Tietyllä suomalaisella kieliryhmällä on kuvattu olevan joitakin kummallisia ja mielikuvituksellisia etuoikeuksia, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa.
Yhdelläkään ruotsinkielisellä ei ole mitään sellaista etuoikeutta, joka perustuisi äidinkieleen. Sehän olisi rasistista, jollaisessa toiminnassa länsimainen hyvinvointiyhteiskunta ei tietenkään voi olla mukana.
Kaikki voivat opetella ruotsin kieltä, jolloin myös kaikki ruotsin kielen osaamista vaativat ovet avautuvat. Ei ole olemassa äidinkieleen perustuvia kiintiöitä, ainoastaan osaamiseen ja taitoon perustuvia ovia, jotka ovat joko kiinni tai auki.
Ruotsinkielisellä suomalaisella ei ole olemassa yhtään sellaista kieleen perustuvaa etuoikeutta, johon suomea puhuvalla suomalaisella ei olisi oikeutta. Silloin kyse ei voi olla etuoikeudesta, vaan kielellisestä tasa-arvosta.
Nuoret - opetelkaa kieliä, erityisesti hyötyruotsia.
PS. Missä on suomalaisuuden liiton (suoli) lupaama selvitys kaksikielisyyden kustannuksista.
Yhdelläkään ruotsinkielisellä ei ole mitään sellaista etuoikeutta, joka perustuisi äidinkieleen. Sehän olisi rasistista, jollaisessa toiminnassa länsimainen hyvinvointiyhteiskunta ei tietenkään voi olla mukana.
Kaikki voivat opetella ruotsin kieltä, jolloin myös kaikki ruotsin kielen osaamista vaativat ovet avautuvat. Ei ole olemassa äidinkieleen perustuvia kiintiöitä, ainoastaan osaamiseen ja taitoon perustuvia ovia, jotka ovat joko kiinni tai auki.
Ruotsinkielisellä suomalaisella ei ole olemassa yhtään sellaista kieleen perustuvaa etuoikeutta, johon suomea puhuvalla suomalaisella ei olisi oikeutta. Silloin kyse ei voi olla etuoikeudesta, vaan kielellisestä tasa-arvosta.
Nuoret - opetelkaa kieliä, erityisesti hyötyruotsia.
PS. Missä on suomalaisuuden liiton (suoli) lupaama selvitys kaksikielisyyden kustannuksista.
Vastaukset 72
Vanhimmat
> Silloin kyse ei voi olla etuoikeudesta, vaan kielellisestä tasa-arvosta.
Näin on.
Älä ruoki trollia!
Älä ruoki trollia!
http://t0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRz_MbA48AlK67Ms3FNuXRIZ9PXOgIntOnJenylfeIFKqE9U2whCg
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?
Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!
-
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
STT 21.11.2011
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
HS Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
21.11.2011 6:00 | 48 |
STT
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo
Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl+Suomenruotsalaiset+oppilaat+lukevat+laiskasti+l%C3%A4ksyj%C3%A4/a1305549759227
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat laiskoja läksyissä
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet.
Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html
IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13
Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml
HBL Forskare: Finlandssvenska elever struntar i skolan
Uppseendeväckande många finlandssvenska skolelever tycker inte det är någon vits att lära sig saker, de ids inte läsa sina läxor och de ser ingen poäng med grammatikövningar. Forskaren är själv förvånad över chockresultaten i sin färska doktorsavhandling och efterlyser nu synpunkter av finlandssvenskarna själva.
http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-struntar-i-skolan
YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille/2914002
--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.
Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.
SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA
Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.
Marraskuussa 2009 ilmestyi kielipoliittinen uutuuskirja nimeltä "Irti virallisesta kaksikielisyydestä". Kirja on painettu Saksassa kirjapaino BoD'illa (Books on Demand). Seitsenhenkisen kirjoittajaryhmän muodostavat Kyuu Eturautti, Leo Havukainen, Richard Järnefelt, Herbert Lechner, Marja Leena Lempinen, Harri Nykänen ja Olli Porra.
Tämä kirjoitus sisältyy em. kirjaan:
RUOTSINKIELISTEN ETUISUUKSIEN LÄPIPÄÄSEMÄTÖN RYTEIKKÖ
Suomessa ruotsin kieli merkitsee sitä äidinkielenään puhuvalle etuisuuksia. Usein nämä edut ovat suomenkielisiä syrjiviä ja saattavat suomenkielisen väestönosan joissakin asioissa ruotsinkielisiä huonompaan - eikä edes tasa-arvoiseen - asemaan.
Osa ruotsinkielisistä haluaa elää omassa ruotsinkielisessä pikku maailmassaan kehdosta hautaan. Heillä on omat ruotsinkieliset päiväkotinsa, koulunsa, yliopistonsa, tienviitat ruotsiksi kotiovelle, tv-kanavansa ja vanhainkotinsa. Siltä varalta, että he joutuvat pois ruotsinkielisestä ympäristöstään, on maan oltava kaksikielinen.
Vaatimukset ruotsinkielisestä palvelusta ja ruotsinkielistä eduista tulevat heiltä luonnostaan. Sitä ei ruotsinkielisen tarvitse ponnistella. Suomenkielinen sen sijaan joutuu ponnistelemaan vaatiakseen edes tasavertaista kohtelua itselleen. Näin kirjoitti ruotsinkielinen Hélène Rotkirch 28.6.2008 Helsingin Sanomien mielipidesivulla: "Ruotsia ei siis opeteta Suomessa siksi, että suomalainen pääsisi veljeilemään ruotsalaisen kanssa tämän kielellä, vaan jotta Suomen toista virallista kieltä puhuvat saisivat palvelua omassa maassaan omalla kielellään". Ja näin kirjoitti Johanna Wikström 28.5.2008 myös Helsingin Sanomien mielipidesivulla: "Kaksikielisyyden tulee olla ensiluokkaista uudessa innovaatioyliopistossa". Joakim Sederholm kirjoitti puolestaan 18.10.2009 HS:n mielipideosastolla muun muassa näin: "Mielestäni ruotsinkielisten maksamat verorahat pitäisi voida korvamerkitä, jotta voimme perustaa ja ylläpitää itse tarpeitamme vastaavia palveluja. Myös alueelliset suojatoimenpiteet ovat tarpeen".
Etuisuuksien juuret jo historiassa
Suomenruotsalaisten aina tosissaan esittämät kieleen perustuvat vaatimukset juontavat historiasta.
Osa vaatimuksista ja saaduista eduista pohjautuu jo niinkin kaukaa kuin 1600-1800-luvuilta. Ruotsin vallan aikana maahan muuttaneet aateliset ja muutkin kruunun palvelijat saivat tulevan vaurautensa perustaksi laajoja maa-alueita. Vaurautta edelleen kohensi lähinnä suomenkielisten talonpoikien ja torppareiden lähes ilmainen työ, jota nämä olivat velvoitetut tekemään kartanoille tietyn ajan vuodesta. Näiltä ajoilta on periytynyt erityisesti monien ruotsinkielisten sukujen taloudellinen valta Suomessa.
Ruotsin vallan aikainen koululaitos suosi ruotsinkielisiä maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Olihan 1600-luvun julkiset koulut - siis pedagogiot, triviaalikoulut ja lukio - ruotsinkielisiä. Opetuskieli oli ruotsi ja osittain latina. Kielen mukanaan tuoman koulutusedun lopullisena niittinä oli vuonna 1640 perustettu yliopisto, Åbo Akademi. Ei liene yllätys, että sielläkin opetuskieli oli ruotsi. Åbo Akademi koulutti muun muassa sen ajan opettajat ja virkamiehistön.
Maan viranomaiskieli oli tietenkin ruotsi ja palvelut sai ruotsin kielellä. Samalla, kun ruotsinkieliset nostivat itsensä yhteiskunnassa jalustalle, joutui suomenkielinen väestö nöyrtymään asemaansa toisen luokan kansalaisina omassa maassaan. Paine ruotsin kielen mukanaan tuoman paremman yhteiskunnallisen aseman saamiselle aiheutti kuitenkin sen, että osa väestöstä vaihtoi leiriä ja äidinkielensä paremman elämän toivossa.
Ruotsinkielisen kulttuurin kääntöpuoli - musta aukko suomenkielisessä kulttuurissa
Ruotsinkielisen kulttuurin synty ja ylikorostunut asema oli tuon ajan kieliasetelmaa vasten peilattuna täysin luonnollista. Jos kerran kouluissa eikä Akatemiassa saanut opiskella suomeksi, miten siinä olisi monikaan suomenkielinen voinut nousta kulttuurin tai yhteiskunnan huipulle.
Koska ruotsinkieliset vallanpitäjät eivät suvainneet tarjota koulutusta suomeksi, niin vähintään neljä viidesosaa kansasta jätettiin "sivistyksen" ulkopuolelle. Kokonaisten sukupolvien ketju suomenkielisiä kulttuuri-, valtio- tai merkkihenkilöitä menetettiin 1600-1800-luvuilla. Kansakuntamme historian kirjoista emme voi lukea Jaakko Jussinpojista, Tapani Matinpojista, Aino Antintyttäristä, emmekä muistakaan, jotka olisivat luonnostaan olleet aikakautensa suurmiehiä tai -naisia. Järjestelmällinen suomen kielen ja suomenkielisten perusoikeuksien polkeminen esti sen.
Ruotsinkieliset haluavat aina kaikessa korostaa omaa ruotsinkielistä kulttuuriaan. Menneet vuosisadat muistetaan lähinnä ruotsinkielisistä suurmiehistä, joilla oli ruotsinkielinen nimi ja jotka puhuivat ruotsia. Voiko noita vuosisatoja kutsua - sanan täydessä merkityksessä - sivistyksen ajaksi, sillä niin räikeää oli ruotsin kielen ylivalta maassa. Suomenkielisille nuo vuosisadat olivat sorron ja alistamisen aikaa. Vasta Kalevalan ja Seitsemän veljeksen julkaisemiset alkoivat nostaa suomen kielen arvostusta. Samalla kansan menetetty identiteetti alkoi jälleen saada balsamia haavoihinsa.
Martti Ahtisaari luetteli Helsingin Sanomien vieraskynä-kirjoituksessaan 28.9.2009 joukon ruotsinkielisiä suurmiehiä osoituksena ruotsista sivistyskielenä ja perusteena opiskella ruotsia. Ei hänellekään juolahtanut mieleen, että jollekin kansanosalle opiskelu oli tehty helpommaksi kuin jollekin toiselle kansanosalle.
Kun eri yhteyksissä tuodaan esiin suomenruotsalaisen kulttuurin saavutukset, olisi syytä muistaa myös mitalin toinen puoli.
Täysin epäoikeudenmukainen koulutusjärjestelmämme
Ruotsinkielisille jo1600-luvulta periytynyt koulutuksellinen etuasema on saanut jatkua uudelle vuosituhannelle. Kielivähemmistölle suodut paremmat koulutusmahdollisuudet edustavat pahinta mahdollista syrjintää. Tämä siksi, että koulutus tarjoaa ihmiselle ehkä vankimman voimavaran ja pohjan elämälle.
Syrjivistä etuisuuksista pahimpana voidaan pitää ruotsin kieleen perustuvia kiintiöitä yliopistoissa; erityisesti oikeus-, kauppa- ja yhteiskuntatieteellisillä koulutusaloilla.
Suomenkielisiä sortavaan vääryyteen ovat syinä toisaalta ruotsinkielisten yliopistojen eli Åbo Akademin ja Svenska Handelshögskolanin ylisuuret opiskelijapaikkamäärät sekä toisaalta kuuden kaksikielisen yliopiston - Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia, Taideteollinen korkeakoulu ja Teatterikorkeakoulu - kiintiöpaikat ruotsin kielelle (ruotsinkielisille).
On vielä mainittava, että kahdessa ensimmäisessä opetus- ja hallintokieli on ruotsi, kun taas jälkimmäisissä suomi ja ruotsi. Uutena 1.1.2010 aloittavan Aalto-yliopiston muodostavat Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu. Ilmeisesti Aalto-yliopiston opetus- ja tutkintokielet jätetään yliopistoittain ennalleen. Siten teknillisellä ja taideteollisella alalla opetus- ja tutkintokielet olisivat suomi ja ruotsi sekä kaupallisella alalla suomi. Nytkään ei ilmeisesti uskallettu muuttaa entisiä kielirakenteita.
Ruotsissa kielikiintiöt poistettiin, koska niiden katsottiin syrjivän enemmistökielisiä. Opetuskieli on samoin ruotsi eikä suomeksi siellä voi opiskella.
Suomen kieroutuneesta koulutustilanteesta opetushallituksen Wera-raportointipalvelun julkaisu "Koulutuksen määrälliset indikaattorit vuodelta 2006" kertoo karun totuuden. Mainitun julkaisun taulukosta 8.18. ilmenee ruotsinkieliset hakijamäärät yliopistoihin, hyväksytyt ja ruotsinkielisten hakijoiden hyväksymisprosenttiosuudet.
Taulukko 1. Ruotsinkieliset hakijat, hyväksytyt ja näiden %-osuudet hakijoista yliopistoihin sekä paikan ottaneet v. 2000-2006
(Lähde: Opetushallituksen Wera-raportointipalvelun julkaisu: Koulutuksen määrälliset indikaattorit vuodelta 2006)
Lukuvuosi Hakijat Hyväksytyt Hyväksyttyjen %-osuus Paikan ottaneet
2000-2001 2959 1615 55 % 1512
2001-2002 3277 1809 55 % 1680
2002-2003 3084 1689 55 % 1577
2003-2004 3266 1689 52 % 1581
2004-2005 3255 1687 52 % 1550
2005-2006 3294 1689 51 % 1549
- Hakijat: antalet sökande som uppgav svenska som modersmål vid ansökan till universiteten
- Hyväksytyt: antagna
- Hyväksyttyjen %-osuus: antagningsprocenten bland de svenskspråkiga sökandena
Yhden opiskelupaikan säännöksen mukaan saman lukuvuoden aikana voi ottaa vain yhden opiskelupaikan, joten henkilö esiintyy paikan ottaneiden luvuissa vain kerran
Yliopistoihin on vuosina 2000-2006 päässyt 51-55 prosenttia ruotsinkielisistä hakijoista (taulukko 1). Vastaavasti suomenkielisistä hakijoista on hyväksytty 34-36 prosenttia (taulukko 2) ja ulkomaalaisista hakijoista noin 25 prosenttia.
Taulukko 2. Suomenkieliset hakijat, hyväksytyt ja näiden %-osuudet hakijoista yliopistoihin sekä paikan ottaneet v. 2002-2006
(Lähde: Opetushallituksen Wera-raportointipalvelun julkaisu: Koulutuksen määrälliset indikaattorit vuodelta 2006)
Lukuvuosi Hakijat Hyväksytyt Hyväksyttyjen %-osuus Paikan ottaneet
2002-2003 64843 23416 36 % 22604
2003-2004 64292 22305 35 % 21649
2004-2005 66644 22902 34 % 22162
2005-2006 62754 21930 35 % 21219
Yhden opiskelupaikan säännöksen mukaan saman lukuvuoden aikana voi ottaa vain yhden opiskelupaikan, joten henkilö esiintyy paikan ottaneiden luvuissa vain kerran
Suomenkielisten hyväksyttyjen määrät ovat vaihdelleet eri vuosina. Ruotsinkielisten hyväksyttyjen määrät ovat vuodesta toiseen lähes vakio. Tämä viittaa selvästi kiintiöperiaatteeseen.
Tilastokeskuksen väestötietokannasta on alla esitetty 20-24-vuotiaiden määrät ja %-osuudet kieliryhmittäin. Lisäksi määristä on laskettu yhden ikävuoden keskimääräinen koko kieliryhmittäin.
jatkuu...
2/4 11.11.2009 klo 22.16
Leo Havukainen ...jatkuu
Taulukko 3. 20-24-vuotiaiden määrät ja %-osuudet ja yhden ikäluokan keskimääräinen koko vuonna 2006
(Lähde: Tilastokeskuksen tilastotietokanta)
Kieliryhmä 20-24-vuotiaat %-osuus Yhden ikäluokan keskikoko
suomenkieliset 302611 91,1 % 60522
ruotsinkieliset 15946 4,8 % 3189
saamenkieliset 118 alle 0,1 % 24
muunkieliset 13329 4,0 % 2665
Yhteensä 20-24-vuotiaat 332004 100 % 66400
Vuonna 2006 ruotsinkielisiä oli keskimäärin alle 3200 yhtä ikäluokkaa kohden (20-vuotiaita oli 3134, 21-vuotiaita 3218 ja 22-vuotiaita 3164 jne.). Samana vuonna yliopistoihin hyväksyttiin 1689 ruotsinkielistä opiskelijaa eli 53 prosenttia ikäluokasta. Vastaavasti hyväksyttiin 21930 suomenkielistä opiskelijaa eli vain 35 prosenttia ikäluokasta. Epäsuhdetta huonontaa vielä entisestään se, että ruotsinkielisiä opiskelee lisäksi Ruotsin yliopistoissa. Ahvenanmaalaisista nuorista peräti yli puolet opiskelee Ruotsissa.
Mikäli ruotsinkielistä hakijoista olisi hyväksytty vain 35 prosenttia eli suomenkielisten osuutta vastaava määrä, olisi luku vain alle 1150 ruotsinkielistä opiskelijaa vuodessa. Koska näin ei ole, voidaan sanoa, että ruotsinkieliset saavat yliopistoihin noin 500 "ylipaikkaa" vuodessa suomenkielisiin nähden. Siten 10 vuodessa 5000 suomenkielistä on menettänyt opiskelupaikan yliopistossa kiintiöjärjestelmästä johtuen jopa huonommat pääsykoe- ja todistuspisteet saaneille ruotsinkielisille.
Pitkälle 1900-luvun puoliväliin asti tilanne oli suomenkielisten kannalta paljonkin huonompi. Itsenäisyyden alkuajoille asti ruotsinkielisiä valmistui yliopistoista määrällisesti jopa enemmän kuin suomenkielisiä.
Nykyisin kuulee ruotsinkielisten yrittävän perustella koulutuksen epäsuhdetta sillä, että suomenkieliset voivat halutessaan hakea opiskelemaan ruotsinkielisissä yliopistoissa tai kiintiöpaikoilla. Tällaiset perustelut ovat käsittämättömiä tai suorastaan loukkaavia. Miksi myös suomenkielinen ei opiskelisi äidinkielellään, kuten ruotsinkielisetkin haluavat tehdä. Toinen epäoikeudenmukainen syy on se, että suomenkielinen joutuu suorittamaan vaikeahkon ruotsin kielikokeen todistaakseen ruotsin osaamisensa. Ruotsinkielinen ei tietenkään joudu vastaavaa suomenkoetta suorittamaan hakiessaan suomenkieliselle linjalle.
Miksi saman annetaan jatkua?
.........................
Itkunsekaista tuherrusta!
Mitä heillä siis on, mitä sinulla ei ole?
Asiallinen avaus.
http://t0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRz_MbA48AlK67Ms3FNuXRIZ9PXOgIntOnJenylfeIFKqE9U2whCg
Toistan sen mitä monet eivät ole vieläkään ymmärtäneet. Suomenkielisellä pitää olla yhtä suuri oikeus opiskella äidinkielellään kuin ruotsinkielisellä.
Ratkaisu ei ole että suomenkielinen menee ruotsinkieliseen kouluun. Ei ole oikein että suomalainen ei saa opiskella äidinkielellään. Ruotsin kieli on suomalaiselle vieras kieli eikä ole oikein että suomalainen ei saa vieläkään 2000-luvulla opiskella suomeksi.
Ruotsinkielinenkin voi mennä opiskelemaan suomenkieliseen kouluun joten ruotsinkieliset opiskelupaikat ovat täysin turhia.
caveat.empty näin: "Yhdelläkään ruotsinkielisellä ei ole mitään sellaista etuoikeutta, joka perustuisi äidinkieleen."
Enemmistölle säädetty pakkoruotsi on suurin kieleen perustuva etuoikeus, josta 5-prosenttinen vähemmistö saa täysin siemauksin nauttia. Se on samanlainen etuoikeus kuin Ruotsissa olisi enemmistön kaikenkattava koulutuksen ja virkakoneiston pakkosuomi, jonka tuottamista etuuksista nauttien ruotsinsuomalainen vähemmistö hyppisi riemusta ilmaan ja enemmistö sen haittojen vuoksi raivosta pitkin seiniä.
"Poistettu viestit"
Skitprat säger jag. Ingen har någonsin tagit bort ett enda inlägg som antigen jag, eller min fennokompis Heikki har skrivit.
Dethär är igen era sjuka påhitt om en osynlig hand som fittas med alla, åt höger och vänster. Om sfp:s censur, statens censur och stiftelsernas kopplingar till marsmänniskor och intelligenta sjögräskolonier.
No kuule, minä itse kirjoitin tähän ketjuun viestin. Voisitko sinä kertoa minulle, miksi en sitä enää pysty löytämään sitten? Kuten en löydä monia muitakaan viestejä, jotka tässä ketjussa oli.. Näyttää siltä, että kaikki liian "paljastavat" viestit oikeasti poistetaan täältä. Suomalaista sananvapautta. Alan olla jo niin kurkkua myöten tätä keinotekoista kaksikielisyyttä.
Älä ruoki trollia!
Älä ruoki trollia!
Netiketti suosittelee olemaan ruokkimatta trollia. Tämä tarkoittaa käytännössä trollin jättämistä omaan arvoonsa ja suhtautumista trollaaviin viesteihin tai viestiketjuihin ikään kuin niitä ei olisi koskaan kirjoitettukaan. Tämä on usein vaikeaa, sillä muutaman ihmisen trollaantuminen saattaa aiheuttaa trollaustarkoituksessa aloitetun keskustelun laajenemisen tai olemassa olevan keskustelun väärille urille ajautumisen.
Katso myös
http://t0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRz_MbA48AlK67Ms3FNuXRIZ9PXOgIntOnJenylfeIFKqE9U2whCg
Éi kukaan pakota ketään mihinkään, ainoastaan lakeja pitää noudattaa. Kenenkään ei kuitenkaan ole pakko oppia mitään, voi pysytellä amispersuna ihan rauhassa.
"Suomen ja ruotsin kieli
Säädösvalmistelijaa sitovat perustuslain 17 §:n seuraavat kielisäännökset. Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokaisella on viranomaisen kanssa asioidessaan oikeus käyttää omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada tarvittavat asiakirjat tällä kielellä. Julkisen vallan on myös huolehdittava maan suomenkielisen ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista. Tämä merkitsee, että valtion ja kuntien on huolehdittava esim. sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutus- ja muista sivistyspalveluista sekä niiden tiedonvälityksestä.
Edellä mainittuja perustuslaissa säädettyjä kielellisiä oikeuksia ja velvollisuuksia täsmennetään ennen kaikkea kielilaissa."
http://www.om.fi/Etusivu/Perussaannoksia/Kielilaki/Kielisaannoksetsaadosvalmistelussa
"Kenenkään ei kuitenkaan ole pakko oppia mitään, voi pysytellä amispersuna ihan rauhassa."
Inhottava tapa sinulla kutsua vapaan kielivalinnan kannattajia amispersuiksi koulutustasosta riippumatta.
Ensinkin ammattikoulu on kunniallinen ja hyvä väylä ammattiin, toivottavasti myös ruotsinkielisille.
Toiseksi perussuomalaisia on maassa korkeintaan 20%, sen sijaan vapaata kielivalintaa kannattaa eri gallupeissa noin 70% kansasta.
Kolmanneksi nimittelemällä muita ei voi käydä asiallista keskustelua vaan auttamatta osoittaa olevansa asiaperusteita vailla.
"Éi kukaan pakota ketään mihinkään, ainoastaan lakeja pitää noudattaa."
Sehän on luonnostaan selvää, että lakeja noudatetaan niin kauan kuin ne ovat voimassa. Siksipä täällä ajetaan kieltä koskeviin lakeihin muutoksia.
Ei tarvitse edes kajota perustuslakiin kaiken koulutuksen pakkoruotsin poistamiseksi. Sen osoitti yo-kirjoitusten pakkoruotsin kohtalo.
Kielitaitolaki voidaan myös perustuslakiin kajoamatta muuttaa sellaiseksi, että se koskee vain viranomaista eikä sen henkilöstöä. Pohjoismaisen kielisopimuksen mukaan viranomaisen on Suomessa selvittävä tanskaksikin joko niin, että viranomaisen henkilöstöstä etsitään tanskantaitoinen tai asia hoidetaan muulla tavalla.
"Kenenkään ei kuitenkaan ole pakko oppia mitään, voi pysytellä amispersuna ihan rauhassa."
Ajatuksesi kulku sisältää arrogantin kätketysti sen, että "amispersujen" ei tarvitse oppia mitään, mikä tietenkään ei pidä paikkaansa: kaikkien on opittava pakkoruotsinsa, koska tietojesi mukaankin "lakeja pitää noudattaa", ja niin tehdään, kunnes ne syystä tai toisesta kumotaan.
Älä ruoki trollia!
Älä ruoki trollia!
Katso myös
http://t0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRz_MbA48AlK67Ms3FNuXRIZ9PXOgIntOnJenylfeIFKqE9U2whCg
Älä ruoki trollia!
Älä ruoki trollia!
Esim. kansalliskielistrategiahan nimenomaan vahvistaa ruotsin kielen privilegion:
Ensin mainitaan, että ruotsi on tasavertainen kansalliskieli, mutta sen lisäksi pitää luoda ruotsia suosivia _erillisratkaisuja_, joilla luodaan ruotsin kielelle ja ruotsinkielisille privilegioita.
Siis orwellilaisuutta jo lähtökohtaisesti.
"Kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset".
Privilegio on siis sisäänrakennettu jopa kansalliskielistrategiaan.
Mikä on se etuoikeus joka muilla on mutta sinulla ei?
Minulla? En lukeudu kielelliseen vähemmistöön.
Muihin vähemmistöihin, jopa alkuperäisväestöön kuuluviin saamelaisiin nähden on maahanmuuttajaruotsalaisilla ja kielenvaihtajaluopioilla merkittäviä etuja. Surujen vuoksi on pääväestölle asetettu tasoitukseksi jopa keinotekoinen painolasti, pakkoruotsi, ei sellaista muilla vähemmistöillä ole.
Älä ruoki trollia!
Älä ruoki trollia!
Netiketti suosittelee olemaan ruokkimatta trollia. Tämä tarkoittaa käytännössä trollin jättämistä omaan arvoonsa ja suhtautumista trollaaviin viesteihin tai viestiketjuihin ikään kuin niitä ei olisi koskaan kirjoitettukaan. Tämä on usein vaikeaa, sillä muutaman ihmisen trollaantuminen saattaa aiheuttaa trollaustarkoituksessa aloitetun keskustelun laajenemisen tai olemassa olevan keskustelun väärille urille ajautumisen.
Katso myös
http://t0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRz_MbA48AlK67Ms3FNuXRIZ9PXOgIntOnJenylfeIFKqE9U2whCg
"Kaikki voivat opetella ruotsin kieltä, jolloin myös kaikki ruotsin kielen osaamista vaativat ovet avautuvat."
Niin ja tämän vuoksi meillä on pakkoruotsi.
Ei ruotsinkielisen palvelun takaajana, ei kansalliskielistatuksen takia, ei historiallisista ja kulttuurisista syistä. Vain siksi, että ruotsin kielelle luodut etuoikeudet muka olisivat "koko kansalle avoinna".
Ei voi olla näin, että 95% maan asukkaista joutuu opettelemaan itselleen vieraan vähemmistökielen vain, jotta se olisi "tasa-arvoinen" vähemmistön itselleen petaamien etuoikeuksien käytössä.
Jatkossa ei voi olla pakkoa eikä mitään sellaisia oikeuksia, joiden perusteluun tarvittaisiin "mutta kaikkihan voivat opiskella ruotsia" -perusteluita.
Kiitos!
Täällä on yritetty huonolla menestyksellä perustella näitä kuvattuja "etuoikeuksia" , mutta eihän näistä perusteluista mitään tule. Muutama huono valmis tekstikin on jostakin haettu ikään kuin huonoksi malliksi.
> Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?
Ensisijaisesti tämä väite on perustelematon, sillä ei tällaisia tuloksia ole koskaan julkaistu. Toissijaisesti väitteessä kuvattu ei ole mikään etuoikeus ruotsinkieliselle. Jokainen, joka hallitsee ruotsia riittävästi, voi hakea opiskelupaikkaa ruotsinkieltä hallitsevien joukosta. Kannattaa hallita hyötyruotsia. Ruotsinkielisillä ei ole tässä mitään etuoikeuksia, sillä se olisi lainvastaista. Opiskelemaan pääsee jokainen taitojensa ja kykyjensä perusteella.
Aivan samalla tavalla kuin Helsingin Yliopiston pääsykokeissa tulee hallita suomen kieltä, Åbo Academissa pitää hallita ruotsia. Osa opetuksesta on järjestetty kaikissa oppilaitoksissa esim. englanniksi.
> ... ruotsinkielisen palvelun takaajana, kansalliskielistatuksen takia, historiallisista ja kulttuurisista syistä. ... siksi, että ruotsin kielelle luodut etuoikeudet muka olisivat koko kansalle avoinna.
Tässä kirjoittaja ottaakin aluksi aivan oikein esille kolme tärkeätä syytä ruotsin kielen tärkeydelle ja opiskelulle. Sitten kirjoittaja retkahtaa omaan pahaan oloonsa ja esittää väitteen, että ruotsin kieltä opetetaan sen vuoksi, että ruotsinkieliset oppilaitokset saataisiin täyteen. se on tietenkin aivan höpö väite. Nauroin :)
> Mikä on se ruotsinkielisten etuoikeus, joka heillä on mutta sinulla ei?
Tähän ei ole kukaan vielä osannut vastata, kuten olikin arvattavaa.
Aktivistit esittävät toki väitteen että maahanmuuttajilla pitäisi olla samat oikeudet kuin Suomen kansalaisilla. Samat ihmisoikeudet toki - mutta ei kielellisiä oikeuksia. Suomen kansallisikielet, suomi ja ruotsi, on opittava. Aivan samalla tavalla on opittava muutkin kielet ml. englanti.
"Mikä on se ruotsinkielisten etuoikeus, joka heillä [vähemmistökielisillä] on mutta sinulla [enemmistökielisillä] ei?"
Enemmistölle säädetty pakkoruotsi on suurin kieleen perustuva etuoikeus, josta 5-prosenttinen vähemmistö saa täysin siemauksin nauttia. Se on samanlainen etuoikeus vähemmistön eduksi kuin Ruotsissa olisi enemmistön kaikenkattava koulutuksen ja virkakoneiston pakkosuomi, jonka tuottamista eduista ja etuoikeuksista nauttien - ohi suuren enemmistön ja ohi kaikkien muiden vähemmistöjen - ruotsinsuomalainen vähemmistö hyppisi riemusta ilmaan ja enemmistö sen haittojen vuoksi raivosta pitkin seiniä.
"Suomen kansallisikielet, suomi ja ruotsi, on opittava."
Kuuluuko siis enemmistön velvollisuus osata kansallista vähemmistökieltä vähemmistökielisten oikeuksiin, ehkä peräti ihmisoikeuksiin?Tähän saakka vähemmistojen ihmisoikeuksiksi on tunnustettu vähemmistökielisten oikeus omaan kieleensä, mutta ei enemmistön velvollisuutta oppia vähemmistöjen kieltä.
Et siis osaa vastata kysymykseen, mikä on se ruotsinkielisten etuoikeus, joka heillä on mutta sinulla ei. Niin arvelinkin.
Aktivistit esittävät toki väitteen että maahanmuuttajilla pitäisi olla samat oikeudet kuin Suomen kansalaisilla. Samat ihmisoikeudet toki - mutta ei kielellisiä oikeuksia. Suomen kansallisikielet, suomi ja ruotsi, on opittava. Aivan samalla tavalla on opittava muutkin kielet ml. englanti.
Vierasten kielten osaaminen perustuu oppimiseen, kokemukseen ja kielen käyttöön. Taito ja osaaminen karttuu ajan kanssa.
Harva, jos kukaan, ulkomaalainen osaa tämän maan kieliä tänne muuttaessaan.
Älä ruoki trollia!
Älä ruoki trollia!
Netiketti suosittelee olemaan ruokkimatta trollia. Tämä tarkoittaa käytännössä trollin jättämistä omaan arvoonsa ja suhtautumista trollaaviin viesteihin tai viestiketjuihin ikään kuin niitä ei olisi koskaan kirjoitettukaan. Tämä on usein vaikeaa, sillä muutaman ihmisen trollaantuminen saattaa aiheuttaa trollaustarkoituksessa aloitetun keskustelun laajenemisen tai olemassa olevan keskustelun väärille urille ajautumisen.
Katso myös
http://t0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRz_MbA48AlK67Ms3FNuXRIZ9PXOgIntOnJenylfeIFKqE9U2whCg
Älä ruoki trollia!
Älä ruoki trollia!
Katso myös
http://t0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRz_MbA48AlK67Ms3FNuXRIZ9PXOgIntOnJenylfeIFKqE9U2whCg
"Et siis osaa vastata kysymykseen, mikä on se ruotsinkielisten etuoikeus, joka heillä on mutta sinulla ei. Niin arvelinkin."
Heillä on suurimpana mahdollisena etuoikeutenaan enemmistön (minunkin) pakkoruotsi eri muodoissaan. Se on sellainen etuoikeus, joka vastaavanlaisena - vain muutettavat muuttaen - nostaisi ruotsinsuomalaiset Ruotsissa ilosta ilmaan ja sen enemmistön raivonpurkauksiin. Et sitä ymmärtänyt. Se oli odotettavissakin.
Älä ruoki trollia!
Älä ruoki trollia!
Netiketti suosittelee olemaan ruokkimatta trollia. Tämä tarkoittaa käytännössä trollin jättämistä omaan arvoonsa ja suhtautumista trollaaviin viesteihin tai viestiketjuihin ikään kuin niitä ei olisi koskaan kirjoitettukaan. Tämä on usein vaikeaa, sillä muutaman ihmisen trollaantuminen saattaa aiheuttaa trollaustarkoituksessa aloitetun keskustelun laajenemisen tai olemassa olevan keskustelun väärille urille ajautumisen.
Katso myös
http://t0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRz_MbA48AlK67Ms3FNuXRIZ9PXOgIntOnJenylfeIFKqE9U2whCg
> Heillä on suurimpana mahdollisena etuoikeutenaan enemmistön (minunkin) pakkoruotsi eri muodoissaan.
Mikä ihme etuoikeus tämä on? Et ilmeisesti voi perustella asiaasi mitenkään.
Mikä siis on se ruotsinkielisten etuoikeus, joka heillä on mutta sinulla ei? Se, että sinä luet ruotsin kieltä, ei ole heidän etuoikeutensa eikä sellaiseksi voi mitenkään muodostua.
Onko toisen Suomen kansalaisen etuoikeus, että sinä puhut suomea? Onko Amerikasta Suomeen muuttaneen etuoikeus se, että sinä puhut englantia? Se, että joku kieliryhmä on vähemmistönä tai enemmistönä, ei muodosta kummallekaan osapuolella minkäänlaista etuoikeutta.
Älä ruoki trollia!
Älä ruoki trollia!
Netiketti suosittelee olemaan ruokkimatta trollia. Tämä tarkoittaa käytännössä trollin jättämistä omaan arvoonsa ja suhtautumista trollaaviin viesteihin tai viestiketjuihin ikään kuin niitä ei olisi koskaan kirjoitettukaan. Tämä on usein vaikeaa, sillä muutaman ihmisen trollaantuminen saattaa aiheuttaa trollaustarkoituksessa aloitetun keskustelun laajenemisen tai olemassa olevan keskustelun väärille urille ajautumisen.
Katso myös
http://t0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRz_MbA48AlK67Ms3FNuXRIZ9PXOgIntOnJenylfeIFKqE9U2whCg
Onneksi heti näkee, ettet ole se C. E., jonka olen täällä ennen sinua oppinut tuntemaan terävistä kirjoitusistaan.
Sinä: "Se, että joku kieliryhmä on vähemmistönä tai enemmistönä, ei muodosta kummallekaan osapuolella minkäänlaista etuoikeutta."
Jos olisin ruotsinsuomalainen, pitäisin taivaanlahjan veroisena etuoikeutenani sitä, että pääsisin nauttimaan kaikesta siitä, mitä kannaltani seuraisi Ruotsin kaiken koulutuksen ja virkakoneiston pakkosuomesta. Voisiko ruotsinsuomalainen suuremmasta etuoikeudesta päästä osalliseksi? Ei! Vastaavanlaisesta ylellisestä etuoikeudesta - taaskin muutettavat muuttaen - suomenruotsalainen pieni vähemmistö saa ilokseen nauttia. Pakkosuomi Ruotsisa olisi ja pakkoruotsi Suomessa on vähemmistökielisten suurellinen etuoikeus. Eikö mukamas?
Miksi et vastaa?
Mikä on se ruotsinkielisten etuoikeus, joka heillä on mutta sinulla ei?
"Mikä on se ruotsinkielisten etuoikeus, joka heillä on mutta sinulla ei?"
Kolmella sanalla: enemmistön pakkoruotsista nautiskelu.
Tämä on helmi. En ole pitkään aikaan nauranut näin makeesti.
Kappas vain, osaat oikein nauraen nautiskella enemmistön pakkoruotsista. En yhtään epäile sitä.
Voi, jospa ruotsinsuomalaisetkin pääsisivät etuoikeutenaan samalla tavalla nauraen nautiskelemaan ruotsalaisten pakkosuomesta, kuten tämä Tänk juu täällä meillä. Mitähän ruotsalaiset mahtaisivat näille naurajille tehdä? Tuskin silittelisivät niiden päitä.
Koko yhteiskuntamme yleisradioineen ja muine medioineen, koulutuksineen, kulttuuritukineen ja virkarakenteineen on täynnä etuoikeuksia ruotsinkielisille. Ei viiden prosentin vähemmistön kuulu leikkiä 50%:a kansasta.
Herää nyt ja lakkaa varastamasta toisten nikkejä.
Sinä olet niin epävarma itsestäsi, ettet pysty edes keskustelemaan ilman tällaista pikkunilkkeilyä: "minulla on oikeus ottaa kaikkien muiden nikit käyttööni, koska minä olen oikeassa ja muut väärässä ja minä näytän niille..."
Mikset pitäisi omaa nikkiäsi, kirjoittaisi lyhyitä ja nasevia kirjoituksia, joissa perustelut pääsisivät oikeuksiinsa. Nyt kirjoitat ties kenenä pitkiä sepustuksia vailla selkeää kysymyksenasettelua ja perusteluja.
> "minulla on oikeus ottaa kaikkien muiden nikit käyttööni, koska minä olen oikeassa ja muut väärässä ja minä näytän niille..."
Ei sinulla ole oikeutta viedä toisten rekattuja nikkejä. Pidä se mielessäsi.
Älä ruoki trollia!
Älä ruoki trollia!
Netiketti suosittelee olemaan ruokkimatta trollia. Tämä tarkoittaa käytännössä trollin jättämistä omaan arvoonsa ja suhtautumista trollaaviin viesteihin tai viestiketjuihin ikään kuin niitä ei olisi koskaan kirjoitettukaan. Tämä on usein vaikeaa, sillä muutaman ihmisen trollaantuminen saattaa aiheuttaa trollaustarkoituksessa aloitetun keskustelun laajenemisen tai olemassa olevan keskustelun väärille urille ajautumisen.
Katso myös
http://t0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRz_MbA48AlK67Ms3FNuXRIZ9PXOgIntOnJenylfeIFKqE9U2whCg
Tasa-arvoinen kielellinen oppiminen edellyttää, että kielen käyttömahdollisuus on myös tasa-arvoinen.
Vrt. 10 suomalaista perhettä Lontoossa. Jos kyseisen kadun asukeille määrätään kaksikielisyys ja oikeus asioda omalla kielellä, onko englannin oppiminen heille yhtä tasa-arvoista kuin saman kadun englantilaisille suomen oppiminen?
Voisiko Ahvenanmaan kiinteistönhankinnan avata mannersuomalaisille? Siellä on aito ruotsinkielinen ympäristö, jossa kieltä oppisi samalla tasa-arvolla kuin ruotsinkielinen oppii vaikkapa pääkaupunkiseudulla. Epäilen, että Ahvenanmaa pitää rajansa kiinni.
> Tasa-arvoinen kielellinen oppiminen edellyttää, että kielen käyttömahdollisuus on myös tasa-arvoinen.
Vinoutunut näkemys.
Jos haluat puhua kieltä kuten alkuperäisväestö, sen eteen pitää nähdä vaivaa. Ei mikään kielitaito tule äidinmaidon mukana imettynä, eikä kaikkia kieliä tarvitse osata kuten äidinkieltä. Sama koskee kaikkia kieliä, ei vain hyötyruotsia.
Trollaavan nikkisiepparin (25.3.2013 17:14) tunnistaa trolliksi lainaamisen muotoseikoista. Viitseliäs voi arkistosta tarkistaa vuosien takaiset tapani käyttämistäni muotoseikoista, joita tämä trolli ei näytä hallitsevan. Tuskin hän osaa edes perustella nimimerkkini oikeinkirjoitustapaa. Siksi se on siepattu minulta.
Kielten opiskelusta trolli laskettelee itsestäänselvyyksiä.
Pitääkö paikkansa,éttä hankkenin pääsykokeissa suomenruåtsalaiset saavat lisäpisteitä.
Ei pidä.
Kävin tarkastamassa sivut. Saat lisäpisteitä, jos sinulla on äidinkielestä laudatur. Äidinkieli saa olla myös suomi.
Laudatur suomen kielestä antaa siis paremmat lähtöpisteet kuin vaikkapa eximia ruotsin kielestä.
Hankenilla voi opiskella myös englanniksi.
Kysyin: "Mikä on se ruotsinkielisten etuoikeus, joka heillä on mutta sinulla ei?"
Eräs varteenotettava vastaus by Nettisuom. (-fenno): "Kolmella sanalla: enemmistön pakkoruotsista nautiskelu."
Täällä tosiaan on paikalla pahoja trolleja. Enää ei tiedä, kuka on kuka ja pitääkö itkeä vai nauraa - niin järjettömiä ovat vastaukset. Tuon vastauksen osalta ymmärsin että kyseessä on pahainen trolli, joten nauroin kippurassa.
"Täällä tosiaan on paikalla pahoja trolleja."
Hyvä, että tunnistat itsesi pahaksi trolliksi, sillä ennen sinua täällä tuntemani terävä väittelijä C.E. ei tekisi tuonkaltaista kysymystäsi. Epäilemättä naurat nautiskellen enemmistön pakkoruotsille sen kuulumisesta vähemmistön etuoikeuksiin. Ruotsissa et uskaltaisi nauraa mahdolliselle enemmistön pakkosuomelle monestakin syystä.
Kysyin: "Mikä on se ruotsinkielisten etuoikeus, joka heillä on mutta sinulla ei?"
Koska trolli vastasi äärimmäisen lapsellisesti, vastaa ihmeessä sinä tuohon kysymykseen. Et vain taida osata.
"Kaikki voivat opetella ruotsin kieltä, jolloin myös kaikki ruotsin kielen osaamista vaativat ovet avautuvat. Ei ole olemassa äidinkieleen perustuvia kiintiöitä, ainoastaan osaamiseen ja taitoon perustuvia ovia, jotka ovat joko kiinni tai auki"
OLEN TÄYSIN SAMAA MIELTÄ!
Kaikki voivat opetella suomen kieltä, jolloin myös kaikki suomen kielen osaamista vaativat ovet avautuvat. Emme tarvitse ruotsinkielisiä palveluija emmekä ruotsinkielistä koulutusta Suomessa. Riittää että ruotsinkieliset opettelevat suomen kielen. Ei ole olemassa äidinkieleen perustuvia kiintiöitä, ainoastaan osaamiseen ja taitoon perustuvia ovia, jotka ovat joko kiinni tai auki. Ruotsinkieliset eivät kuitenkaan ymmärrä omaa parastaan, joten on ruotsinkielisten oma etu, että heillä on mahdollisimman paljon PAKKOsuomea.
SUOMENRUOTSALAINEN NÄYTTI TAAS MEILLE, MITEN RÖYHKEITÄ SUOMENRUOTSALAISET VOIVAT OLLA?.
Mikä on se ruotsinkielisten etuoikeus, joka heillä on mutta sinulla ei?
§§§
> Emme tarvitse ruotsinkielisiä palveluija emmekä ruotsinkielistä koulutusta Suomessa.
Siis SINÄ et tarvitse. Tyypillisen itsekkään ihmisen ajatusmaailmasta.
- Minä en tarvitse moottoriteitä, joten järjestä sinä ne omalla kustannuksellasi.
- Minä en tarvitse vankiloita, joten järjestä sinä ne omalla kustannuksellasi.
- Minä en tarvitse koulussa fysiikkaa, kemiaa, musiikkia tai kuvaamataidetta, joten järjestä sinä ne omalla kustannuksellasi.
- Minä en tarvitse kotimaista ruokaa tai energiaa, joten järjestä sinä ne omalla kustannuksellasi.
- Minä en tarvitse maanpuolustusta, joten sinä sinä se omalla kustannuksellasi.
- Minä en tarvitse julkista sosiaali- ja terveystointa, joten järjestä sinä ne omalla kustannuksellasi.
> Riittää että ruotsinkieliset opettelevat suomen kielen.
Suuri osa ruotsinkielisistä osaakin suomen kieltä auttavasti, eivät toki kaikki. Ei heidän kuitenkaan tarvitse osata - ethän sinäkään osaa ruotsia. Perustuslain mukaan Suomi on kaksikielinen maa, ruotsi-suomi.
> Ei ole olemassa äidinkieleen perustuvia kiintiöitä, ainoastaan osaamiseen ja taitoon perustuvia ovia, jotka ovat joko kiinni tai auki.
Juuri näin sanoin avauksessa. Minä en kuitenkaan valita etuoikeuksista, sinä valitat. ET kuitenkaan osaa mitään perustella.
> Ruotsinkieliset eivät kuitenkaan ymmärrä omaa parastaan, joten on ruotsinkielisten oma etu, että heillä on mahdollisimman paljon PAKKOsuomea.
Ymmärtävät! Suomen kieli on heille hyötysuomea.
> SUOMENRUOTSALAINEN NÄYTTI TAAS MEILLE, MITEN RÖYHKEITÄ SUOMENRUOTSALAISET VOIVAT OLLA?
Missä ja missä näytettiin röyhkeyttä, voitko postata linkin? En ole nähnyt tässä yhteydessä muuta kuin itseni, siis suomenkielisen henkilön, tekemän avauksen. Sekä lapsellisen, itkua tuhertavan näennäisvastauksesi.
"Mikä on se ruotsinkielisten etuoikeus, joka heillä on mutta sinulla ei?"
Enemmistölle säädetty pakkoruotsi on suurin kieleen perustuva etuoikeus, josta 5-prosenttinen vähemmistö saa täysin siemauksin nauttia. Se on samanlainen etuoikeus kuin Ruotsissa olisi enemmistön kaikenkattava koulutuksen ja virkakoneiston pakkosuomi, jonka tuottamista etuuksista nauttien ruotsinsuomalainen vähemmistö hyppisi riemusta ilmaan ja enemmistö sen haittojen vuoksi raivosta pitkin seiniä.
Tässä on sinulle kauhallinen lisää varemmaksi vakuudeksi.
Jos olisin ruotsinsuomalainen, pitäisin taivaanlahjan veroisena etuoikeutenani sitä, että pääsisin nauttimaan kaikesta siitä, mitä kannaltani seuraisi Ruotsin kaiken koulutuksen ja virkakoneiston pakkosuomesta. Voisiko ruotsinsuomalainen suuremmasta etuoikeudesta päästä osalliseksi? Ei! Vastaavanlaisesta ylellisestä etuoikeudesta - taaskin muutettavat muuttaen - suomenruotsalainen pieni vähemmistö saa ilokseen nauttia. Pakkosuomi Ruotsisa olisi ja pakkoruotsi Suomessa on vähemmistökielisten suurellinen etuoikeus, mutta enemmistöjen sietämätön haitta. Et pysty kumoamaan väitettäni.
Venäläistyyppistä kateutta parhaimmillaan.
Venäläistyyppistä kateutta parhaimmillaan.
Itsekään ihmisen tarvemaailmasta eteenpäin koko yhteiskunnan tarpeeseen:
Mikä on se tarve, jota varten koko ikäluokka opiskelee ruotsia?
Me emme valtakunnallisesti opiskele kaikki saamea, venäjää tai somalia, vaikka näiden kielten puhujia on ihan hyvä joukko.
Laki ei ole tarve. Se on seuraus säätämisaikansa tarpeesta.
Kun Ahvenanmaalla julkinen palvelu tuotetaan suomen kielellä tarvittaessa tulkin avulla, miksi ihmeessä sama mekanismi ei toimisi manner-Suomessa?
> Laki ei ole tarve. Se on seuraus säätämisaikansa tarpeesta.
Muista äänestää.
^^ RKP:läinen syyttää suomenkielisiä itsekkyydestä. Voi tätä kaksinaismoralismin määrää.. Maailman nöyrintä kansaa ei voi syyttää itse asiassa tässä asiassa MISTÄÄN.
Muista äänestää.
Joku siis väittää, ettei ole mikään etuoikeus, että pienen vähemmistökielen osaajilla on omat kiintiönsä korkeampaan koulutukseen ja enemmistöllä pakko opiskella tuota vähemmistökieltä siitä huolimatta, että vain harvalla on tuosta kielestä hyötyä. Vähemmistökielellä on myös huomattava yliedustus mediassa, kulttuurissa ja hallinnossa.
Tuo yliedustus hoidellaan nimenomaan väittämällä, ettei kyse ole kieleen perustuvasta etuoikeudesta vaan pakkoruotsin vallitessa nämä kaikki herkut ovat kaikkien ulottuvilla. Itse asiassa nimenomaan tämä kaunisteltu totuus näyttää olevan ainoa selitys pakkoruotsin jatkumiselle enemmistön vastustuksesta huolimatta.
Jos tuo ei ole etuoikeus, mitä ylipäätään voi kutsua etuoikeudeksi?
Kopioi teksti muualta, ellet muuta osaa.
Omaa tekstiä voi käyttää missä vain.
Sen sijaan toisten nimimerkeillä kirjoittelu kertoo kaiken.
> Sen sijaan toisten nimimerkeillä kirjoittelu kertoo kaiken.
Kuten kenen?
Niin ollut opiskelukiintiöt esim.
Kuten Hankenilla se, että äidinkielen suomen kielen laudaturista saa maksimipisteet.
Ei ole näkynyt etuoikeuksia.
Eivät ole. Lue vastaukset.
Kotimaa 3.10.2011 klo 7:34 | päivitetty 14 11 2013 klo 13:26
Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
( Rotusyrjintää kielenperusteella sanoo Hoopo- Oskari )
Helsingin ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa Hankenissa on noin kaksituhatta opiskelupaikkaa. Helsingin ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa Hankenissa on noin kaksituhatta opiskelupaikkaa. ( Eikä yhtään suomenkielellä SUOMESSA )
Ruotsinkieliset koululaiset ovat vuoden jäljessä suomenkielisten koululaisten Pisa-tuloksia. Silti ruotsinkielisiä opiskelee lukioissa suhteessa väestömäärään enemmän kuin suomenkielisiä koululaisia. Ruotsinkielisten nuorten on myös helpompi päästä opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkielisten nuorten.( suojatyöpaikkohin sano Hoopo-Oskari )
Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä sanoo, että tavoitteena on kaksikielisyys sekä ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen.?( Avuttoman herrakansan pavelut koska herrakansa ei koulutuksessaan oppinut senvertaa että osaisivat palvella toisiaan(sanoo Hoopo-Oskari )
- Se ei ole suomenkielisten syrjintää.?(ONHAN SE SANOO Hoopo-Oskari )
Suomenkielisiä opiskelijoita opiskelee jonkin verran ruotsinkielisissä korkeakouluissa ja päinvastoin. Ruotsinkielisiä nuoria on vajaat viisi prosenttia ikäryhmästään. Kiistanalaisten arvioiden mukaan suomenkielisistä nuorista kolmannes pääsee opiskelemaan korkeakouluihin ja yliopistoihin, kun ruotsinkielisistä opiskelemaan pääsee puolet. Lisäksi lähes kaikissa yliopistoissa ja korkeakouluissa voi esimerkiksi tenttiä ruotsiksi.
Tilastoja ruotsinkielisten korkeakoulukiintiöistä ei opetusministeriöstä saa.
( Koska opetusminiteriö on tällä hetkellä RKP:n hallussa? sanoo Hoopo-Oskari )
- Vuonna 2009 aloittaneista opiskelijoista ei ollenkaan ole näin suurista eroista kysymys, ruotsinkielisten suhteessa suurempi määrä korkeakouluissa ja yliopistoissa on vain muutaman prosentin luokkaa, sanoo Lehikoinen.
Ruotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla? ( rotuerottelua kielenperusteella?)
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
Oikeustieteelliseen tiedekuntaan hakeneista ruotsinkielisistä pääsi sisään yli 23 prosenttia pyrkineistä, kun suomenkielisistä 18 prosenttia. Myös taloustieteitä opiskelemaan otetaan ruotsinkielisiä opiskelijoita suhteessa suomenkielisiä enemmän.
"Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä toteaa, että yliopistot ovat autonomisia ja vastaavat itse valintakiintiöistään"?.( rotuerottelua kielenperusteella, sanoo Hoopo- Oskari )
- Ennakoinnit loppuvuonna valmistuvasta kehittämissuunnitelmasta osoittavat, että jonkin verran on varaa vähentää koulutusta myös ruotsinkielisellä puolella
Suurin osa vähennettävistä opiskelupaikoista kohdistuu kuitenkin ammattikorkeakouluihin. Yliopistoissa humanistista, yhteiskunnallista, insinööri- ja media-alan koulutusta supistetaan kuten suomenkielistenkin opiskelupaikkoja.
- Niissä on nyt tämä iso tarkastelu meneillään.( ja ei sanota etes Hoopo-Oskarille )
Lehikoinen ei sitä sano, mutta muualta opetusministeriöstä kerrotaan, että ruotsinkielisten juristien, lääkärien ja opettajien koulutusta ei suinkaan vähennetä, vaan sitä tullaan päinvastoin lisäämään tulevaisuudessa.( ja suojatyöpaikkoja tullaan lisäämään,sitäkään ei kerrota Hoopo-Oskarille)
JA LOPUKSI A O Freukan rasistinen teesi
"SUOMEN RUOTSALAISTEN TULI PUOLUSTAA MAKSOI MITÄ MAKSOI, RUOTSINKIELISTEN YLIVALTA MAASSA".
Siksi suomessa on pakko sekä virkamiesruotsi.
Surut puolustavat pakkoruotsia raivokkaasti sen vuoksi että pakkoruotsi on perusta virkamiesruotsille. Pakkoruotsin poistuessa poistuu myös virkamiesruotsi koska 95% kansasta ei voi jäädä työmarkkinoiden (virastot) ulkopuolelle. Kielivelvoite (ruotsin osaaminen) on tänään virkamiehen hartioilla. Kielivelvoite tulisi olla pelkästään viranomaisella. Silloin voidaan ottaa tulkkipalvelut käytäntöön. Viiden prosentin vähemmistö voi palvella itse itseään etätulkkauksella koska suurin osa heistä osaa molemmat kielet.
Jos pieni vähemmistökieli nostetaan väkisin lakien avulla toiseksi pääkieleksi ylivoimaisen pääkielen rinnalle, niin se luo AUTOMAATTISESTI etuoikeutetun aseman tuon vähemmistökielen puhujille.
Tämä yksinkertainen totuus halutaan peittää kaikella vuolaalla sanahelinällä.
Siksi muistakaa kieliaktiivit tuo asia. Sitä ei voi asiallisesti kumota millään, koska se on TOTUUS.
Ei se ole syrjintää jos 5%:n vähemmistö opiskelee enemmistön 95% kielen. Se on vähimmäisvaatimus vähemmistön sivistykselle.
Se on syrjintää että suomenkielinen 95% joutuu opiskelemaan ruotsinkielisen 5% kielen eikä saa päättää omista kieliopinnoistaan.
Vähemmistön ei tule enää jatkossa antaa määritellä suomalaisten sivistyskäsitettä. Heidän tulee vain pitää huoli omasta sivistyksestään ja niin halutessaan oppia maan pääkieli ollakseen itse sivistynyt vähemmistö.