Rolloon hakijat

Minkä alan tutkinto sulla on?

317 kirjoitti:

Minkä alan tutkinto sulla on?

Humanistiselta alalta (FM-tutkinto). Ehkä se vähän auttaa tässä hommassa, että on tottunut lukemaan tenttikirjoja. Muisti toisaalta on jo varmaan huonontunut nuoruusajoista :)

roskapostirobo1 kirjoitti:

Humanistiselta alalta (FM-tutkinto). Ehkä se vähän auttaa tässä hommassa, että on tottunut lukemaan tenttikirjoja. Muisti toisaalta on jo varmaan huonontunut nuoruusajoista :)

Lue lisää

Onkohan Lapissa paljon aikuisopiskelijoita, vai kertyvätkö he lähinnä Stadiin?

Eipä tunnu juuri jäävän mitään mieleen kerrasta. Tokalla kerralla alkaa vähän asiat loksahdella pakkalleen niin, että ymmärtää mistä on kyse. Ulkoa en taida oppia noita yksityiskohtia ikinä.

Meinaatteko yrittää opetella lakien vuosiluvut ja pykälänumerot?

eipä ei kirjoitti:

Eipä tunnu juuri jäävän mitään mieleen kerrasta. Tokalla kerralla alkaa vähän asiat loksahdella pakkalleen niin, että ymmärtää mistä on kyse. Ulkoa en taida oppia noita yksityiskohtia ikinä.

Meinaatteko yrittää opetella lakien vuosiluvut ja pykälänumerot?

Lue lisää

Missään nimessä ei vuosilukuja tai pykälänumeroita ulkoa! Noita ei ole pisteytetty, joten turhaa aikaa menee vaan.

Sama homma jos Helsinkiin hakee. Helsingin pääsykoeoppaissa on ainakin aiempina vuosina erikseen painotettu, että vuosilukuja tai pykälänumeroita ei tarvitse osata, eikä niistä saa lisäpisteitä.

Turusta en varmaa tietoa osaa sanoa, mutta eiköhän sama päde sinnekin hakiessa.

poro-oikkari kirjoitti:

Missään nimessä ei vuosilukuja tai pykälänumeroita ulkoa! Noita ei ole pisteytetty, joten turhaa aikaa menee vaan.

Sama homma jos Helsinkiin hakee. Helsingin pääsykoeoppaissa on ainakin aiempina vuosina erikseen painotettu, että vuosilukuja tai pykälänumeroita ei tarvitse osata, eikä niistä saa lisäpisteitä.

Turusta en varmaa tietoa osaa sanoa, mutta eiköhän sama päde sinnekin hakiessa.

Lue lisää

Mukavaa poro-oikkari, että jaksat aina kirjoitella täällä ja jakaa vinkkejä. Aina rakentavaa ja asiallista tekstiä.

Kauppaoikeus tuottaa itelle ainakin eniten harmaita hiuksia. Niin tylsää luettavaa mutta pakko kuitenkin ees yrittää. . Missä päin aiotte käydä pääsykokeissa?

pakkopäästä kirjoitti:

Kauppaoikeus tuottaa itelle ainakin eniten harmaita hiuksia. Niin tylsää luettavaa mutta pakko kuitenkin ees yrittää. . Missä päin aiotte käydä pääsykokeissa?

Minä teen kokeen Helsingissä, ja enimmäkseen aion yrittää myös jatkaa asumista Helsingissä jos pääsen sisään. Toivottavasti onnistuu.

Kauppaoikeus ja etenkin osakeyhtiöitä koskeva osuus on minustakin sekä tylsin että vaikein osuus kirjasta!

Millaisia tuntimääriä luette nyt? Täällä pääsiäinen on vähän sekoittanut rytmiä, viimeisen 3 päivän aikana olen opiskellut yhteensä peräti 4 tuntia...

Minun täytyy yrittää selvitä noin 20-25 tunnilla/viikko (paitsi ihan viimeisen viikon tai parin ajan). En kerta kaikkiaan pysty irroittamaan enempää aikaa, pienet lapset jne.

Kirjoittelen juuri omia tiivistelmiä kirjasta, Artiklan tiivistelmiä en ole vielä ehtinyt pääsiäisreissun takia saada. Joko tiivistelmäpaketti on tullut postista, vaikuttaako hyvältä?

se eka kolmikymppinen kirjoitti:

Minun täytyy yrittää selvitä noin 20-25 tunnilla/viikko (paitsi ihan viimeisen viikon tai parin ajan). En kerta kaikkiaan pysty irroittamaan enempää aikaa, pienet lapset jne.

Kirjoittelen juuri omia tiivistelmiä kirjasta, Artiklan tiivistelmiä en ole vielä ehtinyt pääsiäisreissun takia saada. Joko tiivistelmäpaketti on tullut postista, vaikuttaako hyvältä?

Lue lisää

Ite tilasin tiivistelmät valmennuskeskukselta mutta ei ole vielä näkynyt. Varmaan saapuvat nyt pääsiäisen jälkeen. Kuinka kauan teiltä on menny kirjan lukemiseen aikaa?

Aika harva varmaan pystyy lukemaan kunnon keskittymisellä monta tuntia putkeen. Kyllä tuo tauko varmaan jossain muodossa aina tulee, vaikka ajatuksien karkailuna jos ei muuten.

"Samoin menossa artiklan etäkurssille. Saa nähdä tehdäänko kokeet kotona 8)"

Saa tehdä kotona tai paikan päällä. Itse teen paikan päällä, kun se tuo koetunnelmaa ja sitä tiettyä kilpailun tunnetta mikä saa motivoimaan.

Itse olen lukenut aika paskasti. Koko kirjan ehkä kerran läpi. Uusia artikkeleita vähän useammin. KVY, lainvalmistelu, velvoite, perhe on kopioita viime vuoden kirjasta ja kauppaoikeutta tuli päntättyä tänä keväänä aivoimessa ja se tuntuu naurettavan tutulta.
Tuota vauhtia en ymmärrä. Itsellä kulkee uusien oikeuden alojen kohdalla lukeminen paljon hitaammin. Toisaalta yritänkin ensimmäisillä ymmärtää ehkä turhaa ymmärtää kaikki saman tien. Alleviivauksessakin menee aikaa, koska tummennan ja korostan jotain sanoja "sitova" "puolipakottava" "määrämuotoinen" ja alleviivaan virkkeistä erinäisiä sanoja niin, että niistä voi tehdä lyhyempiä ja itsestään selvä toisto jää.
Toivottavasti tässä saisi sivut pian yksilölliseksi, jotta voi kerrata asioita nopeammalla temmolla.

Velvoiteoikeus ja perheoikeus tuntuu edelleen tiivimmiltä teksteiltä. Ymmärettävää tekstiä, mutta helvetin vaikeaa selittää omin sanoin. Työoikeuskin on lopulta "kova luu". Kirjoittaja on onnistunut suoltamaan artikkeliin paljon suoraa lakitekstiä. Sen huomaa kun lukee artikkelin jälkeen vai työsopimuslakia. Sen lisäksi alueesta pystyisi tekemään helposti tehtäviä, joissa asiaa voisi kokonaisuudessaan "tarkastella oikeuskäytännön valossa".

Mulle on tullut pari sähköpostiviestiä Artiklalta, viimeksi ilmoittivat 2.4.2013 että materiaalit tulevat postissa ensi viikolla. Ilmoittauduin myös kertauspäiville, tiedä sitten vaikuttaako se asiaan.

Alkaa vähän pää hajota tiivistelmien kirjoittamiseen, tahti on nimittäin todella hidasta - etenen kirjassa noin 5 sivua tunnissa. Noin puolet jäljellä olevasta lukuajasta taitaa siis kulua tiivistelmien tekoon, ei ehkä ihan järkevää! Toisaalta niistä tulee sen verran kattavat, ettei itse kirjaa ehkä enää tarvitse juuri lukeakaan.

Itellä nyt menossa alleviivauksien teko ja vauhti on mitä on. Tilasin valmennuskeskukselta itseopiskelupaketin joten turvaudun siinä oleviin tiivistelmiin. Ehkä sillä tavalla säästyy vähä aikaa kertaukseen, harjotuksiin ja yksityiskohtaisempaan lukemiseen

Koko kirja alleviivaattuna? Itselläni ei ole edes puolia. :/
Tosiaan vanhat korostukset väliotsikot jne. joihinkin artikkeleihin kopioin suoraan merkinnät viime vuoden artikkeleista, koska ne olivat lähes muuttumattomia. Toisaalta meikäläisen tyyli on sellainen, että ensiksi alleviivailen kevyesti lyijykynällä. Numeroin a,b,c 1,2,3, Kirjoitan omia "palstaotsikoita". Marginaaleihin: Pääsäännöt (PS), poikkeukset (P). Pikkuhiljaa vahvistan alleviivauksia joidenkin sanojen kohdalta, käytän korostuskynää. Mun tyyli on aika hidas. Lopullisessa muodossa teksti alkaa olla toukokuussa.
Se olen todennut, että noissa täsmäesseissä se kirjan sotkeminen tosissaan auttaa. Kevään kuluessa, kun nuo kirjat on tullut pikaluettuakin useaan kertaan, niin pystyy luomaan kuvaan mielessä kirjan aukeamasta ja muistaa esimerkiksi, että jossain kohtaa palstaa oli viranomainen merkattuna punaisella kynällä.
Nykyään tulee alleviivailtua noita järjettömiä monen rivin virkkeitä niin, että jätän pois sivulauseita ja sanoja välistä, eli alleviivaan vaikka korostustussilla virkkeen relevantit kohdat niin, että asia tulee selitetyksi niiden avulla. Opin tavan muiden alleviivaamista tenttikirjoista ja tiivistelmistä. Isoihin aineopintotentteihin se ainakin auttoi nopean kertaamisen suhteen. Noissa teksteissä on aika paljon sellaista toistoa "edellä mainituissa tilanteissa" "aiemmin kuvatulla tavalla". Lisäksi kun jonkun asian on kerran sisäistänyt kerran niin nuo havainnollistavat sivulauseet - in my opinion - vie turhaan lukuaikaa ja syö tehoja pääkohtien kertaamiselta esim. "..., toisin sanoen..."
Noissa termien nimissä ja määritelmissä valintokoelautakunta on tuntunut olevan aika pilkuntarkka, joten niitä keräilen erikseen paperille. Tosin Artiklan opettajat Helsingin kurssilla lähetti viime vuonna varmaan kymmenen sivun termilistan yhdestä artikkelista kaikkien s-postiin.
Itse tekemällä oppii kuitenkin parhaiten. Velvoitteesta mä olen saanut joku 30-40 sanaselitystä kasaan tyyliin:
Tuottamusperiaate:
Vain johonkin moitittavaan(totunnaisesta poikkeavaan) syyllistyneen aiheuttajan tulee joutua korvausvastuuseen (vahingonkorvausoikeuden riskinjakonormi, painottaa tilannekontrollia)

Mulle ei jotenkin nuo värilliset alleviivaukset toimi ollenkaan, eikä mindmappejakaan tule juuri tehtyä. Oon vissiin niin vanhan ajan koululaitoksen tuotos, että kirjoittelen vaan ranskalaisilla viivoilla muistiinpanoja ja alleviivailen lyijykynällä. On toiminut tähän astisissa opinnoissa hyvin, tiedä sitten toimiiko loppujen lopuksi tällaisessa ulkoaopettelu-urakassa.

Olen tehnyt varsin kattavat muistiinpanot nyt puolesta kirjasta, 2-3 vkoa vielä menee niiden tekemiseen. Muistiinpanot teen sentään nykyaikaisesti koneella ja niissä on vähän väriäkin :)

eka kolmikymppinen kirjoitti:

Mulle ei jotenkin nuo värilliset alleviivaukset toimi ollenkaan, eikä mindmappejakaan tule juuri tehtyä. Oon vissiin niin vanhan ajan koululaitoksen tuotos, että kirjoittelen vaan ranskalaisilla viivoilla muistiinpanoja ja alleviivailen lyijykynällä. On toiminut tähän astisissa opinnoissa hyvin, tiedä sitten toimiiko loppujen lopuksi tällaisessa ulkoaopettelu-urakassa.

Olen tehnyt varsin kattavat muistiinpanot nyt puolesta kirjasta, 2-3 vkoa vielä menee niiden tekemiseen. Muistiinpanot teen sentään nykyaikaisesti koneella ja niissä on vähän väriäkin :)

Lue lisää

... tänään tuli Artiklan etäpaketti kotiin. Tiivistelmiä en ole vielä ehtinyt lueskella, mutta tehtäviä tuli äsken vähän vilkaistua. Ihan hyödylliseltä vaikuttaa.

Kyllähän se sitä onkin. Toisaalta aluekin on aika iso ja vaatii kyllä kovaa työtä, ettei jäisi heikkoja kohtia.
Toisaalta pitäisi jättää voimia niille viimeisille viikoille, jotka ovat todella ratkaisevia.
Tiivistelmien taso tuntuu aika vaihtelevalta kirjoittajan mukaan. Toisaalta onhan toiset artikkelitkin toisia selkeämpiä.
Tehtäviä ajattelin kanssa itse ruveta tekemään niin paljon kuin mahdollista, että saa vähän lisävirikettä ja vaihtelua tähän hommaan.

Lukemisen aloittaminen tuntuu välillä turhan vaikealta. Ajatukset katoilee monesti ensimmäisen tunnin/tuntien aikana liiaksi.

Täällä tiivistelmien teko etenee tasaisen hitaasti, hommia olen saanut tehtyä n. 20 tuntia/vko ja tosiaan ainakin pari viikkoa menee vielä tiivistelmiin. Sen jälkeen olisi tarkoitus lukea kirja enää kerran läpi ja lopun ajasta aion opetella yksityiskohtia tiivistelmien avulla ja tehdä harjoitustehtäviä.

Koskakohan se Artiklan harjoituskoe mahtaa olla, ajankohdasta ei ole vielä tainnut tulla tarkempaa tietoa?

eka kolmikymppinen kirjoitti:

Täällä tiivistelmien teko etenee tasaisen hitaasti, hommia olen saanut tehtyä n. 20 tuntia/vko ja tosiaan ainakin pari viikkoa menee vielä tiivistelmiin. Sen jälkeen olisi tarkoitus lukea kirja enää kerran läpi ja lopun ajasta aion opetella yksityiskohtia tiivistelmien avulla ja tehdä harjoitustehtäviä.

Koskakohan se Artiklan harjoituskoe mahtaa olla, ajankohdasta ei ole vielä tainnut tulla tarkempaa tietoa?

Lue lisää

Paskaa niskaan etäkurssilaisille!

Avasin äskettäin sähköpostin ja sieltä tuli tietoa välikokeesta. Etäkurssilaiset tekevät kokeen poikeuksetta sähköisesti ja vastaukset lähetetään sähköpostitse. Samassa viestissä kehotetaan vielä tekemään kokeesta "mahdollisimman aidon tuntuinen". Aivan naurettava, koska onhan se nyt sanomattakin selvää, ettei koe tunnu yhtään aidolta koneella näpytellessä. Mulla tenteissä ja pääsykokeissa on se ongelma, että olen hidas kirjoittamaan käsin ja ajankäytön kanssa tekee muutenkin tiukkaa. Koneella kirjoittaminen ja "kumittaminen" on aivan eri asia. Suurin syy miksi otin koko etä-kurssin, että pääsen tekemään kokeen paikan päällä. Viime vuonna juuri nuo kokeet olivat se, joka motivoi eteenpäin. Ne ovat hyviä välietappeja ja huomaa, että on olemassa muitakin pyrkijöitä - vielä ihan fyysisinä olentoina, eikä hakijatilastojen numeroina. Kaikkien ainejärjestöjen etäkursseilla käsittääkseni - artikla tähän asti mukaan lukien - kokeet on saanut suorittaa jollain kurssipaikkakunnalla. Noh, onhan se helpompaa kurssin pitäjille, kun kokeen voi tarkastaa tekstitiedostona, eikä vastauksia tarvitse lähettää kirjeellä.

No, olipas taas itkupotkuraivari, mutta pakko se on avautua anonyymisti suomi24:een, kun kukaan muu ei jaksa kuunnella. Aika yksinäistä puuhaa tämä lukeminen.

Corpusiuriscivilis kirjoitti:

Paskaa niskaan etäkurssilaisille!

Avasin äskettäin sähköpostin ja sieltä tuli tietoa välikokeesta. Etäkurssilaiset tekevät kokeen poikeuksetta sähköisesti ja vastaukset lähetetään sähköpostitse. Samassa viestissä kehotetaan vielä tekemään kokeesta "mahdollisimman aidon tuntuinen". Aivan naurettava, koska onhan se nyt sanomattakin selvää, ettei koe tunnu yhtään aidolta koneella näpytellessä. Mulla tenteissä ja pääsykokeissa on se ongelma, että olen hidas kirjoittamaan käsin ja ajankäytön kanssa tekee muutenkin tiukkaa. Koneella kirjoittaminen ja "kumittaminen" on aivan eri asia. Suurin syy miksi otin koko etä-kurssin, että pääsen tekemään kokeen paikan päällä. Viime vuonna juuri nuo kokeet olivat se, joka motivoi eteenpäin. Ne ovat hyviä välietappeja ja huomaa, että on olemassa muitakin pyrkijöitä - vielä ihan fyysisinä olentoina, eikä hakijatilastojen numeroina. Kaikkien ainejärjestöjen etäkursseilla käsittääkseni - artikla tähän asti mukaan lukien - kokeet on saanut suorittaa jollain kurssipaikkakunnalla. Noh, onhan se helpompaa kurssin pitäjille, kun kokeen voi tarkastaa tekstitiedostona, eikä vastauksia tarvitse lähettää kirjeellä.

No, olipas taas itkupotkuraivari, mutta pakko se on avautua anonyymisti suomi24:een, kun kukaan muu ei jaksa kuunnella. Aika yksinäistä puuhaa tämä lukeminen.

Lue lisää

Kelpaisikohan, jos tekee kokeen käsin ja lähettää skannattuna/valokuvattuna Artiklalle :) Itse ajattelin joka tapauksessa tehdä kokeen kotona tai kirjastolla, mutta myös minua huolestuttaa nimenomaan tuo käsin kirjoittaminen. Olin myös laskenut sen varaan, että näissä Artiklan kokeissa saisi vähän tuntumaa siihen, miltä tuntuu pitkästä aikaa raaputella 5 tuntia kynällä paperille.

No, rikosoikeuden tehtävässä tuli totaalinen blackoutti, eikä vero-oikeuden tehtävästä mitään ihmesuoritusta todellakaan tullut. Osa tehtävistä vaikutti yllättävän helpoilta. Määrittelyt jne. oli mulle ehkä parhaita, koska niitä airtikkeleita on tullut päntättyä ja kirjoitettua jo ennen tätä kevättä. Työoikeuden tehtävästä olin positiivisesti yllättynyt. Siitä tuntui saavan hyvän virikkeen ja muistamaan asioita kirjasta. Ilmaisu ei varmaan ollut tarpeeksi täsmällistä vielä :)

Itellä vähä sama ongelma että vastaamisen ja kirjoittamisen kanssa vähä ongelmia vaikka periaatteessa osaisikin vastaukse. Muutama aamuna tullu vähä semmonen fiilis ettei millää jaksais mutta kuitenkin lopulta se motivaatio sieltä löytyy. Onneksi aikaa on vielä hioo vastaustekniikkaa ja yksityiskohtii. Tsemppii kaikille!

pakkopäästä kirjoitti:

Itellä vähä sama ongelma että vastaamisen ja kirjoittamisen kanssa vähä ongelmia vaikka periaatteessa osaisikin vastaukse. Muutama aamuna tullu vähä semmonen fiilis ettei millää jaksais mutta kuitenkin lopulta se motivaatio sieltä löytyy. Onneksi aikaa on vielä hioo vastaustekniikkaa ja yksityiskohtii. Tsemppii kaikille!

Lue lisää

Mua vähän häiritsi tuo yksi tehtävä rikosoikeudessa, jossa oli termimääritelmänä "Desueto" :DD Muuten mallivatauskin näytti vähän kiireellä hutaistulta. Se omin sanoin vastaaminen tuntuu useasti todella kankealta ja sitä vaan vaati itseltään niin täsmällistä suoritusta ja on siksi ankara.

Toinen 30-hakija... Tuo paras ulkoaosaaminen ja se kovin lähimuisti ainakin meikäläisen kohdalla ei pysy kauhean kauaa. Eli, jos nyt opettelisin vaikka työsopimuslain ulkoa ja vaan kertaisin lukemalla, niin ei ne pykälät pääsykokeessa enään yhtä täsmällisesti tulisi. Keskityn nyt vain siihen, että kaikki relevantti olisi eritelty irrelevantista niin, että voin toukokuussa erottaa ulkoaopettelun - listat jne. - ja kirjasta kertaamisen paremmin erilleen. Mulla tuntuu parhaiten toimivan se, että vaihtelen tiheästi opiskelumetodia: lukeminen, tehtävät, termiselitykset erilliseltä paperilta, lakiviittausten ulkoaopettelu. Nyt olen kokenut aika toimivaksi sen, että kirjoitan lunttilapulle kirjan sisällysluetteloa ja niiden viereen avainsanoja. Koiraa kusettaessa sitten koittaa muistella mitä kaikkea niissä sanottiin. Samoin ulkona kävellessä on hyvä hokea kaikkia pykäliä.
Vappuun asti käyn vielä kirjaa hitaasti läpi ja kertaan tutuimpia alueita. Nesteytän aaton ja aloitan loppurutistuksen. Mä huomasin jälkeenpäin mitä kaikkea virheitä tuli tehtyä välikokeessa ja niiden kautta tuntuu oppivan parhaiten. Hyvä, että noi kysymykset välillä iskee heikkoihin kohtiin, niin sisuuntuu paremmin.
Välillä hajottaa, mutta niin sen kuuluukin. Parempi kait sillain kun, että sokeasti kuvittelisi kaiken menevän mutkattomasti. Ainakin tietää, että on tehnyt töitä, kun voimat meinaa ehtyä :)

Missähän ihmeen tuppukylässä ite olet opiskellut?

Toivottavasti välikoetulokset tulevat pian, palautin kokeen viikko sitten ja tulosten kai pitäisi tulla viim. viikon päästä.

Tiivistelmän tekeminen on ollut tosi pitkä ja hajottava prosessi, mutta sen saan vihdoin loppuun sunnuntaina, vielä pitää tahkota vero-oikeus loppuun. Ulkoa opeteltavia listoja on ihan järkyttävän paljon. Onneksi opettelu on varmaan yhtä kova homma ihan kaikille hakijoille ja kaikki varmaan myös hajoilevat lukemiseen. Tämä 25 h/vko on tosin niin vähän lukemista, ettei siinä paljon ehdi hajoilla.

Mulle olisi viime vuonna riittänyt n. 30 koepistettä sisäänpääsyyn, joten olisin tosi tyytyväinen jos saisin välikokeesta 26 pistettä :)

Täytyy muuten sanoa, että vaikka tuo kirja mielestäni onkin enimmäkseen oikein kiinnostava, niin viimeiset parisenkymmentä vero-oikeuden sivua ovat melko kammottavia. Jotenkin autoverotuksen historia ja valtavat listat kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien erilaisesta alv-kohtelusta vaan puuduttavat todella paljon!

Huomenna alan lukea kirjaa läpi vielä kerran ihan vaan muistiinpanoja tekemättä, se tuntuu ihan lepolomalta vaihteeksi.

Noh, ei se kovin pahaltakaan vaikuttanut, kun opettaja kertauspäivillä sanoi, että vähän yli puolet Helsingin intensiivikurssilaista pääsee sisään ja kaikista kurssilaisista puolet. En tuijottelisi liikaa noita keskiarvoja... Ensimmäisessä välikokeessa ylikorostuu tuuri ja aiempi osaaminen. Mä toivon ennemminkin, että noi kysymykset osuu heikkoihin kohtiin: huomaa virheitä ja sisuuntuu.
Viimeiset viikot joka tapauksessa vaikuttaa eniten, eikä tässä mitään välikoemenestystä varten lueta vaan pääsykoetta :)

eka kolmikymppinen kirjoitti:

Mulle olisi viime vuonna riittänyt n. 30 koepistettä sisäänpääsyyn, joten olisin tosi tyytyväinen jos saisin välikokeesta 26 pistettä :)

Täytyy muuten sanoa, että vaikka tuo kirja mielestäni onkin enimmäkseen oikein kiinnostava, niin viimeiset parisenkymmentä vero-oikeuden sivua ovat melko kammottavia. Jotenkin autoverotuksen historia ja valtavat listat kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien erilaisesta alv-kohtelusta vaan puuduttavat todella paljon!

Huomenna alan lukea kirjaa läpi vielä kerran ihan vaan muistiinpanoja tekemättä, se tuntuu ihan lepolomalta vaihteeksi.

Lue lisää

Viime vuonnahan pääsykoeraja oli 51p. Taidat olla kuuden laudaturin ylioppilas?
Ja noista pistejutuista vielä... täytyy huomioida, että viime vuonna aluekin oli lyhyempi ja helpompi (esinettä lukuunottamatta).

CorpusIuriscivilis kirjoitti:

Viime vuonnahan pääsykoeraja oli 51p. Taidat olla kuuden laudaturin ylioppilas?
Ja noista pistejutuista vielä... täytyy huomioida, että viime vuonna aluekin oli lyhyempi ja helpompi (esinettä lukuunottamatta).

Lue lisää

Olen, täytyy myöntää. Tuossa vapaassa kiintiössä varmaan aika monella on ne 13 lähtöpistettä oikisopinnoista, eli ilman yo-pisteitäkin on saattanut päästä sisään 38 koepisteellä viime vuonna.

Muistiinpanot tehty! Eihän siinä vierähtänytkään kuin 6 viikkoa...

eka kolmikymppinen kirjoitti:

Olen, täytyy myöntää. Tuossa vapaassa kiintiössä varmaan aika monella on ne 13 lähtöpistettä oikisopinnoista, eli ilman yo-pisteitäkin on saattanut päästä sisään 38 koepisteellä viime vuonna.

Muistiinpanot tehty! Eihän siinä vierähtänytkään kuin 6 viikkoa...

Lue lisää

Huhu, kateeksi käy. Mulla on jäljellä 170 sivua kirjasta muistiinpanoiksi.

Tosin tuntui menevän hyvin tuo välikoe. Selvät heikkouden alueetkin paljastui tietää mihin kannattaa lukemisessa erityisesti panostaa. Vahvoina näkyi taas verotus, kauppaoikeus ja ihmetyksekseni työoikeus (ainakin osasi kirjoittaa paljon, ja tuntui juttua riittävän 8)

Kait olette lukenu että kokeesta pitää saada 40 pistettä minimissään jos haluaa sen 5 op pisteen kurssin?D Meinasin siihen tähdätä. Tuolta Ulaplandista "Valintakoevaatimusten hyväksytty suorittaminen valintakokeessa sisällytetään tiedekun­taan hyväksytyksi tulleen opiskelijan tutkintoon viiden opintopisteen laajuisena täydentävä­nä perusopintona (Suomen oikeusjärjestelmä 5 op). Hyväksymisraja opintojaksolle on 40 p. Tutkintoon voi sisällyttää valintakokeesta saadun Suomen oikeusjärjestelmä – opintojakson vain yhden kerran."

Musta viime vuoden alue oli vaikeempi mulle. Tän vuoden alue sisältää paljon rakkaita aiheita joista on kurssit suoritettu kertaa tai kahteen yliopistossa. ALV ei nyt ole ihan rakkainta verotuksen aluetta, mutta ennemmin verotusta kuin monta muuta aihetta!

Harmittaa kyllä kovasti ettei noita välikokeita pääse tekemään jossain tilassa, jossa muut tekesivät samanaikaisesti, sais paremmin pääsykoe fiilistä.

Mulle kauhua on ennen kaikkea se kohta vero-oikeutta, jossa säännellä ajoneuvon väliaikaisesta verottomasta käytöstä. Toinen painajainen olisi esim. tehtävä: yhteistoimintamenettely 15p

Aika hyvin. Sain itse vain 30 pistettä. Tein samantien kun koe tuli, eli joku reilut 2vk sitten. Toisaalta ehkä se on hyvä, koska tulipahan käytyä heti syvällisesti ne alueet mitkä meni huonosti - muutamasta tehtävästä tuli vain 1-2p =[
Nyt kokeen jälkeen olen heikot alueet paljon paremmin haltuun. Pääsen lukemaan täysipäiväisesti. Kilpailuoikeus on ehkä pahiten hakusessa. Yritän tehdä pari tehtävää per päivää ja sen ohella kirjoittaa käsin pääkohtia tietyistä alueista jne.
Mulla yksi iso aineopintotentti jäi muutaman pisteen päähän ja lisäpisteet sen ohella, yo-paperit tasapaksut C-M, joten pitäisi saada se 40-50 pääsykokeesta - tai mikä raja tulee ikinä olemaankaan. Onneksi voin lukea nyt täysipäiväisesti. Noh, näillä mennään.

Mites teillä on työasioiden kanssa? Kai olette saaneet järkättyä pari vk vapaata ennen pääsykoetta?

Corpusiuriscivilis kirjoitti:

Aika hyvin. Sain itse vain 30 pistettä. Tein samantien kun koe tuli, eli joku reilut 2vk sitten. Toisaalta ehkä se on hyvä, koska tulipahan käytyä heti syvällisesti ne alueet mitkä meni huonosti - muutamasta tehtävästä tuli vain 1-2p =[
Nyt kokeen jälkeen olen heikot alueet paljon paremmin haltuun. Pääsen lukemaan täysipäiväisesti. Kilpailuoikeus on ehkä pahiten hakusessa. Yritän tehdä pari tehtävää per päivää ja sen ohella kirjoittaa käsin pääkohtia tietyistä alueista jne.
Mulla yksi iso aineopintotentti jäi muutaman pisteen päähän ja lisäpisteet sen ohella, yo-paperit tasapaksut C-M, joten pitäisi saada se 40-50 pääsykokeesta - tai mikä raja tulee ikinä olemaankaan. Onneksi voin lukea nyt täysipäiväisesti. Noh, näillä mennään.

Mites teillä on työasioiden kanssa? Kai olette saaneet järkättyä pari vk vapaata ennen pääsykoetta?

Lue lisää

Onpa hiljaista, kaikilla taitaa olla nenä kirjassa aamusta iltaan? Täällä mennään edelleen n. 20-25 viikkotunnilla, mutta 1.6. alkaa lukuvapaa. Viimeiset päivät yritän lukea 8-10 h/vrk.

Inspiraatiovajetta vähän pukkaa, en oikein tiedä miten parhaiten käyttäisin tämän loppuajan hyväksi. Kai pitää lähinnä selailla kirjaa ja yrittää painaa yksityiskohdat päähän.

Koskakohan se Artiklan loppukoe mahtaa olla, oletteko kuulleet siitä mitään?

eka kolmikymppinen kirjoitti:

Onpa hiljaista, kaikilla taitaa olla nenä kirjassa aamusta iltaan? Täällä mennään edelleen n. 20-25 viikkotunnilla, mutta 1.6. alkaa lukuvapaa. Viimeiset päivät yritän lukea 8-10 h/vrk.

Inspiraatiovajetta vähän pukkaa, en oikein tiedä miten parhaiten käyttäisin tämän loppuajan hyväksi. Kai pitää lähinnä selailla kirjaa ja yrittää painaa yksityiskohdat päähän.

Koskakohan se Artiklan loppukoe mahtaa olla, oletteko kuulleet siitä mitään?

Lue lisää

Mietin tuota samaa ja tulinkin sen takia näille foorumeille. Viime kerralla koe tuli samana päivänä kun intensiivikursseilla oli koe. Tänään on taas koepäivä. Eli varmaankin illalla pitäisi tulla. Toivottavasti tuleekin, koska haluaisin tehdä kokeen torstaina aamupäivällä suunnilleen samaan kellon aikaan kun pääsykoe tehdään.

Tässä kohtaa rupeaa kyllä olemaan sellainen fiilis, ettei tiedä mitä kertaisi ja pänttäisi missä järjestyksessä ja kuinka paljon.
Olen yrittänyt etsiä sisällysluettelosta sellaisia "miinoja", joista omasta mielestä voisi tehdä otsikkoesseitä tai jotka muuten ovat todella täsmällisesti säänneltyjä esim. työsuhteen erityiset irtisanomisperusteet, konserni ja muut määräysvallan muodot, veron kiertäminen, toiminimi, sitoumukset rahavelasta; takaus, velkakirja. Tunnetilat vaihtelee aika paljon. Välillä tuntuu sujuvan ja välillä iskee kauhu.

Mäkin sain juuri äsken kokeen lähetettyä. Sitä tehdessä huomasi, että 5 tuntia on todella lyhyt aika! Ei siinä ehdi paljon eväitä kaipailla tai muuta miettiä, ihan työn ja tuskan takana on ehtiä rustata 8 vastausta paperille. Mulla taitaa myös olla vähän vaikeuksia vastausten rajaamisessa, tuli sepostettua ummet ja lammet kaikenlaista joihinkin kohtiin, kun en ollut ihan varma mitä kysymyksessä tarkalleen ottaen haettiin. Toivottavasti varsinaisen kokeen kysymykset ovat vielä yksiselitteisempiä.

Kiva tosiaan päästä lukemaan viimeiset 10 päivää kunnolla, tähän asti aikaa onkin ollut ihan liian vähän (ja on vielä toukokuun loppuun asti). Toivottavasti ehdit (ja kaikki muutkin ehditte) myös vähän vähentää työntekoa kokeen lähestyessä.

Mulla puoliso ja lapset pitävät huolen siitä, että vapaa-aikaa tulee pidettyä... legoilla rakentaminen on tavallaan ihan hyvää vastapainoa lukemiselle!

Tuntuu siltä, että osaan ulkoa suunnilleen jokaisen lauseen kirjasta, mutta en muista mihin ne liittyvät. Erityisen vaikealta tuntuu siis valita oikeat asiat johonkin esseetyyliseen kysymykseen. Tietysti myös yksityiskohtia on vielä paljon hukassa, monta tärkeää listaa pitäisi opetella vielä muistamaan (ja pitäisi osata hylätä vähemmän tärkeät, että olennaiset asiat mahtuvat päähän.

Mä en myöskään ole saanut vielä koetta takaisin. Kaipa se parin päivän sisällä tulee. Mulle on tämä kirja niin lähellä sydäntä, että päätin lukaista sen vielä kerran ennen muistiinpanoihin siirtymistä :) Siinä menee vielä pitkälle ensi viikkoon tällä tahdilla... tehtäviä olen tehnyt vain muutamia, pitäisi lisätä tahtia nikden kanssa.

... pää sinänsä tuntuu pysyvän hyvin kasassa eikä hermot romahtele, mutta loppuajan laiskotus vaivaa, samoin ihan fyysinen uupumus flunssan ja aikaisten herätysten takia. Mutta mullakin on sellainen tunne, että tilanne on aika hyvä jos saan edes tämän tietotason pidettyä yllä. Tosin ei ole oikein vertailukohtaa, kun olen viimeksi ollut pääsykokeissa eri vuosituhannella ja silloinkin eri yliopistoon.

Hups eiku oliks se 5.7. 8D Enpä o jaksanu ees tarkistaa ku tiedän vain että kokeen jälkeen sitä voi tollasia vasta ajatella!

Mä en ole myöskään saanut vielä koetta takaisin. Malttamattonana laitoin jo tänään kyselyn Artiklalle, mutta ei ole tullut vastausta.

Turun koe tänään kuulosti aika hurjalta vuosilukuineen, toivottavasti meille ei tule mitään vastaavaa! Kauhukuvana mielessä välkkyy edelleen "Tieliikenteen verotuksen kehitys Suomessa 1900-luvun alusta nykypäivään - luettele asiaan liittyvät lait, niiden keskeinen sisältö eri vuosikymmeninä ja muutosten voimaantulovuodet"...

eka kolmikymppinen kirjoitti:

Mä en ole myöskään saanut vielä koetta takaisin. Malttamattonana laitoin jo tänään kyselyn Artiklalle, mutta ei ole tullut vastausta.

Turun koe tänään kuulosti aika hurjalta vuosilukuineen, toivottavasti meille ei tule mitään vastaavaa! Kauhukuvana mielessä välkkyy edelleen "Tieliikenteen verotuksen kehitys Suomessa 1900-luvun alusta nykypäivään - luettele asiaan liittyvät lait, niiden keskeinen sisältö eri vuosikymmeninä ja muutosten voimaantulovuodet"...

Lue lisää

Sain loppukokeen takaisin, 52 pistettä tipahti. Ei siis juuri kehitystä välikokeeseen verrattuna, mutta ihan riittävästi pisteitä. Ylihuomenna alkaa lukuloma, sitten vaan armoton viimeinen rutistus päälle.

Jos suinkin mahdollista, niin kannattaa pitää vaikka päivä(tai useampiakin jos kantti kestää) lepoa siten, että koittaa saada vähän jotain resettiä tuohon lukemiseen esim. jonkun kovan juoksulenkin, salitreenin jne avustamana. Sellainen väkisin lukeminen kun tuskin on kovin hyödyllistä, ja jos koko ajan ahdistuu omasta osaamistasosta niin silloinhan ei keskity edes asioiden opetteluun vaan siihen, kuinka huonosti menee.

Mulla on jäänyt lukeminen sellaiseen 6-7 tuntiin päivässä, vaikka oli alunperin paljon suuremmat suunnitelmat tämän lomaviikon osalta. Tuntuu, että aivot nyrjähtää jos luen yhtään enempää. Mutta tuntuu myös, että osaan useimmat asiat aika hyvin. Ainakaan stressitaso ei ole turhan korkealla, ehkä sekin auttaa kokeessa :)

No paavo v:llä on sitten lukuintoa riittänyt, hieno homma :)

Mua huolestuttaa huomisen kokeessa oikeastaan melkein eniten se, miten saan pidettyä käsialan kurissa niin, että mun tekstistä saa jotain selvää. Ei ole tullut viime vuosina juuri kirjoiteltua käsin. Pääkin tuppaa tulemaan kipeäksi, kun puristan kynää niin kouristuksenomaisesti. Täytyy muistaa ottaa muutama särkylääke mukaan

Paljon onnea matkaan kaikille tasapuolisesti!

Jäi kyllä mun vahvuusalueet kokonaan huomiotta kokeessa: rikosoikeudesta ei kysytty mitään, perheestä vain viiden pisteen kysymys avioliiton esteistä, perimys, kvy ja velvoite oli ihan ohi mennen niissä monivalinnoissa/termijutuissa. :(

Ei auta ku odottaa tuloksia, tuntuu vain että mitä enemmän tässä nyt selailee kirjaa ja miettii että muistinkohan tuon ja tuonki kirjoittaa niin sitä huonommin tuntuu menneen!

Osaakos kukaan heittää arvauksia kokeisiin osallistuneiden määrästä? Rovaniemellä aulassa näytti vielä tyhjältä mutta yllättävän täyteen sali kyllä tuli.
Ja kehtaisin väittää että useita kymmeniä lähti siinä kello yhden ja kahden välillä pois, ainakin heti yhdeltä oli pikaisella laskulla melkein parikymmentä jonossa papereita palauttamassa.

Voi paska luulin kans että kyse kaupasta jäi lahjaverotus kokonaan mainitsematta :/ mitäs muut oli mieltä mitä ihmettä siinä ekassa haettiin kun tila oli vaan yks sivu?? Tuntu että työoikeudesta olis hyvin tienny mutta vaikeeta saada kolmelle riville per kohta.. Muuten koe ihan suht helpon olonen toivottavasti ei kauheesti kompia ollu monivalinnoissa, itse en ainakaan huomannu?

Saas nähdä jännittää :) kirjoitti:

Voi paska luulin kans että kyse kaupasta jäi lahjaverotus kokonaan mainitsematta :/ mitäs muut oli mieltä mitä ihmettä siinä ekassa haettiin kun tila oli vaan yks sivu?? Tuntu että työoikeudesta olis hyvin tienny mutta vaikeeta saada kolmelle riville per kohta.. Muuten koe ihan suht helpon olonen toivottavasti ei kauheesti kompia ollu monivalinnoissa, itse en ainakaan huomannu?

Lue lisää

Oliko se kompa monivalinnoissa että ky velkoja voisi vaatia velkaa vain A:lta? Vastasin itse että oikein mutta tarkemmin kun alkaa miettiä niin tottakai velkojalla oikeus esittää vaade myös kaikille yhteisesti.. Mitäs muut vastaili siihen vai muistanko kyssärin kokonaan väärin. Jännä nähdä kuinka pisterajojen kanssa käy ei sinänsä kovin haastava koe ollut mutta mistä sitä tietää kuinka tarkastajat reagoivat mihinkin

Jeejee ohi on! kirjoitti:

Oliko se kompa monivalinnoissa että ky velkoja voisi vaatia velkaa vain A:lta? Vastasin itse että oikein mutta tarkemmin kun alkaa miettiä niin tottakai velkojalla oikeus esittää vaade myös kaikille yhteisesti.. Mitäs muut vastaili siihen vai muistanko kyssärin kokonaan väärin. Jännä nähdä kuinka pisterajojen kanssa käy ei sinänsä kovin haastava koe ollut mutta mistä sitä tietää kuinka tarkastajat reagoivat mihinkin

Lue lisää

Muistaako kukaan tarkalleen miten se kysymys oli muotoiltu? Itse vastasin että väärin, koska ajattelin sen niin että eihän sitä vaatimusta ole rajattu VAIN A:han, voihan sitä vaatia myös yksin B:ltä tai C:ltäki, mutta haettiinko siinä ennemminkin sitä että onko velkojalla mahdollisuus halutessaan kohdistaa vaatimus vain A:lle? Äsh!:O

Ei tainnu osua kirjoitti:

Muistaako kukaan tarkalleen miten se kysymys oli muotoiltu? Itse vastasin että väärin, koska ajattelin sen niin että eihän sitä vaatimusta ole rajattu VAIN A:han, voihan sitä vaatia myös yksin B:ltä tai C:ltäki, mutta haettiinko siinä ennemminkin sitä että onko velkojalla mahdollisuus halutessaan kohdistaa vaatimus vain A:lle? Äsh!:O

Lue lisää

Itse tarkastelin juuri siltä kannalta että onko mahdollista hakea yhdeltä sen sijaan että kaikilta yhteisesti, liekö kompa kyseessä ja olisi pitänyt vastata väärin.. Itsehän vastasin oikein katotaan kuinka käy. Tietääkö kukaan luetaanko vastaustani ollenkaan kun luin jotenkin ihmeellisesti että olisi koko vastaus pitänyt saada yhdelle sivulle missä oli oikein/väärin plus k-kohta? Vastasin siis vain puoli sivua k-kohtaan ja ihmettelin kuinka voi olla noin helvetin lyhyt vastaustila, voi paska :/

Saas nähdä jännittää :) kirjoitti:

Voi paska luulin kans että kyse kaupasta jäi lahjaverotus kokonaan mainitsematta :/ mitäs muut oli mieltä mitä ihmettä siinä ekassa haettiin kun tila oli vaan yks sivu?? Tuntu että työoikeudesta olis hyvin tienny mutta vaikeeta saada kolmelle riville per kohta.. Muuten koe ihan suht helpon olonen toivottavasti ei kauheesti kompia ollu monivalinnoissa, itse en ainakaan huomannu?

Lue lisää

No tuo oikeustapaus oli vähän visainen. Itse pohdin asiaa siten että kyseessä on lahjaluontoinen kauppa, osa vastikkeellista osa vastikeetonta (verottajan mielestä). Sitten käyvän arvon vertailut, lahjaverovapaus (en ole tästä varma). Varainsiirto veron käsittely molempien asioiden osalta.

Tuntui koko verotehtävä sellaiselta salamyhkäiseltä taikatempulta. Aluksi katoin ettei kyseessä ollut kuin selvä tapaus, sitten kun pohti vähän asiaa alkoi kokoajan sataa lisää asioita mitä tulisi ottaa huomioon. Aluksi kirjoitin suttupaperille että perintö- ja lahjaveroa koko kauppaan ei varainsiirtoveroa, onneksi luin uusiks paperin ja sitten korjasin. Toivottavasti meni edes 70% oikein tuo vastaus.

Toinen 30-hakija kirjoitti:

No tuo oikeustapaus oli vähän visainen. Itse pohdin asiaa siten että kyseessä on lahjaluontoinen kauppa, osa vastikkeellista osa vastikeetonta (verottajan mielestä). Sitten käyvän arvon vertailut, lahjaverovapaus (en ole tästä varma). Varainsiirto veron käsittely molempien asioiden osalta.

Tuntui koko verotehtävä sellaiselta salamyhkäiseltä taikatempulta. Aluksi katoin ettei kyseessä ollut kuin selvä tapaus, sitten kun pohti vähän asiaa alkoi kokoajan sataa lisää asioita mitä tulisi ottaa huomioon. Aluksi kirjoitin suttupaperille että perintö- ja lahjaveroa koko kauppaan ei varainsiirtoveroa, onneksi luin uusiks paperin ja sitten korjasin. Toivottavasti meni edes 70% oikein tuo vastaus.

Lue lisää

Yritän kelailla, miten päädyit tuohon lahjaverovapauteen, mutta en keksi. Käypä arvo oli 50 000 euroa, eikö vaan, ja kauppahinta 25 000 euroa, joten molemmat saivat lahjaksi tavallaan 12 500 euroa. Ja lahjaveron alaisia ovat lahjat, joiden yhteenlaskettu arvo 3 vuodelta on 4 000 euroa tai enemmän?

Varainsiirtoveroa piti kai joka tapauksessa maksaa pelkästä kauppahinnasta eli 25 000 eurosta.

ALVin osalta sepostelin kaikenlaista kiiinteistönluovutusten verovapaudesta ja elinkeinotoimintana tapahtuvan majoitustoiminnan verollisuudesta ja päättelin, että toiminta on verollista. Ja päättelin, että myyntimaasäännösten kiinteistöön kohdistuvia palveluja koskevan poikkeuksen takia myös norjalaisen firman työ verotetaan Suomessa.

No niimpä tietenki! Tietenki menin laittamaan että velkakirja tehdään. Hitsi, oon tainnu astua jokaikiseen kompaan, sinne meni helpot pisteet kun miinuksiakin tulee:(

Ei tainnu osua kirjoitti:

No niimpä tietenki! Tietenki menin laittamaan että velkakirja tehdään. Hitsi, oon tainnu astua jokaikiseen kompaan, sinne meni helpot pisteet kun miinuksiakin tulee:(

Voihan se hyvin se a) ollakin mistä sitä tietää miten tarkastajat sitä pyörittelee.. Jokatapauksessa raakaa touhua että lähtee kokonainen miinuspiste väärästä mutta kaippa sillälailla eroja saadaan.

Jep tosi erikoinen toi työoikeus homma että miksei muka vois vastata kahdelle sivulle, olis saanu paremmin mahtuun eikä olis ollu keltään pois.. Noni hyvä meni sentään monivalinnat nappiin :) jospa se tästä ja säkällä pääsiskin sisään..

Mulla meni se 4h58min luovutin vikoilla minuuteilla en kestänyt jännitystä että kirjoitan jotain epäselvää.

No kirjoitin kyllä ettei lahjaveroa tarvitse maksaa, huomioiden 4000 euron verovapaan lahjoituksen 3 vuoden aikana per henkilö. Tällöin mentiin 500 euroa yli tuon "käyvän arvon". Tosin tässä kohdin pähkäilin että huomioidaanko 4000 euron verovapaus vai ei, totesin ettei verottaja voi tuosta kyllä poiketa ja rustasin senkin sinne sitten!

Musta siinä sanottiin selvästi _ainoastaan_ A:lta. Ei siitä oikein oikaisua voi tehdä. Tosin voin muistaa väärin 8-p

Samaa ongelmaa työoikeuden osalta. Luovuin sitten kirjaamasta useita asioita, yritin vain perustella miksi ja johtopäätös todella lyhyesti. Tilaa jäi lopussa noin puoli riviä. Ainut harmitus oli se etten tajunnut kirjoittaa nimeä, syntymäaikaa ja koepaikkakuntaa todella tiiviisti ja aloittamaan vastausta suoraan siitä ekalta riviltä ois irronnut edes vähän lisä tilaa :p

Toinen 30-hakij kirjoitti:

Mulla meni se 4h58min luovutin vikoilla minuuteilla en kestänyt jännitystä että kirjoitan jotain epäselvää.

No kirjoitin kyllä ettei lahjaveroa tarvitse maksaa, huomioiden 4000 euron verovapaan lahjoituksen 3 vuoden aikana per henkilö. Tällöin mentiin 500 euroa yli tuon "käyvän arvon". Tosin tässä kohdin pähkäilin että huomioidaanko 4000 euron verovapaus vai ei, totesin ettei verottaja voi tuosta kyllä poiketa ja rustasin senkin sinne sitten!

Musta siinä sanottiin selvästi _ainoastaan_ A:lta. Ei siitä oikein oikaisua voi tehdä. Tosin voin muistaa väärin 8-p

Samaa ongelmaa työoikeuden osalta. Luovuin sitten kirjaamasta useita asioita, yritin vain perustella miksi ja johtopäätös todella lyhyesti. Tilaa jäi lopussa noin puoli riviä. Ainut harmitus oli se etten tajunnut kirjoittaa nimeä, syntymäaikaa ja koepaikkakuntaa todella tiiviisti ja aloittamaan vastausta suoraan siitä ekalta riviltä ois irronnut edes vähän lisä tilaa :p

Lue lisää

Siinä taisi kyllä olla: KOMMANDIITTIYHTIÖN velka ainoastaan a:lta...
Muistan kun luin tuon moneen kertaan, eli velka joka on Ky:n, sitä saa periä eli vaatimuksen osoittaa suoraan: Ky:ltä, tai a:lta tai b:ltä tai c:ltä tai kaikilta edellämainituilta yhdessä. Ainoastaan äänettömältä sitä ei voi periä, äänetönkin tosin vastaa panoksen määrästä, jollei ole sitä maksanut ja ky menee esim. konkurssiin

Jepjep!! kirjoitti:

Jep tosi erikoinen toi työoikeus homma että miksei muka vois vastata kahdelle sivulle, olis saanu paremmin mahtuun eikä olis ollu keltään pois.. Noni hyvä meni sentään monivalinnat nappiin :) jospa se tästä ja säkällä pääsiskin sisään..

Lue lisää

Työoikeuden kysymyksessä sai tosiaan miettiä mitä laittaa ja mitä ei. Huomasin koepapereita palauttaessa, että pari pyrkijää oli kirjoittanut nimensä ja muut tarvittavat puolet paperin kääntöpuolelle saaden näin koko sivun käyttöön.

Ei tainnu kyllä olla "ainoastaan" se sana siinä, sithän se olis selvästi väärin.. Jos oikein muistan niin luki että vain? No ihan sama spekulointi on kivaa :)

Jos jää jollakulla pisteestä kiinni ton takia niin ei muutakun oikaisua sitten vaikka hallinto-oikeudesta tosi hämärä kysymyksenasettelu kaikenkaikkiaan kun jättää tulkinnanvaraa mitä "vain" sanalla haetaan tossa yhteydessä.. Jos jäis pisteraja johonkin 50 huiteille niin sisälle vois olla asiaa :)

Kaikkee kans kirjoitti:

Jos jää jollakulla pisteestä kiinni ton takia niin ei muutakun oikaisua sitten vaikka hallinto-oikeudesta tosi hämärä kysymyksenasettelu kaikenkaikkiaan kun jättää tulkinnanvaraa mitä "vain" sanalla haetaan tossa yhteydessä.. Jos jäis pisteraja johonkin 50 huiteille niin sisälle vois olla asiaa :)

Lue lisää

Olikos mitään muita epäselviä kohtia mihin olis voinu kompastua? Mun mielestä työoikeuden ekassa ei ollu ihan selvää miten se laillisuus määritellään kun osa oli samassa kohdassa laillisia ja osa laittomia vai hä? Samaten se kuinka tarkkaan piti lakia kirjoittaa auki kun niin pieni tila...

Kaikkee kans.. kirjoitti:

Olikos mitään muita epäselviä kohtia mihin olis voinu kompastua? Mun mielestä työoikeuden ekassa ei ollu ihan selvää miten se laillisuus määritellään kun osa oli samassa kohdassa laillisia ja osa laittomia vai hä? Samaten se kuinka tarkkaan piti lakia kirjoittaa auki kun niin pieni tila...

Lue lisää

Luulis et tuon tilan osalta riittää perustelu ja johtopäätös, tuskin enempää kukaan saa mahtumaan siihen?d Toivossa on hyvä elää sano lapamato.

Kaikkee kans.. kirjoitti:

Olikos mitään muita epäselviä kohtia mihin olis voinu kompastua? Mun mielestä työoikeuden ekassa ei ollu ihan selvää miten se laillisuus määritellään kun osa oli samassa kohdassa laillisia ja osa laittomia vai hä? Samaten se kuinka tarkkaan piti lakia kirjoittaa auki kun niin pieni tila...

Lue lisää

No yksikin laittomuus tekee tietystä irtisanomisesta laittoman, tosin kait siinä pitää kertoa mitkä teki laittoman ja mitkä eivät ole laittomia.

Tosin tiedä häntä. 5.7. selviää, joko itku tai jippiii huuto. Alkaa ikä ja aika tulla vastaan jos ei nyt pääse sisälle, lisäksi tietty tuo fakta ettei musta taida enään olla tähän rumbaan. Ei ole kivaa lukea tuollaista kirjaa ja harjoitella uusiks ja uusiks sit 5h ohi ja lähes kuukaus paskat housussa pääseekö vai ei :z

Toinen 30-hakija kirjoitti:

No yksikin laittomuus tekee tietystä irtisanomisesta laittoman, tosin kait siinä pitää kertoa mitkä teki laittoman ja mitkä eivät ole laittomia.

Tosin tiedä häntä. 5.7. selviää, joko itku tai jippiii huuto. Alkaa ikä ja aika tulla vastaan jos ei nyt pääse sisälle, lisäksi tietty tuo fakta ettei musta taida enään olla tähän rumbaan. Ei ole kivaa lukea tuollaista kirjaa ja harjoitella uusiks ja uusiks sit 5h ohi ja lähes kuukaus paskat housussa pääseekö vai ei :z

Lue lisää

Hyvin kiteytetty! Itellä kans "jo" 26wee mittarissa mutta mun mielestä vaikuttaa oikeelta alalta tää oikis että kaippa se pakko on ens vuonna vielä koittaa ja tietysti hankkia lisäpisteet ennen sitä kun ei tänä vuonna ollu..

Ei kelpaa. Voi suorittaa kesäyliopistoissa käymällä viikonloppuisin luennoilla. Vuorotyön ohessa sain melkein pisteet kasaan parissa kuukaudessa. Oma helvettinsä oli sekin, mutta motivoivampaa kuin päntätä kymmenen oikeudenalan tiivistelmiä ulkoa pääsykokeeseen :D

Corpusiuriscivilis kirjoitti:

Ei kelpaa. Voi suorittaa kesäyliopistoissa käymällä viikonloppuisin luennoilla. Vuorotyön ohessa sain melkein pisteet kasaan parissa kuukaudessa. Oma helvettinsä oli sekin, mutta motivoivampaa kuin päntätä kymmenen oikeudenalan tiivistelmiä ulkoa pääsykokeeseen :D

Lue lisää

Onkos kellään tietoa että mikä on Lapin yliopiston käytäntö. Jos nyt saan paikan jostain yliopiston toisesta tiedekunnasta, niin saanko olla röyhkeä ja suoritella menemään oikiksen kursseja? Vai pitääkö tehdä avoimen ja pia:n kautta?

Mulla on jokseenkin sama tilanne kuin mitä toisessa kappaleessasi selostit, vaikken Rolloon pyrkinyt. Tekee helvetin pahaa, mutta jostain se suunta on itselle löydettävä.

Oikeustieteellinen ei sinänsä ole ainoa paikka minkä kautta pääsee työelämässä ns juridiseen ympäristöön, on muitakin vaihtoehtoja niin yo:ssa kuin amk:ssa, jotka ovat ns "sinne päin", joten kannattaa pitää silmät auki ja mieli avoimena. Itse ainakin mietin, että hommaan jonkun sellaisen sinne päin olevan tutkinnon, jonka kautta pystyisi arvioimaan edes jotenkin, onko minusta ko. alalle. Ja jos käy niin hyvä tuuri, että saa työpaikankin sydäntä lähellä olevasta ympäristöstä, on koko loppuelämä aikaa pyrkiä sinne oikikseen.

Tsemppiä, toivottavasti nouset tilanteestasi. Oma tulevaisuus näytää ihan helvetin toivottomalta ja tunnen muutenkin olevani täysin epäonnistunut ihmisenä, mutta katsellaan nyt ainakin muutama vuosi, mitä tästä tulee.

gfffffffffffffffffff kirjoitti:

Mulla on jokseenkin sama tilanne kuin mitä toisessa kappaleessasi selostit, vaikken Rolloon pyrkinyt. Tekee helvetin pahaa, mutta jostain se suunta on itselle löydettävä.

Oikeustieteellinen ei sinänsä ole ainoa paikka minkä kautta pääsee työelämässä ns juridiseen ympäristöön, on muitakin vaihtoehtoja niin yo:ssa kuin amk:ssa, jotka ovat ns "sinne päin", joten kannattaa pitää silmät auki ja mieli avoimena. Itse ainakin mietin, että hommaan jonkun sellaisen sinne päin olevan tutkinnon, jonka kautta pystyisi arvioimaan edes jotenkin, onko minusta ko. alalle. Ja jos käy niin hyvä tuuri, että saa työpaikankin sydäntä lähellä olevasta ympäristöstä, on koko loppuelämä aikaa pyrkiä sinne oikikseen.

Tsemppiä, toivottavasti nouset tilanteestasi. Oma tulevaisuus näytää ihan helvetin toivottomalta ja tunnen muutenkin olevani täysin epäonnistunut ihmisenä, mutta katsellaan nyt ainakin muutama vuosi, mitä tästä tulee.

Lue lisää

Mä olen kanssa miettinyt juridiikkaa lähellä olevia opintoja: oikeustradenomi, HTM-tutkinto painotettuna oikeudellisilla oppiaineilla. Kilpailuoikeus on yksi asia mikä kiinnostaa uudehkona "oikeudenalana" sen poikkiteteellisyyden takia, koska sillä on yhteydet taloustieteeseen, joka itseäni kiinnostaa.
Tässä on ongelmana esim. se, että on jo jäänyt vähän koukkuun oikeustieteen opiskeluun. Kauhistuttaisi pyrkiä esimerkiksi valtsikkaan, jossa on taas aivan erityylinen soveltuvuutta mittaava pääsykoe ja tiukat sisäänottomäärät.
Toisaalta nytten, kun 2014 tai 2015 tulee voimaan lakiuudistus, jossa vaikeutetaan ensimmäisen opiskelupaikan saaneiden pyrkimistä suhteessa ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeviin niin ei hevin uskalla valita sitä ensimmäistä paikkaa hetken mielijohteesta.
Toisaalta oikis avaa tiet vaikka minne niin yksityisellä, kuin julkisellakin sektorilla ja monenlaisiin tehtäviin. Työllistymisprosentit on vertailussa todella korkeat. Tässä vaiheessa ei muutenkaan enää huvittaisi "opiskella pelkän opiskelun takia"

Toivon että laskisi mutta pelkään että nousee.
Veikkaan 52.

Nää kolme viikkoa tuloksia odotellessa tulee kyllä olemaan tuskastuttavan pitkiä!

Vaikea sanoa, kun ekaa kertaa hain, mutta veikataan vapaan kiintiön rajaksi 48 ja yhteispistekiintiön 65 eli hieman tullaan alaspäin viime vuodesta. Perusteluina vaikea vero-oikeuden tehtävä, työoikeuden yhteen sivuun rajattu vastaustila ja miinukset monivalinnoista (siitä huolimatta, että olivat pääosin helppoja).

No puhtaasta vapaasta kiintiöstä viime vuonna pääsi naurettavan harva. Suurin osa pääsi lisäpisteillä. Tuskin tulee muutosta. En mitenkään usko statistiikan muuttuvan runsaasti viime vuosista. Pääsyprosentti n. 28-29% (tosin 2007 taisi olla 30% )

En nyt tiedä Rolloon hakemisesta yhtään mitään, mutta eikö tuo ole vähän epämukavaa, jos hakijalta melkein edellytetään kasaa avoimen opintoja ennen kuin kannattaa edes pyrkiä tosissaan?

98sd98dsh98sdhg kirjoitti:

En nyt tiedä Rolloon hakemisesta yhtään mitään, mutta eikö tuo ole vähän epämukavaa, jos hakijalta melkein edellytetään kasaa avoimen opintoja ennen kuin kannattaa edes pyrkiä tosissaan?

Lue lisää

Suurin osa valitaan kuitenkin ylioppilaskiintiössä, jossa lisäpisteet eivät ole käytössä.

Kun noita helsingin ja turun kokeista lukee niin aika pienet purnaamiset on meillä rollon kokeesta niihin verrattuna :) taitaapa kokeet muuttua enemmän monivalintojen suuntaan ja pois oikeustapauksista ja näin saataisiin valmennuskurssien tarpeellisuutta vähennettyä.. Eipä tullu tuota norjaa kyllä mietittyä, eikä taidettu kirjassakaan ottaa kantaa eu:n ulkopuolisiin nähden? Tällain pari päivää kokeen jälkeen alkaa oleen jo ihan suht hyvä fiilis että jos ei aivan riitä niin aivan varmasti hilkulle meni :)

Kaikkea kans kirjoitti:

Kun noita helsingin ja turun kokeista lukee niin aika pienet purnaamiset on meillä rollon kokeesta niihin verrattuna :) taitaapa kokeet muuttua enemmän monivalintojen suuntaan ja pois oikeustapauksista ja näin saataisiin valmennuskurssien tarpeellisuutta vähennettyä.. Eipä tullu tuota norjaa kyllä mietittyä, eikä taidettu kirjassakaan ottaa kantaa eu:n ulkopuolisiin nähden? Tällain pari päivää kokeen jälkeen alkaa oleen jo ihan suht hyvä fiilis että jos ei aivan riitä niin aivan varmasti hilkulle meni :)

Lue lisää

Mitä vastasitte, kun kysyttiin, että sovelletaanko Suomen arvonlisäverolakia Norjasta ostettuihin kiinteistöä koskeviin - rakennus ja suunnittelupalveluihin tjsp. Huom. PALVELUIHIN! En kyllä ole varma miten kysymys mutoa "KIINTEISTÖÄ KOSKEVIA PALVELUJA, kuten rakennus- ja suunnittelupalvelut"
Mä oon sitä mieltä, että Norjan EU-jäsenyydellä ei ole väliä ja myyntimaasäännöksiä sovelletaan

Itse olen tullut tähän johtopäätelmään:

s. 575 - 577

Alvin yleissäännöksessä 1§ mainitaan, että
1) "verovelvolliseksi on säädetty liiketoiminnan muodssa tapahtuva tavaroiden ja palveluiden myynti"

Lain aineelliseen soveltamisalaan kuuluvat LISÄKSI:
2) TAVARAN maahantuonti EU:N ulkopuolisesta valtiosta ja
3) TAVARAN tuonti maahantuonti toisesta EU:n jäsenvaltiosta.

Näin ollen käsittäisin, että EU:ta koskevat asiat muodostavat OMAN KOKONAISUUTENSA, joka koskee vain sitä TAVAROIDEN maahantuontia toisesta jäsenvaltiosta, ei tavaroiden ja palvelujen myyntiä siinä laajassa merkityksessä em. 1§ kertoo.

Käsitystäni vahvistaa se, että samaisen sivun seuraava palsta käsittelee nimenomaan EU:N arvonlisäverojejärjestelmää. Periaatteina ovat kulutusmaaperiaate ts. määränpäämaaperiaate ja alkuperämaaperiaate.
Kirjoittaja ei tosin mainitse enää sanaa "tavara" vaan "hyödykkeen" ja "tuotteen". Toisaalta myöskään sana "palvelu" ei edellenkään mainita. Itse pohdiskelin tätä terminologiaa joskus aiemmin keväällä. Wikipedian mukaan hyödyke, tavara ja tuote tarkoittavat kaikki samaa asiaa, hyödyke pääkäsitteenä.

Seuraavalla palstalla määritellään alvin alueellinen soveltamisala:
"Lakia sovelletaan SUOMESSA TAPAHTUVAAN 1) myyntiin, 2) maahantuontiin ja 3) yhteisöhankintaan. Eli kaikkiin niihin samoihin asioihin, jotka mainittoon aineellissa soveltamisalassa. Kekeistä on siis, että toiminta tapahtuu Suomessa?

Johtopäätös:

Kysymyshän oli, että SOVELLETAANKO SUOMEN ARVONLISÄVEROLAKIA Norjalaisten firmojen myymiin "Pohjois-Suomessa, Kilpisjärvellä" TAPAHTUVAAN toimintaan (kesämökkien rakennus).
Aineellisesti lain soveltamisala täyttyy, koska kysymyksessähä liiketoiminnan muodossa tapahtuva PALVELUIDEN myynti (rakennus- ja sunnittelupalvelut).
- sillä onko Norja EU:n jäsen ei ole väliä, koska kysehän ei ole yhteisöhankinnasta, eli EU:n jäsenvaltioiden välisestä TAVAROIDEN maahantuonnista.

Kaiken järjen mukaan myös lain alueellinen soveltamisala täyttyy, koska toiminta (palvelun myynti) on tapahtunut Suomessa ("Pohjois-Suomessa Kilpisjärvellä").

Vai onko?
"AVL:ssa on tarkemmat säännökset siitä, milloin TOIMINTA (myynti, maahantuonti ja yhteisöhankinta) on tapahtunut Suomessa"
-> nämä säännökset ovat nyt niitä MYYNTIMAASÄÄNNÖKSIÄ, eli verotuspaikkasäännöksiä.

"Tavarakaupan säännöksiä sovelletaan kaikkiin tavaroihin, kun palveluiden myyntimaasäännökset vaihtelevat palvelukohtaisesti" -> jakaminen oikeaan palvelujen kategoriaan.


Palvelun myynnin yleissääntö tuskin soveltuu tähän, vaikka X ja Y olisivat jo elinkeinonharjoittajia, koska tontti/kiinteistö - vai mikä olikaan-, jolle mökit rakennetaan ei varmaan voi olla KIINTEÄ TOIMIPAIKKA (esim. liikepaikka) eivätkä X ja Y palvelun ostajina harjoita rakennus- ja asennustoimintaa?

Sen sijaan "KIINTEISTÖÖN KOHDISTUVAT PALVELUT esim. rakennuspalvelut ON MYYTY SUOMESSA, JOS KIINTEISTÖ SIJAITSEE TÄÄLLÄ"(AVL 67)
"Kiinteistöllä tarkoitetaan mm. maa-aluetta"
X:llä ja Y:lla oli jonkinlainen maa-alue ostettuna, joihin ne Norjalaisten myisivät "kiinteistöön kohdistuvia palveluitaan", eli niitä helvetin rakennuspalveluita.

Corpusiuriscivilis kirjoitti:

Mitä vastasitte, kun kysyttiin, että sovelletaanko Suomen arvonlisäverolakia Norjasta ostettuihin kiinteistöä koskeviin - rakennus ja suunnittelupalveluihin tjsp. Huom. PALVELUIHIN! En kyllä ole varma miten kysymys mutoa "KIINTEISTÖÄ KOSKEVIA PALVELUJA, kuten rakennus- ja suunnittelupalvelut"
Mä oon sitä mieltä, että Norjan EU-jäsenyydellä ei ole väliä ja myyntimaasäännöksiä sovelletaan

Itse olen tullut tähän johtopäätelmään:

s. 575 - 577

Alvin yleissäännöksessä 1§ mainitaan, että
1) "verovelvolliseksi on säädetty liiketoiminnan muodssa tapahtuva tavaroiden ja palveluiden myynti"

Lain aineelliseen soveltamisalaan kuuluvat LISÄKSI:
2) TAVARAN maahantuonti EU:N ulkopuolisesta valtiosta ja
3) TAVARAN tuonti maahantuonti toisesta EU:n jäsenvaltiosta.

Näin ollen käsittäisin, että EU:ta koskevat asiat muodostavat OMAN KOKONAISUUTENSA, joka koskee vain sitä TAVAROIDEN maahantuontia toisesta jäsenvaltiosta, ei tavaroiden ja palvelujen myyntiä siinä laajassa merkityksessä em. 1§ kertoo.

Käsitystäni vahvistaa se, että samaisen sivun seuraava palsta käsittelee nimenomaan EU:N arvonlisäverojejärjestelmää. Periaatteina ovat kulutusmaaperiaate ts. määränpäämaaperiaate ja alkuperämaaperiaate.
Kirjoittaja ei tosin mainitse enää sanaa "tavara" vaan "hyödykkeen" ja "tuotteen". Toisaalta myöskään sana "palvelu" ei edellenkään mainita. Itse pohdiskelin tätä terminologiaa joskus aiemmin keväällä. Wikipedian mukaan hyödyke, tavara ja tuote tarkoittavat kaikki samaa asiaa, hyödyke pääkäsitteenä.

Seuraavalla palstalla määritellään alvin alueellinen soveltamisala:
"Lakia sovelletaan SUOMESSA TAPAHTUVAAN 1) myyntiin, 2) maahantuontiin ja 3) yhteisöhankintaan. Eli kaikkiin niihin samoihin asioihin, jotka mainittoon aineellissa soveltamisalassa. Kekeistä on siis, että toiminta tapahtuu Suomessa?

Johtopäätös:

Kysymyshän oli, että SOVELLETAANKO SUOMEN ARVONLISÄVEROLAKIA Norjalaisten firmojen myymiin "Pohjois-Suomessa, Kilpisjärvellä" TAPAHTUVAAN toimintaan (kesämökkien rakennus).
Aineellisesti lain soveltamisala täyttyy, koska kysymyksessähä liiketoiminnan muodossa tapahtuva PALVELUIDEN myynti (rakennus- ja sunnittelupalvelut).
- sillä onko Norja EU:n jäsen ei ole väliä, koska kysehän ei ole yhteisöhankinnasta, eli EU:n jäsenvaltioiden välisestä TAVAROIDEN maahantuonnista.

Kaiken järjen mukaan myös lain alueellinen soveltamisala täyttyy, koska toiminta (palvelun myynti) on tapahtunut Suomessa ("Pohjois-Suomessa Kilpisjärvellä").

Vai onko?
"AVL:ssa on tarkemmat säännökset siitä, milloin TOIMINTA (myynti, maahantuonti ja yhteisöhankinta) on tapahtunut Suomessa"
-> nämä säännökset ovat nyt niitä MYYNTIMAASÄÄNNÖKSIÄ, eli verotuspaikkasäännöksiä.

"Tavarakaupan säännöksiä sovelletaan kaikkiin tavaroihin, kun palveluiden myyntimaasäännökset vaihtelevat palvelukohtaisesti" -> jakaminen oikeaan palvelujen kategoriaan.


Palvelun myynnin yleissääntö tuskin soveltuu tähän, vaikka X ja Y olisivat jo elinkeinonharjoittajia, koska tontti/kiinteistö - vai mikä olikaan-, jolle mökit rakennetaan ei varmaan voi olla KIINTEÄ TOIMIPAIKKA (esim. liikepaikka) eivätkä X ja Y palvelun ostajina harjoita rakennus- ja asennustoimintaa?

Sen sijaan "KIINTEISTÖÖN KOHDISTUVAT PALVELUT esim. rakennuspalvelut ON MYYTY SUOMESSA, JOS KIINTEISTÖ SIJAITSEE TÄÄLLÄ"(AVL 67)
"Kiinteistöllä tarkoitetaan mm. maa-aluetta"
X:llä ja Y:lla oli jonkinlainen maa-alue ostettuna, joihin ne Norjalaisten myisivät "kiinteistöön kohdistuvia palveluitaan", eli niitä helvetin rakennuspalveluita.

Lue lisää

Tulipa kirjoitusvirheitä, mutta niin tuli myös tekstiäkin.

Toinen 30-hakija? mistä löysit tilastot tähän väittämään:

"No puhtaasta vapaasta kiintiöstä viime vuonna pääsi naurettavan harva. Suurin osa pääsi lisäpisteillä. Tuskin tulee muutosta."

Mä en ole vielä törmännyt niihin, vaikka kuullut puhuttavan useammassakin yhteydessä.

Toisaalta niitä puhtaasti pääsykoepisteillä sisäänpääseitä on nimenomaan siellä yhteispistekiintiössä, koska aina on myös niitä, jotka saavat pisteitä, joku 5-15 yli pääsykoerajan. Tulevat kuitenkin valituiksi yhteispistekiintössä, koska se yksinkertaisesti täytetään ennen kuin vapaata kiintiötä.
Esim. X on saanut vain 10 yo-pinnaa, mutta 66 pistettä valintakokeesta, eli yhteensä 76. Kiintiöt tulevat olemaa 68 yhteispistettä tai 50 pääsykoepistettä. X voi tulla valituksi molemmista kiintiöistä. Valitaan kuitenkin yhteispistekiintiöstä, koska tiedekunta täyttää sen ensin.


Ps. veikkaan pääsykoerajan oleva 47 pistettä ja omien pisteitteni olevan 39-43 -,-

Corpusiuriscivilis kirjoitti:

Mitä vastasitte, kun kysyttiin, että sovelletaanko Suomen arvonlisäverolakia Norjasta ostettuihin kiinteistöä koskeviin - rakennus ja suunnittelupalveluihin tjsp. Huom. PALVELUIHIN! En kyllä ole varma miten kysymys mutoa "KIINTEISTÖÄ KOSKEVIA PALVELUJA, kuten rakennus- ja suunnittelupalvelut"
Mä oon sitä mieltä, että Norjan EU-jäsenyydellä ei ole väliä ja myyntimaasäännöksiä sovelletaan

Itse olen tullut tähän johtopäätelmään:

s. 575 - 577

Alvin yleissäännöksessä 1§ mainitaan, että
1) "verovelvolliseksi on säädetty liiketoiminnan muodssa tapahtuva tavaroiden ja palveluiden myynti"

Lain aineelliseen soveltamisalaan kuuluvat LISÄKSI:
2) TAVARAN maahantuonti EU:N ulkopuolisesta valtiosta ja
3) TAVARAN tuonti maahantuonti toisesta EU:n jäsenvaltiosta.

Näin ollen käsittäisin, että EU:ta koskevat asiat muodostavat OMAN KOKONAISUUTENSA, joka koskee vain sitä TAVAROIDEN maahantuontia toisesta jäsenvaltiosta, ei tavaroiden ja palvelujen myyntiä siinä laajassa merkityksessä em. 1§ kertoo.

Käsitystäni vahvistaa se, että samaisen sivun seuraava palsta käsittelee nimenomaan EU:N arvonlisäverojejärjestelmää. Periaatteina ovat kulutusmaaperiaate ts. määränpäämaaperiaate ja alkuperämaaperiaate.
Kirjoittaja ei tosin mainitse enää sanaa "tavara" vaan "hyödykkeen" ja "tuotteen". Toisaalta myöskään sana "palvelu" ei edellenkään mainita. Itse pohdiskelin tätä terminologiaa joskus aiemmin keväällä. Wikipedian mukaan hyödyke, tavara ja tuote tarkoittavat kaikki samaa asiaa, hyödyke pääkäsitteenä.

Seuraavalla palstalla määritellään alvin alueellinen soveltamisala:
"Lakia sovelletaan SUOMESSA TAPAHTUVAAN 1) myyntiin, 2) maahantuontiin ja 3) yhteisöhankintaan. Eli kaikkiin niihin samoihin asioihin, jotka mainittoon aineellissa soveltamisalassa. Kekeistä on siis, että toiminta tapahtuu Suomessa?

Johtopäätös:

Kysymyshän oli, että SOVELLETAANKO SUOMEN ARVONLISÄVEROLAKIA Norjalaisten firmojen myymiin "Pohjois-Suomessa, Kilpisjärvellä" TAPAHTUVAAN toimintaan (kesämökkien rakennus).
Aineellisesti lain soveltamisala täyttyy, koska kysymyksessähä liiketoiminnan muodossa tapahtuva PALVELUIDEN myynti (rakennus- ja sunnittelupalvelut).
- sillä onko Norja EU:n jäsen ei ole väliä, koska kysehän ei ole yhteisöhankinnasta, eli EU:n jäsenvaltioiden välisestä TAVAROIDEN maahantuonnista.

Kaiken järjen mukaan myös lain alueellinen soveltamisala täyttyy, koska toiminta (palvelun myynti) on tapahtunut Suomessa ("Pohjois-Suomessa Kilpisjärvellä").

Vai onko?
"AVL:ssa on tarkemmat säännökset siitä, milloin TOIMINTA (myynti, maahantuonti ja yhteisöhankinta) on tapahtunut Suomessa"
-> nämä säännökset ovat nyt niitä MYYNTIMAASÄÄNNÖKSIÄ, eli verotuspaikkasäännöksiä.

"Tavarakaupan säännöksiä sovelletaan kaikkiin tavaroihin, kun palveluiden myyntimaasäännökset vaihtelevat palvelukohtaisesti" -> jakaminen oikeaan palvelujen kategoriaan.


Palvelun myynnin yleissääntö tuskin soveltuu tähän, vaikka X ja Y olisivat jo elinkeinonharjoittajia, koska tontti/kiinteistö - vai mikä olikaan-, jolle mökit rakennetaan ei varmaan voi olla KIINTEÄ TOIMIPAIKKA (esim. liikepaikka) eivätkä X ja Y palvelun ostajina harjoita rakennus- ja asennustoimintaa?

Sen sijaan "KIINTEISTÖÖN KOHDISTUVAT PALVELUT esim. rakennuspalvelut ON MYYTY SUOMESSA, JOS KIINTEISTÖ SIJAITSEE TÄÄLLÄ"(AVL 67)
"Kiinteistöllä tarkoitetaan mm. maa-aluetta"
X:llä ja Y:lla oli jonkinlainen maa-alue ostettuna, joihin ne Norjalaisten myisivät "kiinteistöön kohdistuvia palveluitaan", eli niitä helvetin rakennuspalveluita.

Lue lisää

Mä ainakin ajattelin, että tuo mainitsemasi viimeinen poikkeussääntö soveltuu nimenomaan tähän: kiinteistöön kohdistuvia palveluitahan tässä oltiin ostamassa, ja ne verotetaan Suomessa. Suomessa sijaitsevaan kiinteistöön kohdistuvat palvelut verotetaan aina Suomessa riippumatta myyjän tai ostajan kotimaasta, todetaan kirjassa.

Mainitsin lyhyesti nuo palvelujen myynnin yleissäännöt (kuluttajille ja elinkeinonharjoittajille erikseen) ja totesin sitten, että tämä kiinteistöihin kohdistuva poikkeus koskee molempia -> verot Suomeen.

Corpusiuriscivilis kirjoitti:

Tulipa kirjoitusvirheitä, mutta niin tuli myös tekstiäkin.

Toinen 30-hakija? mistä löysit tilastot tähän väittämään:

"No puhtaasta vapaasta kiintiöstä viime vuonna pääsi naurettavan harva. Suurin osa pääsi lisäpisteillä. Tuskin tulee muutosta."

Mä en ole vielä törmännyt niihin, vaikka kuullut puhuttavan useammassakin yhteydessä.

Toisaalta niitä puhtaasti pääsykoepisteillä sisäänpääseitä on nimenomaan siellä yhteispistekiintiössä, koska aina on myös niitä, jotka saavat pisteitä, joku 5-15 yli pääsykoerajan. Tulevat kuitenkin valituiksi yhteispistekiintössä, koska se yksinkertaisesti täytetään ennen kuin vapaata kiintiötä.
Esim. X on saanut vain 10 yo-pinnaa, mutta 66 pistettä valintakokeesta, eli yhteensä 76. Kiintiöt tulevat olemaa 68 yhteispistettä tai 50 pääsykoepistettä. X voi tulla valituksi molemmista kiintiöistä. Valitaan kuitenkin yhteispistekiintiöstä, koska tiedekunta täyttää sen ensin.


Ps. veikkaan pääsykoerajan oleva 47 pistettä ja omien pisteitteni olevan 39-43 -,-

Lue lisää

Jänniä nuo hakijatilastot - viime vuonna vapaasta kiintiöstä otettiin 38 opiskelijaa, mutta sisään päässeistä oli lisäpisteitä 48 hakijalla... mitenköhän tuo pitäisi tulkita.

Mä en ole löytänyt muita tilastoja kuin nämä:
http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Yksikot/Oikeustieteiden_tiedekunta/Opiskelijavalinta/Tilastotietoa_valintakokeista.iw3

eka kolmikymppinen kirjoitti:

Jänniä nuo hakijatilastot - viime vuonna vapaasta kiintiöstä otettiin 38 opiskelijaa, mutta sisään päässeistä oli lisäpisteitä 48 hakijalla... mitenköhän tuo pitäisi tulkita.

Mä en ole löytänyt muita tilastoja kuin nämä:
http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Yksikot/Oikeustieteiden_tiedekunta/Opiskelijavalinta/Tilastotietoa_valintakokeista.iw3

Lue lisää

Tulkitaan siten että osa joilla on ollut lisäpisteet, on päässyt sisään yo-kiintiössä, ei avoimessa, koska yo-kiintiö täytetään ensin ja jos saa riittävästi koe pisteitä ja omaa vaikka A:n paperit tulee valituksi yo-kiintiössä, vaikka olisi päässyt sisään myös avoimessa kiintiössä.

http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Yksikot/Opiskelupalvelut/Tilastopalvelut/Opiskelijavalinta/Paavalinta/2012.iw3

tarkempia tilastoja

eka kolmikymppinen kirjoitti:

Mä ainakin ajattelin, että tuo mainitsemasi viimeinen poikkeussääntö soveltuu nimenomaan tähän: kiinteistöön kohdistuvia palveluitahan tässä oltiin ostamassa, ja ne verotetaan Suomessa. Suomessa sijaitsevaan kiinteistöön kohdistuvat palvelut verotetaan aina Suomessa riippumatta myyjän tai ostajan kotimaasta, todetaan kirjassa.

Mainitsin lyhyesti nuo palvelujen myynnin yleissäännöt (kuluttajille ja elinkeinonharjoittajille erikseen) ja totesin sitten, että tämä kiinteistöihin kohdistuva poikkeus koskee molempia -> verot Suomeen.

Lue lisää

Luulen, että olet oikeassa eka kolmikymppinen. Itsehän en tuota poikkeusta kokeessa muistanut, vaan ratkaisin tapauksen alv:n osalta periaatteiden ja myyntimaasäännösten avulla. Tehtävä oli mielestäni kokeen ylivoimaisesti vaikein tehtävä ja erottelee varmasi hakijoita. Hatunnosto hyvin osanneille!

Corpusiuriscivilis kirjoitti:

Tulipa kirjoitusvirheitä, mutta niin tuli myös tekstiäkin.

Toinen 30-hakija? mistä löysit tilastot tähän väittämään:

"No puhtaasta vapaasta kiintiöstä viime vuonna pääsi naurettavan harva. Suurin osa pääsi lisäpisteillä. Tuskin tulee muutosta."

Mä en ole vielä törmännyt niihin, vaikka kuullut puhuttavan useammassakin yhteydessä.

Toisaalta niitä puhtaasti pääsykoepisteillä sisäänpääseitä on nimenomaan siellä yhteispistekiintiössä, koska aina on myös niitä, jotka saavat pisteitä, joku 5-15 yli pääsykoerajan. Tulevat kuitenkin valituiksi yhteispistekiintössä, koska se yksinkertaisesti täytetään ennen kuin vapaata kiintiötä.
Esim. X on saanut vain 10 yo-pinnaa, mutta 66 pistettä valintakokeesta, eli yhteensä 76. Kiintiöt tulevat olemaa 68 yhteispistettä tai 50 pääsykoepistettä. X voi tulla valituksi molemmista kiintiöistä. Valitaan kuitenkin yhteispistekiintiöstä, koska tiedekunta täyttää sen ensin.


Ps. veikkaan pääsykoerajan oleva 47 pistettä ja omien pisteitteni olevan 39-43 -,-

Lue lisää

http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Yksikot/Oikeustieteiden_tiedekunta/Opiskelijavalinta/Tilastotietoa_valintakokeista.iw3

Vapaakiintiö 38, Yo-kiintiö 96. Sitten vähän myöhemmin lisäpisteillä 48. Yhteensä hyväksyttiin 134.

Siellä nuo määrät lukee. Sekavaksi tuon tekee se että ilmeisesti yhteispisteet sisältävät nuo avoimen opintojen lisäpisteet sekä yo-kirjoituksista lisäpisteet saaneet mitähän 3/4 hakijoista kuuluu näihin?d

Melko epäselväksi sait tuon verotapauksen. Sehän on selvää pässin lihaa kyseessä on kiinteistö ja siihen liittyvät palvelut. Sovelletaan suomen ALV tsädäm! Norja ja EU aivan sama. Norjahan on näiden proffien lempi aihe, kun monet luulevat sen kuuluvan EU:hun :(

-verovapaus 4000e
-ALV kiinteistöistöön kohdistettuna Suomen ALV
-lahjaluonteinen kauppa, siihen liittyvät kohtelut
-varainsiirto vero, lahjan osalta VSV vapaa
-3 mökkiä, elinkeinotoiminta muodossa (kirjassahan oli 2kpl, 2kk jo muodosti) vetosin itse siis 3 mökkiä elinkeinotoimita molemmat muodostavat

Outoa unohtanut jo loput jotain siinä vielä oli.

Toinen 30-hakija kirjoitti:

http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Yksikot/Oikeustieteiden_tiedekunta/Opiskelijavalinta/Tilastotietoa_valintakokeista.iw3

Vapaakiintiö 38, Yo-kiintiö 96. Sitten vähän myöhemmin lisäpisteillä 48. Yhteensä hyväksyttiin 134.

Siellä nuo määrät lukee. Sekavaksi tuon tekee se että ilmeisesti yhteispisteet sisältävät nuo avoimen opintojen lisäpisteet sekä yo-kirjoituksista lisäpisteet saaneet mitähän 3/4 hakijoista kuuluu näihin?d

Melko epäselväksi sait tuon verotapauksen. Sehän on selvää pässin lihaa kyseessä on kiinteistö ja siihen liittyvät palvelut. Sovelletaan suomen ALV tsädäm! Norja ja EU aivan sama. Norjahan on näiden proffien lempi aihe, kun monet luulevat sen kuuluvan EU:hun :(

-verovapaus 4000e
-ALV kiinteistöistöön kohdistettuna Suomen ALV
-lahjaluonteinen kauppa, siihen liittyvät kohtelut
-varainsiirto vero, lahjan osalta VSV vapaa
-3 mökkiä, elinkeinotoiminta muodossa (kirjassahan oli 2kpl, 2kk jo muodosti) vetosin itse siis 3 mökkiä elinkeinotoimita molemmat muodostavat

Outoa unohtanut jo loput jotain siinä vielä oli.

Lue lisää

Kuta kuinkin noin Toinen 30-hakija. Nyt tuntuu tuo tehtävä hurjan selkeältä. Kokeessa kuitenkin pari juttua pääsi unohtumaan, vaikka ihan hyvin olinkin jäljillä. Itsellä jäi vähän tilaa ja aikaa lopussa, niin lisäilin loppuun vielä pari lausetta kiinteistöverosta. Mielenkiintoista nähdä aikanaan mallivastaus tuohon tehtävään. Sen verran muistettavaa tuntui olevan. Maksipisteet taisivat kuitenkin olla vain 15 eli ilmeisesti 30 puolen pisteen kohtaa.

Itselläni menivät parhaiten monivalinnat, perhe-, velvoite-, KV-yksityisoikeustehtävä ja kauppaoikeuden tehtävä. Valtiosäännöntehtävässä muistin käsitteet ja miten ne vaikuttivat kysyttyihin kohtiin melko hyvin. Tilaa jäi kuitenkin käyttämättä melko paljon, että jotain tuntuu väkisinkin unohtuneen. Työoikeudessa tajusin mielestäni, mitä missäkin kohtaa haettiin ja olivatko irtisanomiset laittomia, mutta vastaustekniikka hajosi hieman tilan puutteen vuoksi. Tosin olisihan se varmasti riittänyt, jos olisi osannut mainita pelkästään pisteitä kerryttävät asiat.

Yhtä tuskaa tämä odottaminen. Tuntuu, että pääsykoestressi ei juuri vähentynyt kokeen jälkeen, vaikka en ole jäänyt laakereille lepäämään. Jos en pääse niin opettelen saamea tai suoritan avoimessa lisäpisteisiin vaadittavan määrän kursseja ja sitten uusi yritys. :D

Kokeeseen osallistuneiden määrä on muuten pysynyt aika vakiona viimeisten vuosien aikana, vaikka hakijamäärät ovat tasaisesti kasvaneet. Historiallisesti vuodesta 2005 viime vuoteen saakka pistekeskiarvot ovat 65 ja 49.

KiikunKaakun:/ kirjoitti:

Kuta kuinkin noin Toinen 30-hakija. Nyt tuntuu tuo tehtävä hurjan selkeältä. Kokeessa kuitenkin pari juttua pääsi unohtumaan, vaikka ihan hyvin olinkin jäljillä. Itsellä jäi vähän tilaa ja aikaa lopussa, niin lisäilin loppuun vielä pari lausetta kiinteistöverosta. Mielenkiintoista nähdä aikanaan mallivastaus tuohon tehtävään. Sen verran muistettavaa tuntui olevan. Maksipisteet taisivat kuitenkin olla vain 15 eli ilmeisesti 30 puolen pisteen kohtaa.

Itselläni menivät parhaiten monivalinnat, perhe-, velvoite-, KV-yksityisoikeustehtävä ja kauppaoikeuden tehtävä. Valtiosäännöntehtävässä muistin käsitteet ja miten ne vaikuttivat kysyttyihin kohtiin melko hyvin. Tilaa jäi kuitenkin käyttämättä melko paljon, että jotain tuntuu väkisinkin unohtuneen. Työoikeudessa tajusin mielestäni, mitä missäkin kohtaa haettiin ja olivatko irtisanomiset laittomia, mutta vastaustekniikka hajosi hieman tilan puutteen vuoksi. Tosin olisihan se varmasti riittänyt, jos olisi osannut mainita pelkästään pisteitä kerryttävät asiat.

Yhtä tuskaa tämä odottaminen. Tuntuu, että pääsykoestressi ei juuri vähentynyt kokeen jälkeen, vaikka en ole jäänyt laakereille lepäämään. Jos en pääse niin opettelen saamea tai suoritan avoimessa lisäpisteisiin vaadittavan määrän kursseja ja sitten uusi yritys. :D

Kokeeseen osallistuneiden määrä on muuten pysynyt aika vakiona viimeisten vuosien aikana, vaikka hakijamäärät ovat tasaisesti kasvaneet. Historiallisesti vuodesta 2005 viime vuoteen saakka pistekeskiarvot ovat 65 ja 49.

Lue lisää

Joku muukin muuten kyseli aiemmin siitä työoikeuden ykköskohdasta, jossa oli koeaikapurkuja - mitä te siitä sanoitte? Mä arvelin, että kaikki koeaikapurut tuta-perusteilla on nykyään laittomia, koska peruste ei liity koeajan tarkoitukseen. Lisäksi tietty yksi niistä oli vieläpä irtisanottu ennen työn alkamista. Tuhlasin tämän selittämiseen vaan tyhmänä tolkuttoman paljon tilaa kun aloitin selittämällä, että ennen uutta TSL:ää sai tehdä koeaikapurun todellisilla tuta-perusteilla... ei kovin olennaista, mutta en ehtinyt enää alkaa kumittaa ja aloittaa alusta.

eka kolmikymppinen kirjoitti:

Joku muukin muuten kyseli aiemmin siitä työoikeuden ykköskohdasta, jossa oli koeaikapurkuja - mitä te siitä sanoitte? Mä arvelin, että kaikki koeaikapurut tuta-perusteilla on nykyään laittomia, koska peruste ei liity koeajan tarkoitukseen. Lisäksi tietty yksi niistä oli vieläpä irtisanottu ennen työn alkamista. Tuhlasin tämän selittämiseen vaan tyhmänä tolkuttoman paljon tilaa kun aloitin selittämällä, että ennen uutta TSL:ää sai tehdä koeaikapurun todellisilla tuta-perusteilla... ei kovin olennaista, mutta en ehtinyt enää alkaa kumittaa ja aloittaa alusta.

Lue lisää

Vastasin, että koeaikapurku ennen koeajan tosiasiallista alkamista oli laitoin. Toiseen kohtaan laitoin tuon maininnan, että koeaikapurun syyn täytyy lain mukaan liittyä koeaikaan. Lisäsin vielä, että oikeuskäytännön mukaan tuta-peruste oli ollut hyväksyttävä syy koeaikapurkuun ja päädyin siihen, että purku oli tähän vedoten laillinen. Kirjassa kirjoittaja taisi kuitenkin todeta, että oikeuskäytäntö ei välttämättä enää päde uuden työsopimuslain myötä. Tiedä sitten menikö oikein vai väärin. Aika ja tila loppuivat täälläkin.

Joko te Helsingin oikikseen hakeneet saitte tietää pääsystänne? ??

Samat fiilikset. Kaikki tai ei mitään!

KiikunKaakun :/ kirjoitti:

Samat fiilikset. Kaikki tai ei mitään!

Sama täällä. Käyn varmuuden vuoksi joka päivä katsomassa, josko tulokset olisi vahingossa julkaistu yliopistohaussa etuajassa...

Jos en pääse, alan lukea julkisoikeutta Joensuussa (sain sieltä opiskelupaikan) ja unohdan lopullisesti haaveet otm-tutkinnosta.

eka kolmikymppinen kirjoitti:

Sama täällä. Käyn varmuuden vuoksi joka päivä katsomassa, josko tulokset olisi vahingossa julkaistu yliopistohaussa etuajassa...

Jos en pääse, alan lukea julkisoikeutta Joensuussa (sain sieltä opiskelupaikan) ja unohdan lopullisesti haaveet otm-tutkinnosta.

Lue lisää

Kannattaako haavetta unohtaa, opiskelee vuoden julkisoikeutta ja ensi keväänä uusi yritys...

Paavo V kirjoitti:

Kannattaako haavetta unohtaa, opiskelee vuoden julkisoikeutta ja ensi keväänä uusi yritys...

Laskeskelin tuossa taannoin pisteitäni ja pääsin noin 35-40p. Lisäpisteitä 10 taskussa eli kiikunkaskun ollaan, mutta jotenkin on huono viba sisäänpääsyn suhteen, ei vaan löydy luottoa. Odotellaan ja kattellaan mutta täytyy muistaa et pessimisti ei pety.

pessimisti1 kirjoitti:

Laskeskelin tuossa taannoin pisteitäni ja pääsin noin 35-40p. Lisäpisteitä 10 taskussa eli kiikunkaskun ollaan, mutta jotenkin on huono viba sisäänpääsyn suhteen, ei vaan löydy luottoa. Odotellaan ja kattellaan mutta täytyy muistaa et pessimisti ei pety.

Lue lisää

Kattelin tiedekunnan sivuja. Ensi vuoden valintaperusteet julkaistu. 2014 on sit 10 paikkaa vähempi, eli yht 140 3 saamelaista otetaan, lukuaikaa pari viikkoa vähempi, pääsykoe 27.5.2014. En oo kyllä ensi vuonna tulossa pääsykokeeseen.

Paavo V kirjoitti:

Kattelin tiedekunnan sivuja. Ensi vuoden valintaperusteet julkaistu. 2014 on sit 10 paikkaa vähempi, eli yht 140 3 saamelaista otetaan, lukuaikaa pari viikkoa vähempi, pääsykoe 27.5.2014. En oo kyllä ensi vuonna tulossa pääsykokeeseen.

Lue lisää

Mielenkiintoinen uusi kohta tuolla valintaperusteissa: pääsykokeesta pitää 2014 saada väh. 30 pistettä päästäkseen sisään. Tämän perusteella mulla on uusi teoria: saan pääsykokeesta 29 pistettä, mutta pääsen sisään lähtöpisteiden ansiosta :)

Ensi vuonna en enää hae, oli miten oli, ei ole enää aikaa lukuprosessille ja julkisoikeus tukee ihan riittävän hyvin nykyistä tutkintoa ja työuraa. Mutta pianhan sen näkee, miten tänä vuonna käy! Oikeastaan pidän edelleen sisäänpääsyä varsin mahdollisena.

eka kolmikymppinen kirjoitti:

Mielenkiintoinen uusi kohta tuolla valintaperusteissa: pääsykokeesta pitää 2014 saada väh. 30 pistettä päästäkseen sisään. Tämän perusteella mulla on uusi teoria: saan pääsykokeesta 29 pistettä, mutta pääsen sisään lähtöpisteiden ansiosta :)

Ensi vuonna en enää hae, oli miten oli, ei ole enää aikaa lukuprosessille ja julkisoikeus tukee ihan riittävän hyvin nykyistä tutkintoa ja työuraa. Mutta pianhan sen näkee, miten tänä vuonna käy! Oikeastaan pidän edelleen sisäänpääsyä varsin mahdollisena.

Lue lisää

Toi 30 pistettähän viittaa vaan "yhteispistejonoon". Eli ei voi päästä esim. 27 20 yhteispisteillä sisään. Pääsykoepäivä on jo 27.5. Tuo taas vaikuttaa siltä kuin rajat olisivat nousseet entisestään ja paine kasvaa.

Valintakoekirjallisuudesta ei ole mitään mainintaa. Saa nähdä mennäänkö vielä vanhoilla artikkeleilla.

Tehtävien määrä sen sijaan on määritelty tällä kertaa etukäteen 20 4*15.

Harmittaa, että ensimmäisen korkeakoulupaikan hakijoiden kiintiöt ovat vasta 2015 voimassa :D

Sama täällä!!! Mahtavaa :D

eka kolmikymppinen kirjoitti:

Sama täällä!!! Mahtavaa :D

Hylätty!

Corpusiuriscivilis kirjoitti:

Hylätty!

ps. Onnea opinto-oikeuden saaneille! Kauhun kevät on ohi.

Toivottavasti oma haku palveluun voi luottaa:HYVÄKSYTTY!?!!

:))))))))))) kirjoitti:

Toivottavasti oma haku palveluun voi luottaa:HYVÄKSYTTY!?!!

Voi luottaa, sieltähän otetaan se opiskelupaikka vastaankin :)

Eka yritys, pääsin sisään ilman kurssia ja ilman lähtöpisteitä vapaasta kiintiöstä! sisään pääsi, kun luki sen 8-10H /pv, yksi vapaapäivä viikossa.
Viimeiset kaksi viikkoa oli ratkaisevimmat, silloin ei pidetty vapaapäivää, eli ohjelmassa pelkkää kertausta ja tehtäviä klo 8 - 22, toki kunnon ruoka ja kahvitauot (ne on tosi tärkeät, samoin terveellinen ravinto) nukkumista klo 23 - 7 välinen aika. Tv, internet (face, tää palsta yms.) kokonaan pois kuvioista.
Pääsykoekeväänä ei saa / voi olla muuta elämää kuin yksi ja ainut asia eli huolehtia illalla siitä et seuraava päivä on hyvä lukupäivä ja seuraavan päivän illalla tavoite että seuraava päivä on edellistä parempi lukupäivä.
Pelkkä lukeminen ei auta, vaan vanhoihin valintakokeisiin perehtyminen ja niiden tekeminen auttaa todella paljon. Tärkeää on myös kirjoittaa käsin, eikä koneella, koska käsin kirjoittamalla tietää esim. paljonko tilaa vie jonkun työoikeuden pykälän kirjoittaminen tai miten paljon pystyy asiaa kirjoittamaan yhdelle sivulle, tähän kannattaa todella panostaa.
Ei muuta kuin rohkeasti uusi yritys, voit tehdä esim. itsellesi "välikokeen" vanhoista kokeista ja kokeilla tehdä sen viiteen tuntiin. Yksi tärkeä keino on myös valmistautua kirjoittamaan essee jokaisen sisällysluettelon otsikosta, esim. työsuhdeturvan otsikothan pystyi tänä vuonna muotoilemaan jokaisen kysymykseksi ja varautui jokaisesta kirjoittamaan 10p. esseen...
Yksi mitä kannattaisi tehdä: mene avoimeen, saat lisäpisteet hakuun ja saat vielä kaupan päälle ne hyväksiluetuksi tutkintoon kun pääset ensi vuonna sisälle :)
Mut tsemppiä ensi vuoteen ja hyvällä valmistautumisella sit sisälle :)

Paavo V kirjoitti:

Eka yritys, pääsin sisään ilman kurssia ja ilman lähtöpisteitä vapaasta kiintiöstä! sisään pääsi, kun luki sen 8-10H /pv, yksi vapaapäivä viikossa.
Viimeiset kaksi viikkoa oli ratkaisevimmat, silloin ei pidetty vapaapäivää, eli ohjelmassa pelkkää kertausta ja tehtäviä klo 8 - 22, toki kunnon ruoka ja kahvitauot (ne on tosi tärkeät, samoin terveellinen ravinto) nukkumista klo 23 - 7 välinen aika. Tv, internet (face, tää palsta yms.) kokonaan pois kuvioista.
Pääsykoekeväänä ei saa / voi olla muuta elämää kuin yksi ja ainut asia eli huolehtia illalla siitä et seuraava päivä on hyvä lukupäivä ja seuraavan päivän illalla tavoite että seuraava päivä on edellistä parempi lukupäivä.
Pelkkä lukeminen ei auta, vaan vanhoihin valintakokeisiin perehtyminen ja niiden tekeminen auttaa todella paljon. Tärkeää on myös kirjoittaa käsin, eikä koneella, koska käsin kirjoittamalla tietää esim. paljonko tilaa vie jonkun työoikeuden pykälän kirjoittaminen tai miten paljon pystyy asiaa kirjoittamaan yhdelle sivulle, tähän kannattaa todella panostaa.
Ei muuta kuin rohkeasti uusi yritys, voit tehdä esim. itsellesi "välikokeen" vanhoista kokeista ja kokeilla tehdä sen viiteen tuntiin. Yksi tärkeä keino on myös valmistautua kirjoittamaan essee jokaisen sisällysluettelon otsikosta, esim. työsuhdeturvan otsikothan pystyi tänä vuonna muotoilemaan jokaisen kysymykseksi ja varautui jokaisesta kirjoittamaan 10p. esseen...
Yksi mitä kannattaisi tehdä: mene avoimeen, saat lisäpisteet hakuun ja saat vielä kaupan päälle ne hyväksiluetuksi tutkintoon kun pääset ensi vuonna sisälle :)
Mut tsemppiä ensi vuoteen ja hyvällä valmistautumisella sit sisälle :)

Lue lisää

Otinkohan itse turhan rennosti. Oli 13 lähtöpistettä hollilla. Varmuudeksi luin 36-48h (45min setti pelkkää luku tai tehtäviä) per viikko. Sunnuntai tai lauantai aina täysin vapaa. Lopussa tein vain 8pv putken. En suosittele kenellekään noita yli 8pv lukuja. Aivot tarvii aikaa saada käsitellä asioita enkä yli 8h pelkkää lukemista.

Tein tiivistelmän kirjasta. Tätä ennen olin lukenut kirjan alleviivaten 2-3 kertaa, 1 kerran pelkkää lukua. Tein siis joku 6vk tms 2.5pv tiivistelmää 2.5-3.5pv pika kertasin kirjaa siltä osin mitä en ollut tehnyt tiivistelmää (suht nopea tempoista lukua, varmaan pelkkien alleviivauksien läpikäyntikin olisi voinut riittää).

Loppua kohden aloin tehdä 30-40% ajasta vain tehtäviä - aivan koe meiningillä ensin mindmap ja sitten kirjoitus ja kirjoituksen tarkistus. Joka kerta kun luki yritti miettiä hyviä kysymyksiä kokonaisuuksista ja kirjoitella niitä. Tosin tehtäviä tehdessä aina tarkistin kirjasta että kaikki mitä kirjoitin todella oli niin kuin kirjoitin varsinkin pykälän materiaalin osalta. Samalla korjailin pieni virheitä mitä sattui tiivistelmässä. Tiivistelmää kertailin viimeiset 1.5vk sain luettua sen luultavasti 5 kertaa läpi samalla tehdessä tehtäviä. Tuntui todella hankalalta kun teki harjoituskokeita eikä ollut kerrannut omaa tiivistelmää. Koko tiivistelmä tuntui vain saavan asiat kolahtelemaan paikoilleen ja lyhyempänä se oli jopa mahdollista muistaa lähes täysin ulkoa (pelkkiä ranskalaisia viivoja ja numerointeja kaikkien listojen osalta)

Pääsin sisään ilman alkupisteitä. Toinen kerta kun luin Lappiin tosin tällä kertaa tosissani.

Paras vinkki minkä voi antaa on TEHKÄÄ NIITÄ TEHTÄVIÄ :D Sama sitten ostatteko pykälän matskun katsotteko, vanhoja pääsykokeita vai koetatteko itse tehdä (vanhojen pääsykokeiden kaltaisia kysymyksiä tai mitä tahansa kysymyksiä) itsellenne. Kokeessa ei haluta tietää osaatko lukea siellä halutaan tietää että osaat vastata. Siihen ei ole kuin yksi tapa harjaantua lukea ja sitten vastata ja vastata ja vastata :) Kokeessa tuntuu kuin olisi vain yksi lukupäivä. Turha stressi pois ja tietää että tämän osaa ja tekee vain parhaansa.

Pahoittelut, corpusiuriscivilis! Paljonko jäi puuttumaan? Eikö ole mitään saumaa oikaisupyynnölle? Ensi vuonna sitten uudestaan, olet varsin nuori vielä ainakin minun näkökulmastani :)

Itse olen lomareissulla vielä yli viikon, joten joudun odottamaan kirjeen näkemistä vielä pitkään. Kiva olisi tietää omat pisteet!

Ilmoittautua voi yliopistohaku.fi osoitteessa. Sieltä vaan "ilmoitan sitovasti etten ota paikkaa vastaan", tunnistautuu pankkitunnuksilla ja voilà.

fyhbufjg kirjoitti:

Ilmoittautua voi yliopistohaku.fi osoitteessa. Sieltä vaan "ilmoitan sitovasti etten ota paikkaa vastaan", tunnistautuu pankkitunnuksilla ja voilà.

Voi jeesus. Miten kehtaat.

Ei kannata toimia moisten ohjeiden mukaan :z

Trollaajat kumoon kirjoitti:

Voi jeesus. Miten kehtaat.

Ei kannata toimia moisten ohjeiden mukaan :z

No jos noin sisälukutaidoton on että tuohon menee niin epäilen, onko alun perinkään päässyt oikikseen...

Plus ei kai kukaan oikeasti kuuntele suomi24-palstalla annettuja neuvoja? Eihän?

Kävin juuri katsomassa gmailin roskapostikansiota pitkästä aikaa, ja sieltä löytyi yllättäen Lapin yliopiston 5.7. lähettämä ilmoittautumislomake! Oli unohtunut kotiin lähetetyistä hyväksymiskirjeistä. Tämä ei ole trolli :)

Hommasin jo kämpän kunta-asuntojen kautta (KAS). Myös VVO:lla tuntui olevan ainakin kaksioita ja kolmioita tarjolla, yksiöistä en tiedä.

Tuosta kysymyksestähän täällä olikin jo puhetta jossain vaiheessa ja mun mielestä olet ilman muuta oikeassa - jos ei tuo oikaisupyyntö mene läpi, niin ihme on! Onnea matkaan :)

Toivottavasti sulla on jotain muita kohtia joista voit valittaa. Omasta mielestä kyseisessä tapauksessa eväät ovat melko heikot.

Ymmärrän kyllä, miten tehtävän voi ymmärtää kahdella tavalla. Itsekin olisin helposti voinut vastata väärin. Mutta silti ainoa 100% varma väite, jonka lause esittää, on se, että velkaa voi vaatia vain A:lta yksinään halutessaan. Kun taas se väite, että velkaa ei voi vaatia muilta velallisilta kuin A:lta, sisältyy lauseeseen epävarmasti. Sen vuoksi on loogista, että oikea vastaus on aina "oikein". Muutoinhan joudutaan lisäämään omia oletuksiaan tehtäväntekijän tarkoituksesta tehtävänantoon ja kumoamaan sinänsä pätevä väite(ei voi vaatia vain A:lta, vaan myös muilta, mutta myös vain A:lta). Näiden omien faktojen lisäilyähän nimenomaan toivotaan vältettävän.

Siinä tapauksessa, että oikea vastaus olisi ollut "väärin", mutta sinä vastasit "oikein", en epäilisi valituksen onnistumista. Nyt se on minusta varsin epävarmaa.

Hämmentäväääää kirjoitti:

Ymmärrän kyllä, miten tehtävän voi ymmärtää kahdella tavalla. Itsekin olisin helposti voinut vastata väärin. Mutta silti ainoa 100% varma väite, jonka lause esittää, on se, että velkaa voi vaatia vain A:lta yksinään halutessaan. Kun taas se väite, että velkaa ei voi vaatia muilta velallisilta kuin A:lta, sisältyy lauseeseen epävarmasti. Sen vuoksi on loogista, että oikea vastaus on aina "oikein". Muutoinhan joudutaan lisäämään omia oletuksiaan tehtäväntekijän tarkoituksesta tehtävänantoon ja kumoamaan sinänsä pätevä väite(ei voi vaatia vain A:lta, vaan myös muilta, mutta myös vain A:lta). Näiden omien faktojen lisäilyähän nimenomaan toivotaan vältettävän.

Siinä tapauksessa, että oikea vastaus olisi ollut "väärin", mutta sinä vastasit "oikein", en epäilisi valituksen onnistumista. Nyt se on minusta varsin epävarmaa.

Lue lisää

Mielestäni tuo kysymys on liian tulkinnanvarainen ja kummatkin vastaukset ovat oikein. Asia olisi ollut eri, jos väite olisi muotoiltu tyyliin "voi halutessaan periä vain A:lta" tai jotain

Vastasinpa itsekin tuohon suurempia miettimättä väärin. Tuossa ylempänä, heti kokeen jälkeen, tätä ehdittiinkin jo pohtia suuntaa jos toiseenkin. Katso nyt kuitenkin vielä muitakin kohtia, joista voisi mahdollisesti valittaa. Onnea matkaan, sympatiat saat täältäkin!

Joo mua kiinnostaa kans, sekä se, kuinka pitkään tuloksia pidetään siellä, ihan samasta syystä! Onko ne siellä vielä lukukauden alussa?

Saat 50 pinnaa valintakokeesta, niin todennäköisesti pääset koepisteillä.

Saat joku 60 pinnaaa niin tulet valituksi yhteispistejonossa.

Jos olet lukenut ketjua huolella olet huomannut, että yhteispistekiintiö täytetään ensin, niin kuin muissakin oikiksissa. Porukkaa menee ihan C:n papereillakin sisään yhteispistejonossa.

Aina on mahdollista.
Hain ekaa kertaa, en käynyt valmennuskurssia ja nyt olen ensimmäistä vuotta opiskelemassa, ei ollut lisäpisteitä ja koepistekiintiöllä pääsin sisälle.

Ainut mikä mielestäni ratkaisee on oma motivaatio ja halu tehdä "työtä" pääsyn eteen.
Lisäksi tarvitaan "hippunen" tuuria mukaan... Jalkapallon MM-kisojen finaalissa on kaksi tasaväkistä joukkuetta, pallo osuu tolppaan: se voi kimmota maaliin tai sitten takaisin kentälle... valintakokeen perusteella samantasoisia muutama sata ja tolppa-esimerkin mukaan ei ole kyse pelkästä taidosta, tosin jos ei ole tehnyt PALJON töitä, on 100%:n varmaa ettei sisälle pääse.

Motivaatio tarkoittaa sitä että jaksaa lukea myös "huonoina" tai "epävarmoina" päivinä, eli niinä päivinä kun miettii sitä moniko pääsee ja moniko ei pääse sisälle... Jaksaa lukea silloin kun aurinko paistaa, on jääkiekon mm-kisat, kaverit menee baariin yms. kiusauksia ne täytyy yksinkertaisesti jättää väliin.

Itsellä ei ollut 3kk:n telkkaria, netti ja puhelin kiinni. Vähintään 40h/vko töitä asian eteen eli lukemista tai tehtävien tekoa. Viimeiset 2 viikkoa armotonta kertausta ilman vapaapäiviä, valintakokeen jälkeen voi nauttia vapaasta.

Mut kannattaa se tehdä nyt, jos et pääse sisään, olet saanut kokemusta valintakokeesta.
Etpähän tarvitse sitten seuraavana keväänä jännittää itse valintakoetilannetta, se on jo tuttu.
Seuraavana vuonna voi sisäänpääsy olla vielä tiukempi kuin nyt, huhujen mukaan on tulossa uudistusta siihen suuntaan et uusilla yo:lla olisi paremmat mahdollisuudet päästä sisälle...

Perhe, perimys, luottooikeus, kvy... siinähän niitä

nimimerkille trololololololololol, mielenkiintoista, myos minulle ko kohta toi opiskeluoikeuden, mahtaako olla viela muita?