Tänään Svenska folkskolans vänner antoi 10.000 euron kiitospalkinnon myös Svenska.nu-lähettilläälle MA Nummiselle.
Yle ei mainitse Nummisen Svenska.nu-aktiviteetteja palkinnon perusteissa, vaan rahasto/säätiö sanoo palkinnon perustuvan Numminen "oma-aloitteisuuteen"
Aiemmin on seutumajakka.fi kirjoittanut Nummisen ja Pedron keikoista:
"M A Numminen ja Pedro Hietanen kannustivat ruotsinkielen opiskeluun
Mauri Antero Numminen lauloi omaan persoonallisen tyyliinsä. Rumpuina oli puhelinluettelo.
Ari Vilminko
OULAINEN
Keväällä (2011) valtiotieteiden tohtoriksi promovoitu taiteilija M A Numminen vierailu viime viikolla Oulaisten yläkoululla, yhdessä muusikkoystävänsä Pedro Hietasen kanssa.
Yläkoulun musiikkiluokassa pidetyssä tilaisuudessa, pitkän linjan muusikko, taiteilija ja kulttuurin monitoimimies Mauri Antero lauloi omaan persoonallisen tyyliinsä ja Pedro säesti. Laulujen välillä taiteilijat kertoivat omia kokemuksiaan, kuinka he tutustuivat ruotsinkieleen ja mitä hyötyä heille on ollut ruotsinkielestä myöhemmin kuten muun muassa keikoilla.
Nummisen ja Hietasen vierailu Oulaisten yläkoululle oli yksi osa Svenska Nu- projektia. Verkosto työskentelee paremman ja motivoivamman ruotsinopetuksen puolesta. Svenska Nu haluaa kannustaa nuoria käyttämään ruotsia sekä osoittaa, että ruotsi ei ole vain hyödyllistä vaan myös hauskaa. Keskeisimpänä toimintamuotonaan Svenska Nu välittää ruotsinkielistä nuorisokulttuuria sekä Ruotsista että Suomesta äidinkielenään suomea puhuville koululaisille. Svenska Nu tavoittaa ohjelmallaan kymmeniä tuhansia oppilaita, ja yksittäisten oppilaskontaktien määrä lasketaan vuositasolla sadoissa tuhansissa. Svenska Nu:n toiminnan kautta suomenkielisille lapsille ja nuorille tarjotaan aitoja kielenkäyttötilanteita ja suoria kontakteja ruotsin kielen kanssa.
’Puhelin iso apu ruotsinkielessä’
M A Numminen sanoi ’ ruotsinkielen tunnilla’, että oppikoulun ensimmäisellä luokalla hän teki valinnan ruotsinkielestä.
”Silloin päätin olla erilainen nuori ja aloin opiskella ruotsinkieltä. Se oli silloin kova juttu, kun kaikki muut paneutuivat englannin kieleen. Minusta englanninkieli oli hillittömän vaikeaa, eikä se kiehtonut. Luokkakaverit eivät alkaneet puhumaan ruotsia kanssani, kunnes sain kaveriksi pari vuotta nuoremman henkilön. Tämän pojan kanssa päätimme, että kun olemme porukassa, niin puhumme vain ruotsia. Oli meillä alkuvaikeuksia tai yleensäkin keskustelun avaaminen ruotsinkielellä oli hankalaa, mutta siitä se vain lähti. Puhelin oli asiassa iso apu. Se pakotti puhumaan ja avaamaan keskustelua”, M A Numminen muistelee.
Hän sanoo, että kun puhelimessa kykenee puhumaan ruotsia, niin silloin taitaa ruotsinkielen.
Sen alleviivasi myös PedroHietanen. Hän sanoi. että hänellä oli koulussa hyvä ruotsinkielen opettaja, joka sai innostumaan kielestä.
”Ope toi ruotsinkielen tunneille ruotsalaista helppoa kirjallisuutta, jota käännettiin suomenkielelle. Sitä kautta innostuin kielestä. Iso kiitos siitä opelle, sillä kun sitten myöhemmin soitin Wigwam- bändissä, jossa oli kaksi ruotsalaista mukana, niin tiesin, mistä he kinastelivat”, Pedro kertoi oppilaille.
Hietanen oli myös sitä mieltä, että jos taidat ruotsinkielen, niin osaat myös lukea tanskalaisia ja norjalaisia sanomalehtiä.
Ja se Nummisen ja Hietasen musiikillinen anti oli sitä heitä itseään. Aloitus oli räväkkä Kekkonen. rockilla. Lisäksi kuultiin muun muassa Minä soitan harmonikkaa sekä tietenkin Kissa vieköön, kaikki tietenkin ruotsiksi. Laulun ohella Mauri Antero myös soitti rumpuja. Nyt vain rumpuna oli puhelinluettelo."
Yle ei mainitse Nummisen Svenska.nu-aktiviteetteja palkinnon perusteissa, vaan rahasto/säätiö sanoo palkinnon perustuvan Numminen "oma-aloitteisuuteen"
Aiemmin on seutumajakka.fi kirjoittanut Nummisen ja Pedron keikoista:
"M A Numminen ja Pedro Hietanen kannustivat ruotsinkielen opiskeluun
Mauri Antero Numminen lauloi omaan persoonallisen tyyliinsä. Rumpuina oli puhelinluettelo.
Ari Vilminko
OULAINEN
Keväällä (2011) valtiotieteiden tohtoriksi promovoitu taiteilija M A Numminen vierailu viime viikolla Oulaisten yläkoululla, yhdessä muusikkoystävänsä Pedro Hietasen kanssa.
Yläkoulun musiikkiluokassa pidetyssä tilaisuudessa, pitkän linjan muusikko, taiteilija ja kulttuurin monitoimimies Mauri Antero lauloi omaan persoonallisen tyyliinsä ja Pedro säesti. Laulujen välillä taiteilijat kertoivat omia kokemuksiaan, kuinka he tutustuivat ruotsinkieleen ja mitä hyötyä heille on ollut ruotsinkielestä myöhemmin kuten muun muassa keikoilla.
Nummisen ja Hietasen vierailu Oulaisten yläkoululle oli yksi osa Svenska Nu- projektia. Verkosto työskentelee paremman ja motivoivamman ruotsinopetuksen puolesta. Svenska Nu haluaa kannustaa nuoria käyttämään ruotsia sekä osoittaa, että ruotsi ei ole vain hyödyllistä vaan myös hauskaa. Keskeisimpänä toimintamuotonaan Svenska Nu välittää ruotsinkielistä nuorisokulttuuria sekä Ruotsista että Suomesta äidinkielenään suomea puhuville koululaisille. Svenska Nu tavoittaa ohjelmallaan kymmeniä tuhansia oppilaita, ja yksittäisten oppilaskontaktien määrä lasketaan vuositasolla sadoissa tuhansissa. Svenska Nu:n toiminnan kautta suomenkielisille lapsille ja nuorille tarjotaan aitoja kielenkäyttötilanteita ja suoria kontakteja ruotsin kielen kanssa.
’Puhelin iso apu ruotsinkielessä’
M A Numminen sanoi ’ ruotsinkielen tunnilla’, että oppikoulun ensimmäisellä luokalla hän teki valinnan ruotsinkielestä.
”Silloin päätin olla erilainen nuori ja aloin opiskella ruotsinkieltä. Se oli silloin kova juttu, kun kaikki muut paneutuivat englannin kieleen. Minusta englanninkieli oli hillittömän vaikeaa, eikä se kiehtonut. Luokkakaverit eivät alkaneet puhumaan ruotsia kanssani, kunnes sain kaveriksi pari vuotta nuoremman henkilön. Tämän pojan kanssa päätimme, että kun olemme porukassa, niin puhumme vain ruotsia. Oli meillä alkuvaikeuksia tai yleensäkin keskustelun avaaminen ruotsinkielellä oli hankalaa, mutta siitä se vain lähti. Puhelin oli asiassa iso apu. Se pakotti puhumaan ja avaamaan keskustelua”, M A Numminen muistelee.
Hän sanoo, että kun puhelimessa kykenee puhumaan ruotsia, niin silloin taitaa ruotsinkielen.
Sen alleviivasi myös PedroHietanen. Hän sanoi. että hänellä oli koulussa hyvä ruotsinkielen opettaja, joka sai innostumaan kielestä.
”Ope toi ruotsinkielen tunneille ruotsalaista helppoa kirjallisuutta, jota käännettiin suomenkielelle. Sitä kautta innostuin kielestä. Iso kiitos siitä opelle, sillä kun sitten myöhemmin soitin Wigwam- bändissä, jossa oli kaksi ruotsalaista mukana, niin tiesin, mistä he kinastelivat”, Pedro kertoi oppilaille.
Hietanen oli myös sitä mieltä, että jos taidat ruotsinkielen, niin osaat myös lukea tanskalaisia ja norjalaisia sanomalehtiä.
Ja se Nummisen ja Hietasen musiikillinen anti oli sitä heitä itseään. Aloitus oli räväkkä Kekkonen. rockilla. Lisäksi kuultiin muun muassa Minä soitan harmonikkaa sekä tietenkin Kissa vieköön, kaikki tietenkin ruotsiksi. Laulun ohella Mauri Antero myös soitti rumpuja. Nyt vain rumpuna oli puhelinluettelo."
Vastaukset 28
Vanhimmat
Numminen oli Suomen ensimmäinen wanna-be-julkis, kuten itsekin myönsi "muistelmissaan". Ei osanut laulaa tai soittaa, mutta väkisin tuppaantui julkkisten ja bändien seuraan. Mauri etsi Vanhan kuppilassa julkkiksia ja liittyi seuraan tavoitteena tulla itsekin sellaiseksi.
Huomaatte varmaan taudin oireet? Kyseessä on tyypillinen pyrkyri, joka sopii hyvin pakkoruotsituksen mannekiiniksi.
En ole koskaan ymmärtänyt, miksi kukaan halauaisi kuunnella Nummista.
Hän on pelkästään vastenmielinen, jopa perverssi.
"En ole koskaan ymmärtänyt, miksi kukaan halauaisi kuunnella Nummista.
Hän on pelkästään vastenmielinen, jopa perverssi."
Moni muu on halunnut kuunnella. M.A. on myös Ruotsissa ollut hyvin suosittu.
Ettei vain sinussa ole jotain vikaa kun et ymmärrä hänen huumoriaan?
Seppälä aloitti Suomi on ruotsalainen -ohjelmassa argumentaatiovirheellä, kun hän kertoi M.A.Nummisen väittäneen nyky Suomen näyttävän rähjäiseltä (ts. rähjäiseltä) jos Suomi olisi jäänyt Venäjän alaisuuteen.
M.A.Numminen palkittiin siitä että häntä saatiin siteerata näin negatiivisen mielipiteen julkaisemisesta. M.A.Numminen aiheuttaa vahinkoa suomalaisten ja venäläisten suhteille niin kaupassa kuin valtioden välille.Toivottavasti M.A. ei saa viisumia Venäjälle tämän jälkeen, sehän olisi suuri vahinko entiselle kommarille ja Neuvostoliton ihailijalle.
Wikipedia:
Argumentum ad auctoritatem eli auktoriteettiin vetoaminen on argumentaatiovirhe, jossa oma argumentti perustetaan jonkun auktoriteetin sanaan tai arvovaltaan, mutta ei esitetä perusteita auktoriteetin todenperäisyydelle.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentum_ad_auctoritatem
Nummisen väite on silkkaa potaskaa! Ihan kuin ei olisi historiaa koskaan lukenut.
Nimittäin 1. mm-sodan jälkeen Suomi Baltian maiden ja Puolan tavoin irtaantuivat Venäjästä. Eli eihän Suomi mitenkään olisi jäänyt Venäjän alaisuuteen!
2. mm-sodan aikana Suomi taisteli uudestaan itsenäisyytensä, kuten hyvin tiedetään, paitsi svekot!
Joten millä ihmeen logiikalla Suomi olisi jäänyt Venäjän(!) alaisuuteen? Venäjää ei edes ollut, vaan Neuvostoliitto.
Svekojen argumentiti ovat tunnetusti käsittämättömiä ja naurettavia. Mutta pitääkö syyllistyä NOIN alkeelliseen virheargumentatioon?
Tuo kertoo svekojen epätoivosta, ei mistään muusta....
Jos taas MA tarkoittaa, että Suomi olisi ollut jo ENNEN v. 1809 Venäjän alaisuudessa, niin väite on vielä naurettavampi.
Vai kuinka monta "rähjäistä" rakennusta on noilta vuosilta jäljellä?
Nehän ovat päinvastoin hienossa kunnossa, koska ovat suojelukohteita.
Hyvä M.A!
Way to go
Onnittelut M.A:lle. Nyt vaan kaikki joukolla saamaan stipendejä ja tyhjentämään surujen säätiöfyffet!
Niinpä, hieno ele ja upea kunnianosoitus hienolle taiteilijalle 40 vuoden työstä ruotsin kielen popularisoimiseksi.
Tosin en ymmärrä otsikkoasi "pakkoruotsitusrahasta". Mikä palkinnossa ja M.A.n urassa liittyy pakkoon?
M.A. Numminen palkittiin elämäntyöstään ruotsin kielen hyväksi aivan kuten moni muukin on vuosien saatossa palkittu ja tullaan palkitsemaan vastakin.
M.A. julkaisi ensimmäisen ruotsinkielisen levynsä vuonna 1972.
M.A. on jo 73-vuotias.
P.S.
M.A. on myös tunnettu esperantisti.
Hieno mies tämä M.A. Ja persoonallinen ääni tällä luokanopettajalla.
Että sieppaa. Kymppitonni Emmalle. Ja minulle vain 8000.
Rantahurrien nuoleskelijoide klubiin riittää suomalaisia pyrkyreitä!
http://www.svenskanu.fi/pdfs/pdf_3_6
Tässä listaus pahimmista, vassokuu!
Selkeästi sinua nyt harmittaa joten eikun nyt vain tekemään työtä ruotsin kielen eteen ja pakkoruotsittamaan ja jos säkä käy niin sinutkin 40 vuoden kuluttua avokätisesti lahjotaan!!
Pedro Hietanen vasta onkin säälittävä...
No, tämä kaksikko on nähnyt, että löysää rahaa on tulossa helpolla, muutenhan keikat ovat vähissä...
A-piste-A-piste-Numminen on tiedetty fanaattiseksi pakkoruotsittajaksi jo iät ja ajat. Talteen nauhoitettuna on mm. pitkä radio-ohjelma usean vuoden takaa, jossa Numminen epätoivoisesti perusteli pakkoruotsitusta erilaisilla rkp:ltä oppimillaan täysin älyvapailla liturgioilla. Sitä ennen olin luullut Nummista fiksuksi huumormieheksi.
Numminen on saanut menestystä myös Saksassa. Hieno juttu, että hän on tehnyt Suomea tunnetuksi maailmalla. On paljon mukavampi iloita toisten(kin) menestyksestä kuin aina olla naama väärällään kateudesta.
Numminen on kyllä esiintynyt Saksassa mikä ei todellakaan tarkoita että hän olisi saanut menestystä siellä. Hänet buuattiin lavalta pois Saksassa kun yleisö tajusi kuinka huono hän oli.
M A Numminen är så popular i Sverige bara därför at han är så jävligt ful Finnjävel !
Och du ser ut som en efterbliven apa med hästtänder och hästface?
Måste medge, att Numminen inte är så värst vacker, men när han sjunger om fröken Ellen i badet, så låter det faktiskt inte så dumt. ; )
Yle antaa paremmin hommia pakkoruotsittajille.
I can´t find this word pakkoruotsittajille in my dictionary. Please, could you explain it to me?
Lue! YLE palkkaa kielitaitoisia ihmisiä.
Ei tainnut Nummisella olla lahjoja matematiikkaan, kun piti ruotsiin niin keskittyä.
Voi vittu, kaveri on ollut päätyönään jänis...rkp-taidetta hulluimmillaan.
Ei ollut minullakaan lahjoja matematiikkaan mutta hyvin olen pärjännyt ja pärjännyt nimenomaan laajalla ja hyvällä kielitaidollani.
Jäniksenäkin olen tosin esiintynyt kerran mutta uraa siitä ei sentään tullut.
Toivotaa poja, jottei hänel ol mukuloi.
Toivotaan pikemminkin, että hänellä on mukuloita. Suomessa on vääristynyt ikäpyramidi ja lapsia saisi syntyä enemmän. Tunne vastuusi. Och samma på svenska.
Hieno mies tämä M.A.