Sellainen joka ei hyväksy että ihminen uskoo, ihmetyttää. Minkälaisia ihmisiä maailmassa sitten pitäisi olla? Tehokkaita robottimaisia ihmisiä jotka eivät tiedä mikä on omatunto, eivät kuuntele vaistojaan ja kieltävät kaiken yliluonnollisen tietoisesti. Onko tällaisille ihmisille jokin nimi?
Mitä se jollekkin itselleen tuntemattomalle ihmiselle kuuluu uskonko minä vai enkö usko? Se on ihmiselle kuuluva oikeus, jota tuskin pystyy jokaisen osattoman kanssa jakamaan vaikka niin tahtoisikin.
Itsellensä outoja asioita ei pitäisi lähestyä täysin torjuvasti, vaan niistä pitäisi ottaa selvää, kysellä, koska kysyvä ei tieltä eksy. Se eksyy, joka ei tiedä mutta jättää kysymättä, jos on itselleen outo paikka tai asia.
Mitä se jollekkin itselleen tuntemattomalle ihmiselle kuuluu uskonko minä vai enkö usko? Se on ihmiselle kuuluva oikeus, jota tuskin pystyy jokaisen osattoman kanssa jakamaan vaikka niin tahtoisikin.
Itsellensä outoja asioita ei pitäisi lähestyä täysin torjuvasti, vaan niistä pitäisi ottaa selvää, kysellä, koska kysyvä ei tieltä eksy. Se eksyy, joka ei tiedä mutta jättää kysymättä, jos on itselleen outo paikka tai asia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Onneksi Suomessa on vielä ainakin uskonnonvapauslaki. Sen lisäksi on "oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan" :
""Uskonnonvapauslaki tuli Suomessa ensimmäisen kerran voimaan vuonna 1.1.1923. Uusittu uskonnonvapauslaki astui voimaan 1.8.2003.
Uskonnonvapaudesta on säädetty perustuslakitasollakin. Vuoden 1919 hallitusmuodossa 8. ja 9. pykälä ilmaisivat yksilön uskonnonvapauden seuraavasti:
8 § Suomen kansalaisella on oikeus julkisesti ja yksityisesti harjoittaa uskontoa, mikäli lakia ja hyviä tapoja ei loukata, niin myös sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty, vapaus luopua siitä uskonnollisesta yhdyskunnasta, johon hän kuuluu, sekä vapaus liittyä toiseen uskontokuntaan.
9 §Suomen kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet ovat riippumattomat siitä, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan hän kuuluu vai kuuluuko hän mihinkään sellaiseen yhdyskuntaan. Julkisiin virkoihin nähden ovat kuitenkin voimassa niistä säädetyt rajoitukset, kunnes lailla toisin säädetään.""
Nykyisessä perustuslaissa asiasta säädetään näin:
"" 11 § Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.
Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.""
11.6.1999/731
Suomen Perustuslaki
2. luku Perusoikeudet:
http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Omatunto ei ole uskontoriippuvainen ilmiö. Yliluonnollista ei ole olemassakaan. On vain asioita joita tunnetaan ja joita ei tunneta. Jälkimmäisten (sinun kielessäsi "yliluonnollisten") osuus pienenee koko ajan.
Uskosi ei kuulu kenellekään eikä oikeuttasi siihen ole kukaan ottamassa pois. Sen erioikeuksia tosin ollaan ansaitusti pikkuhiljaa romuttamassa. Jokainen voi uskoa ihan mihin huvittaa kunhan tekee sen tuputtamatta uskoaan muille tai vaatimatta sen rahoittamiseksi valtion varoja. Koska muuten olet viimeksi törmännyt ovellasi ateistiin, joka yrittää tunkea väkisin sisään mainostamaan sinulle ateismiaan? Koska viimeksi olet törmännyt kadulla ateistihörhöön, joka kiljuu pää punaisena ateismiaan kaikille ohikulkijoille, jakaa ateismi-lehtisiä ja vaatii toisinajattelevien tuomitsemista poltettavaksi?
Uskonnonvapaus tarkoittaa myös vapautta olla uskomatta yhteenkään jumalaan tai muuhun mielikuvitusolentoon.