johonkin elääkseen?
Onko uskominen joku sisäänrakennettu selviytymis mekanismi?
Jos ei usko mihinkään katoaako elämästä tarkoitus?
Millä ajattelutavoilla olette korvanneet "uskon rahaan", "uskon valtaan ja asemaan", "uskon jumalaan"?
Kuka osaa elää jollain muulla ajatelutavalla kuin erilaisilla uskomuksilla eri asioista?
Kertokaa onko usko vaihdettavissa vai onko "uskottava" elämään?
Onko uskominen joku sisäänrakennettu selviytymis mekanismi?
Jos ei usko mihinkään katoaako elämästä tarkoitus?
Millä ajattelutavoilla olette korvanneet "uskon rahaan", "uskon valtaan ja asemaan", "uskon jumalaan"?
Kuka osaa elää jollain muulla ajatelutavalla kuin erilaisilla uskomuksilla eri asioista?
Kertokaa onko usko vaihdettavissa vai onko "uskottava" elämään?
Vastaukset 8
Vanhimmat
ja mitä uskolla tarkoittaa. Usko on liikkeelle paneva voima eikä pelkkä mielipide. Uskon voi äärimmilleen vietynä käsittää koskevan esim nousemista aamulla sängystä. Kovin masentunut on menettänyt paljon luontaista uskoa niin, että tuo joka-aamuinen ylösnousukin voi tuntua todella vaikealta.
Uskonnollinen usko on asia sinänsä. Se eroaa arkipäivän uskosta. Uskonnollisen uskon tulee olla totta ollakseen uskoa, sillä muuten se on vain luuloa. - Näin on tietenkin arkipäivän uskon kanssakin, mutta sitä ei juuri luulosta eroteta. Kuitenkin myönnetään, että jos uskoksi sanottu ei osoittautunutkaan oikeaksi, niin todetaan, että se oli vain luuloa.
Ei tarvi uskoa jumaliin tai haltioihin tai pahahenkiin, voi uskoa ihan pieniin asioihin. Kuten siihen että huomennakin päivä koittaa kuten eilenkin. Ja että kun yrittää tarpeeksi niin onnistuu vaikka muut sanovat mitä, ja että jos kuitenkin epäonnistuu, niin kannattaa yrittää vielä uudestaan. Voi uskoa oikeudenmukaisuuteen ja inhimillisyyteen ja toisten auttamiseen. Voi uskoa siihen että kaikilla on oikeus olla. Voi uskoa että kamalistakin asioista selviää jotenkin. Ei sitä sen kummempiin asioihin tarvi uskoa.
ellei ole aivan luupää.
mitä tarkoitat sillä, että onko usko vaihdettavissa, jne.. ??
i frith
eikö "usko elämään" erota ihmisen elämästä.
Elää voi ilman, että elämään tarvitsisi erikoisesti uskoa. Vaikka hetkessä elämistä.
Ajattelen, että tätä uskoa erilaisiin asioihin tuputetaan länsimaissa liiankin kanssa.
Kiinnostaa millaisella asenteella ihmiset tavallaan motivoivat itsensä ellei se ole usko.
Sitten voi tietysti kysyä tarvitaanko edes motivaatiota jos elämä muuten vain on riittävän kiinostavaa?
Buddhalaiset vain havainnoivat eivätkä usko esimerkiksi.
... siihen mitä havainnoivat. = o D
usko tai ole uskomatta havainnoivat vaan mitä ympärillä tapahtuu. Tai jotkut buddhalaiset, en yleistä.
Sitä vaan että onko usko länsimaista hapatusta?
Olisipa kristinusko edes länsimaista hapatusta eikä tuota Lähi-Idästä peräisin olevia vieraan kulttuurin tuhansia vuosia vanhoja uskomuksia.
>>Onko uskominen joku sisäänrakennettu selviytymis mekanismi?>Jos ei usko mihinkään katoaako elämästä tarkoitus?>Millä ajattelutavoilla olette korvanneet "uskon rahaan", "uskon valtaan ja asemaan", "uskon jumalaan"? >Kuka osaa elää jollain muulla ajatelutavalla kuin erilaisilla uskomuksilla eri asioista? >Kertokaa onko usko vaihdettavissa vai onko "uskottava" elämään?