihan piippuun yrittäessään viimeiseen asti noudattaa erilaisia suosituksia ja siitä kärsii sitten vauva kun äiti ei enää jaksa helliä ja leikkiä kun aika ja energia menee esim. imetyksestä stressaamiseen.

Sitten kuitenkin muutaman vuoden päästä lyödään mitä sattuu ruokaa pöytään, syödään karkkia ja sipsejä, kitataan limua ja mehuja, vanhemmat kuskaa harrastuksiin ja kouluun pienenkin matkan, istutaan pleikkarin ja tietokoneen äärellä, ajetaan mopoilla ja mopoautoilla, ei ulkoilla riittävästi, ei syödä suositusten mukaisesti joka päivä perheen kanssa yhteistä ateriaa, tehdään ylitöitä ja ei olla lasten kanssa riittävästi, korvataan rahalla vanhempien poissaolo, ei ulkoilla joka päivä kun on niiiiin kurja ilma jne. Lipsutaan suosituksista minkä ehditään...kun on niin vaikea noudattaa niitä ja sanoa uhmaikäiselle tai teinille ei. Mutta ne pari kuukautta lisää imetystä ovat kuitenkin ehdottoman tärkeitä loppuelämän terveyttä ajatellen?

surkuhupaisaa kirjoitti:

Metkaa, että vain imetyssuositukset otetaan näin tosissaan. Miksi pitäisi rääkätä itseään vuoden jos tuntuu, ettei imetys vain ota sujuakseen? Ei ole vauvallekaan hyväksi stressaantunut ja hermoraunio äiti, joka ei nauti millään lailla vauvan ruokailuhetkistä. Vauva aistii sen kyllä. Pulloruokinta on toisille kaikkein paras vaihtoehto. Vauvan tulevaisuuden kannalta on paljon tärkeämpää, että hän on saanut vilpitöntä hellyyttä, rakkautta ja hoivaa äidiltään, kuin se, että on aistinut äidin ärtymyksen ja epätoivon... muutaman hassun lisäimetyskuukauden vuoksi. Juuri tuollaisten syyllistäjien vuoksi moni äiti vetää itsensä ihan piippuun yrittäessään viimeiseen asti noudattaa erilaisia suosituksia ja siitä kärsii sitten vauva kun äiti ei enää jaksa helliä ja leikkiä kun aika ja energia menee esim. imetyksestä stressaamiseen.

Sitten kuitenkin muutaman vuoden päästä lyödään mitä sattuu ruokaa pöytään, syödään karkkia ja sipsejä, kitataan limua ja mehuja, vanhemmat kuskaa harrastuksiin ja kouluun pienenkin matkan, istutaan pleikkarin ja tietokoneen äärellä, ajetaan mopoilla ja mopoautoilla, ei ulkoilla riittävästi, ei syödä suositusten mukaisesti joka päivä perheen kanssa yhteistä ateriaa, tehdään ylitöitä ja ei olla lasten kanssa riittävästi, korvataan rahalla vanhempien poissaolo, ei ulkoilla joka päivä kun on niiiiin kurja ilma jne. Lipsutaan suosituksista minkä ehditään...kun on niin vaikea noudattaa niitä ja sanoa uhmaikäiselle tai teinille ei. Mutta ne pari kuukautta lisää imetystä ovat kuitenkin ehdottoman tärkeitä loppuelämän terveyttä ajatellen?

Lue lisää

ihmeestä keksit kirjoittaa moisen romaanin lastenkasvatuksestani? Minä kun kirjoituksessani lohdutin aloittajaa sillä, että soseiden aloituksen jälkeen ja vauvan kasvaessa imetys helpottuu kun vauva syö muutakin ruokaa eikä tarvitse enää kuin muutamia imetyksiä vuorokaudessa.

Käsittääkseni itse imetyksessä ei aloittajalla ole ollut mitään ongelmia. Päin vastoin, helpointa on ollut imettämällä pitää lapsi tyytyväisenä. Sinulla taitaa olla pahasti luetun ymmärtämisessä vikaa, koska luit ihan mitä sattuu niin aloittajan kuin minunkin tekstistäni.

Kiva jos vastauksista oli apua =)

On muuten metka juttu, että aina kun joku kyselee jotain pulloruokintaan liittyviä niksejä tms., niin ensimmäisenä paikalle parveilee kaikki imetyshysteerikot ja alkavat tuputtaa mielipiteitä siitä imetyksen paremmuudesta. Kysyttiinkö niistä jotain?? Eiköhän ap:llakin ole se ihan varsin hyvin tiedossa ja aivan yhtä varmasti jokin itselle tärkeä syy tehdä silti toisin. Kyllä niitä imetystä ylistäviä ketjuja on ihan riittämiin, joten niissä voi niitä moraalisaarnoja ja sivuhuomautuksia kirjoitella sielunsa kyllyydestä. Oksentakaa ne väheksyvät ja mollaavat mielipiteenne sinne, niin täällä voidaan me luuserit ja vähäpätöiset pulloruokkijat sitten jakaa omia kokemuksia. On aika rasittavaa, että ketju kuin ketju pursuaa sitä imetysfanfaaria kun sillä ei ole edes mitään tekemistä aloituksessa esitettyjen kysymysten kanssa. Luetunymmärtämistä suosittelisin täällä suurimmalle osalle.

Aloittaja kuulosti siltä, että on pahalla mielellä ja tosi väsynyt imettämiseen. Päätös on jo tehty ja nyt kysyttiin apua vauvan syöttämiseen pullosta. Miksi ette voi olla hiljaa jos ei siihen mitään vinkkejä ole antaa?

Sivuhuomautuksena todettakoon vielä, että meillä syödään siitä pullosta ihan äidinmaitoa (joskaan en todellakaan korvikettakaan mitenkään pahana pitäisi). Meillä on näin, koska maidon riittävyydessä ei ole mitään ongelmia, ongelmat ovat muualla. Mistä te kritisoijat edes tiedätte mitä maitoa ap sieltä pullosta meinaisi syöttää. Entäs jos onkin ajatuksissa pumpata äidinmaitoa ja kyselee ihan vain vinkkejä miten sen sieltä pullosta saisi kelpaamaan...Ei pulloruokinta tarkoita automaattisesti korviketta. Kyllä pullosta voi ihan sitä samaa kamaa syödä mitä muuten raivoaisi tissistä tunnin. Mutta eipä tunnu ymmärrystä tai mielikuvistusta tähänkään riittävän. Kertoo hyvin siitä, että siellä imetyskiihkoilijoiden aivoissa ei paljon tissin kuvista poikkeavaa ajatusvirtaa ole...

En minäkään ymmärrä miksi juuri se helvatun imetys on asia, johon aina, siis ihan aina, kaikissa yhteyksissä pitää kannustaa kaipasi henkilö sitä kannustusta tai ei. Ja jos ihan suoraan kysytään jotain muuta. Niin ei, ei voi vastata siihen mitä kysytään. Vaan AINA pitää yrittää tuputtaa sitä imetystä.

Ja tiedoksi vain, että itse imetän. Esikoista en kuitenkaan jaksanut imettää kuin 6 viikkoa erinäisten asioiden vuoksi ja tiedän miten ikävää se on kun joka paikassa kehoitetaan vain jatkamaan ja jatkamaan. Kyllä ihminen kyselisi vinkkejä imetykseen jos vielä jaksaisi yrittää sitä! Ja kun on paininut oman syyllisyyden ja pettymyksen kanssa ja vihdoin antanut itselleen luvan lopettaa, on tosi kurjaa, että muut alkaa siinä kohtaa kyseenalaistamaan, tunkemaan ohjeistuksia vaikka kuinka olisivat kannustuksiksi naamioituja jne. Miksi muut äidit eivät voi hyväksyä sitä, että joku lopettaa imetyksen, vaan pitää vinkkien sijaan päästä vielä vähän hehkuttamaan sen imetyksen tärkeyttä. Miksi ei siinä kohtaa voi kunnioittaa toisen päätöstä ja antaa niitä vinkkejä tai olla sitten hiljaa jos ei ole mitään sanottavaa asian? Tulee muutenkin olo, että on kaikin tavoin pettänyt vauvan ja surkea äiti ja sitten muiden kommentit vielä lietsovat sitä.

Olen samaa mieltä. Kakille lapsille se rintaimetys on se tärkein asia ja tapahtuma ja heidän fyysiselle ja henkiselle kehitykselle se on erittäin tärkeää. Netistä voi lukea esim. 100 syytä imettää ja jos ei imetä niin mitä kaikkea haittaa siitä voi seurata vauvalle tulevaisuudessa.

Imetyksessä ollaan äidissä ihan kiinni sylissä tai vieressä, katsotaan ja kosketaan äitiin ja äiti antaa hellää hoivaa vauvalle esim hiuksia silittämällä, juttelemalla rauhallisesti ihania asioita ja hymyilemällä. Öisin ja päiväunia ennen riittää väsyneelle vauvalle pimeässä se imetyksen hiljainen läheisyyskin ja se antaa turvallisuuden tunteen ja auttaa nukahtamaan. Äidinmaidossa on myös hormonia, joka rauhoittaa lasta, joten he nukkuvat paremmin ja nukahatavat helposti imettämisellä.Lisäksi äidinmaidossa on mielihyvähormonia eli lapselle tulee imetyksestä myös fyysisesti hyvä olo.