Vapaa tahto

Ei väitetä, että tahto olisi kokonaan vapaa. Vapaa tahto tarkoittaa mahdollisuutta valita eri arvoisten vaihtoehtojen välillä. Tärkeimpiä valintojamme on rakastaa totuutta eikä esim. heikoin perustein olla ateisti. Ateisti ei voi tietää, ettei Jumalaa ole. Totuuden rakkauteen kuuluu aidon uskon pitäminen mahdollisena. Sen voi löytää, kun etsii siitä, mitä on ilmoitettu. Minä olen sen löytänyt tutkien:
www.mormonit.fi

"Vapaata tahtoa ei mielestäni ole se että kykenee valitsemaan kahdesta vaihtoehdosta, koska tällöin on jo rajoitettu niihin kahteen vaihtoehtoon; mitä vapautta se muka on?

Jotta voisi tahtoa mitä hyvänsä, täytyisi tietää kaikki. Koska kukaan ihminen ainakaan ei voi tietää kaikkea, kukaan ihminen ei voi myöskään tahtoa mitä hyvänsä."

Voithan sinä tahtoa sitä tuntematonta ihan yhtä hyvin, joten meneppäs takasin suunnittelupöytäsi ääreen suunnittelemaan älykkäämpää hyökkäystä kristinuskoa vastaan :)

Oma näkemykseni vapaan tahdon suhteen on tällainen.
Vapaa tahto on kykyä vaikuttaa omaehtoisesti siihen mitä tekee, sen sijaan että toimet joita tekee olisivat ennalta määrättyjä taikka jonkin muun tietoisuuden ohjaamia.
Esimerkki tällaisesta tietoisuudesta on sellainen tila jossa todellisuus on virtuaalinen ja tämän todellisuuden ohjelmoija antaa käskyjä jonka mukaan olennot tässä virtuaalitodellisuudessa toimivat.
Koska nämä virtuaaliolennon ovat tietoisia ainoastaan virtuaalimaailmasta eikä niillä ole kykyä tietää mitään muuta kuin mitä tuo ohjelma mahdollistaa, eivät nämä virtuaaliolennot myöskään ole tietoisia siitä että ne ovat virtuaalisia olentoja taikka siitä että niiden toimet ovat ennalta ohjelmoituja. Toisin sanoen systeemiä ei voi nähdä sen itsensä sisältä.

Tämä tarkoittaa myös sitä ettei kukaan voi koskaan olla varma siitä että todellisuus on tosi todellisuus taikka siitä että valinnat joita tekee ovat todella valintoja joita on itse valinnut.
Pragmaattisesti tämänkaltainen mahdollisuus on kuitenkin sivuutettavissa johtuen siitä että todellisuus oli se todellinen taikka ei ja valinnat joita me teemme olivat ne valintoja taikka ei, ovat jotakin minkä mukaan meidän on kuitenkin joka tapauksessa toimittava.
Me emme siis voi mennä oman kokemusympäristömme ulkopuolelle, toisin sanoen me emme voi nähdä sen systeemin ulkopuolelle jonka osia me olemme.

Edellinen tarkoittaa myös sitä että todellisuudella jonka me koemme on olemassa rajansa ja rajoituksensa, jolloin täydellistä vapaa tahtoa ei voi edes olla olemassa. Käytännössä absoluuttinen vapaa tahto on paradoksaalinen koska on aina mahdollista muodostaa mielikuva jostakin mikä on itsensä kanssa ristiriitainen. Tällöin kyvyttömyys toteuttaa ristiriitaa konkreettisesti on jotakin mikä rajoittaa absoluuttista vapaata tahtoa ja näin ollen kyseinen tahto ei ole absoluuttisesti vapaa.
Jumalkysymyksen osalta tämä tarkoittaa sitä että mikäli jokin jumaluus on olemassa niin myöskään minkään jumalan tahto ei ole absoluuttisesti vapaa.

Koska absoluuttinen vapaa tahto voidaan sulkea lähtökohtaisesti pois, mutta meillä on silti kokemus jonkinlaisesta vapaudesta tehdä valintoja ja päätöksiä, jonka lisäksi näyttäisi siltä että tällaisia valintoja voi ihan oikeasti tehdä jäljelle oleviksi vaihtoehdoiksi jää se että meillä on vapaata tahtoa taikka illuusio vapaasta tahdosta.

Nämä kaksi ovat kuitenkin tunnistamattomia toisistaan koska jälleen kerran meidän oma kokemuksemme tulee yksinomaan siitä ympäristöstä ja kyvystä ymmärtää joka meillä on.
Jolloin kysymykseksi jää se mitkä ovat niitä tekijöitä jotka rajoittavat meidän kykyämme tehdä valintoja ja vaikuttaa päätöksentekoon.

Jos hyväksyy ajatuksen siitä että tulevaisuus on potentiaalisia seurauksia teoista joihin kulloisellakin hetkellä on mahdollisuus, kykeni näitä potentiaalisia mahdollisuuksia näkemään taikka ei, ja että menneisyys on tiekartta siitä mitä valintoja näistä potentiaalisista vaihtoehdoista on valittu; aiheuttaa tämä tilanteen jossa vallitsevat olosuhteet ovat niin sosiaalisesti kuin ympäristönkin osalta rajoittavia tekijöitä.

Tämän jälkeen tullaan yksilötasolle jossa kysymys taas on siitä mistä joku on vakuuttunut. Oma näkemykseni asiasta on sellainen ettei omaa vakaumustaan voi valita. Toki on mahdollista toimia toisin kuin on vakuuttunut taikka ilmaista asemia ja mielipiteitä joista ei ole oikeasti vakuuttunut, mutta tämä ei mitenkään muuta sitä mikä kyseisen henkilön todellinen vakaumus on.
Mikä tarkoittaa myös sitä että usko taikka uskomattomuus ei ole valinta se on seuraus joko siitä että on vakuuttunut taikka siitä ettei ole vakuuttunut.

Saatavilla oleva informaatio ja kyky ymmärtää tätä informaatiota ovat niitä tekijöitä jotka vaikuttavat siihen mistä joku on vakuuttunut ja mistä ei.
Se mihin informaatioon kullakin on pääsy puolestaan perustuu jokaisen omakohtaisiin kokemuksiin. Tämä välillinen informaation keräämiskeino on puolestaan hyvin vaillinainen ja siihen vaikuttaa ennakkoasenteet, väärinymmärrykset, rajallinen tietämys, rajallinen kyky käsitellä informaatiota ja epäpätevä johtopäätösten tekeminen saatavilla olevan tietämyksen kautta.

Hyvä esimerkki siitä kuinka yleistä ja moninaista tämän prosessin virheellisyys on tulee hyvin esiin loogisissa argumentaatio- ja päättelyvirheissä.

Mikä johtaa omasta mielestäni tämän kaltaiseen lopputulokseen.
Vapaa tahto sellaisena kuin ihmiset yleisesti haluaisivat sen kokea on pääosin illuusio, mutta tämä ei missään mielessä tarkoita sitä etteikö vapaata tahtoa tietyssä mielessä olisi olemassa.
Se on vain huomattavasti vaatimattomampi ja rajoittuneempi kun sen toivoisi olevan.

Niin, voi kysyä sitäkin; miksi valitsen asenteeni asenteisiini juuri siten kun nyt valitsen,, eli olenko näissä valinnoissani vapaa, vai ovatko taustalla geenieni, kulttuurini ja aikani sitomat solmut?
Minusta vapaata tahtoa siinä merkityksessä kun esim. kristityt vaatimuksineen(synti/tuomio) sen ihmiskunnalle esittävät, sitä ei ole.

Toi oli jo filosofiaa. Mielenkiintoista sellaista.

Hyvä ja kattava kirjoitus vapaan tahdon ongelmasta. Kiitos siitä!

Jos ihminen olisi pelkkää materiaa, kuten ateismi edellyttää, niin silloin ihmisellä ei voisi olla vapaata tahtoa. Hän tekisi vain sitä, mitä satunnaiset atomien ja molekyylien törmäilyt tai sähköimpulssit saisivat aivoissa aikaan.

Atomit, molekyylit ja sähköimpulssit eivät osaa "tahtoa" mitään ja siksi pelkällä materialla ei voi olla minkäänlaista, sen enempää vapaata kuin muutakann tahtoa.

Koska ihmisellä kuitenkin on vapaa tahto, tiedämme, että ihminen ei ole pelkkää materiaa, vaan hän on henki, sielu ja ruumis. Hän on itsenäinen persoona, jolla on Jumalan antamia yliluonnollisia ominaisuuksia, joista tahto on yksi.

Tahto on yliluonnollinen ominaisuus siksi, että sitä ei voida tutkia eikä mitata luonnontieteen menetelmillä. Sitä ei voida laittaa koeputkeen ja tutkia, mistä aineista se koosttuu. Sitä ei voida punnita, sen pituutta tai leveyttä tai massa ei voida mitata, eikä sitä voida valokuvat tai piirtää siitä kuvaa jne.

Koska se ei ole luonnontieteellinen ominaisuus, se ei voi myöskään olla kehittynyt luonnontieteen tai evoluution kautta, vaan se on tullut Jumalalta. Siksi "tahto" on yksi todiste Jumalan olemassaolosta ja kumoaa ateismin.