Armovitosen määritelmä Opetushallituksen mukaan:
oph.fi:
"Vuoden 2004 perusteissa on myös todettu, että oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5 = ”välttävä”), mikäli hän pystyy osoittamaan jossain määrin kriteerien edellyttämää osaamista."
Pakkoruotsissa se tarkoitta, että on tullut luokkaan ja istunut siellä yli 50 % tunneista.
Kouluissa pohditaan nyt oppilaiden peruskoulun päättötodistuksien numeroita.
Gaussin käyrä on edelleen kuningas; oppilaiden nimerot on suhteutettava siihen, eli pakkoruotsista pitää päästää läpi lähes kaikki, vaikka osaamisen taso ei sitä edellyttäisi.
Mutta nätiltä pitää näyttää.
oph.fi:
"Vuoden 2004 perusteissa on myös todettu, että oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5 = ”välttävä”), mikäli hän pystyy osoittamaan jossain määrin kriteerien edellyttämää osaamista."
Pakkoruotsissa se tarkoitta, että on tullut luokkaan ja istunut siellä yli 50 % tunneista.
Kouluissa pohditaan nyt oppilaiden peruskoulun päättötodistuksien numeroita.
Gaussin käyrä on edelleen kuningas; oppilaiden nimerot on suhteutettava siihen, eli pakkoruotsista pitää päästää läpi lähes kaikki, vaikka osaamisen taso ei sitä edellyttäisi.
Mutta nätiltä pitää näyttää.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olisi mielenkiintoista nähdä jokin tilasto tämän kevään peruskoulun päättötodistusten arvioinnista.
Pakkoruotsin kohdalla kaikki käyrät pitää piirtää uusiksi.
Käytäntö on se, että kun numeroita annetaan todistuksiin tai kokeissa, koepaperit/oppilaat jaetaan ensin n. viiteen kasaan: hylätyt, huonot, keskinkertaiset aika hyvät ja huiput.
Kukin kasaa jaetaan sitten paremmuusjärjestykseen.
Vaatimustasoa alennetaan vastausten tason mukaan.
Koskaa ei ole missään peruskoulussa käynyt niin, että kaikki olisivat saaneet esim. viitosen keskiarvon.
Sama systeemi on yo-kokeissa; pistevaatimukset alenevat huimaa vauhtia, jos kokeet ovat liian vaikeat tai vastaajat vastaavat heikosti.
Opetushallitus on yrittänyt kehitellä valtakunnallisia tasoja.
Mutta siinäkin pitää olla se koko Suomen gaussinkäyrä.
Pakkoruotsissa vaatimustasoa joudutaan joka vuosi alentamaan.
Gaussin käyrä on edelleen kuningas; oppilaiden nimerot on suhteutettava siihen, eli pakkoruotsista pitää päästää läpi lähes kaikki, vaikka osaamisen taso ei sitä edellyttäisi.
Mutta nätiltä pitää näyttää.
Tällä menettelyllä kuitenkin voidaan pakkoruotsikulissia yllpitää, osaamisesta ei olekaan kysymys vaan siitä, että voidaan pitää suomenkieliset alemmalla tasolla omassa maassaan.