Otaksutaan pääsäännnöksi, että koululainen opiskelee 9. luokan loppuun mennessä kolmea kieltä.
Mikä on Teidän näkemys yhteiskunnan kannalta järkevimmäksi osaamiseksi, kun ikäluokka on hieman vajaa 60000 koululaista? Kysyn näkemystänne ko. kielen tarpeesta - en listaa, minkä mukaan pitäisi pakottaa kieliä lukemaan.
Oma listani:
Äidinkieli (suomi/ruotsi) 100% - eli n. 56700/3300
Englanti 100% - 60000
Ruotsi 5% - 3000 (tässä huomioitava jo äidinkielenään puhuvien osuus)
Venäjä 20% - 12000
Espanja 20% - 12000
Saksa 5% - 3000
Ranska 10% - 6000
Kiina 10% - 6000
Arabia 10% - 6000
Muut 20%
Mikä on Teidän näkemys yhteiskunnan kannalta järkevimmäksi osaamiseksi, kun ikäluokka on hieman vajaa 60000 koululaista? Kysyn näkemystänne ko. kielen tarpeesta - en listaa, minkä mukaan pitäisi pakottaa kieliä lukemaan.
Oma listani:
Äidinkieli (suomi/ruotsi) 100% - eli n. 56700/3300
Englanti 100% - 60000
Ruotsi 5% - 3000 (tässä huomioitava jo äidinkielenään puhuvien osuus)
Venäjä 20% - 12000
Espanja 20% - 12000
Saksa 5% - 3000
Ranska 10% - 6000
Kiina 10% - 6000
Arabia 10% - 6000
Muut 20%
Vastaukset 4
Vanhimmat
En oikein ymmärtänyt ideaasi. Esitäppä se hieman selkeämmässä muodossa.
Yleisesti ottaen uskon täyden kielivapauden palvelevan parhaiten Suomea.
Nimittäin kysynnän ja tarjonnan laki pätee kieliopintoihinkin pitemmän päälle.
Vapaa kielivalinta johtaa siis optimaaliseen kielipalettiin.
Samoilla linjoilla. Täysi valinnanvapaus, kuitenkin pakotettu kielimäärä.
Ideanani oli tiedustella, kuinka paljon millekin kielelle on tarvetta. Ts. mikä on hyvä/riittävä opiskelijamäärä ko. kielelle ikäluokasta, jotta yhteiskunta toimii ja kansainvälinen kauppa pelaa.
Miksi tarvittaisiin pakotettu kielimäärä? Jos kielistä on etua, niitä valitaan. Jos niillä ei ole jollekin käyttöä ja oma äidinkielikin tai englanti uhkaa jäädä hataraksi, panostetaan mielummin niihin. Oppilaat ovat niin erilaisia.
Ruotsissa on aika hyvä kielimalli, jossa periaatteessa on engöanti kaikilla ja lisäksi yksi vieras kieli, mutta osa voi vaihtaa tämän vieraan kielen lisäruotsiin, lisäenglantiin tai omaan kotikieleen.
Aluksi riittäisi, että kullakin koululla on kolme kieltä: englanti, ruotsi ja jokin kielistä sa/ra/es/ve. Kielikoulut olisivat asia erikseen. Kymmenessä vuodessa laajennettaisiin sekä kielten opettajakoulutusta että koulujen kielivaloikoimaa vähintään neljään, joiden joukossa on englanti ja ruotsi. Tällöin näkyisi jo oppilaiden valintojen suunta ja tarve.
Suomi pakollinen englanti pakollinen yksi valinnainen kieli. Jos oppilas on matemaattisesti lahjakas, mutta huonompi kielissä, niin hänelle riittää suomi englanti.