http://www.iltasanomat.fi/ _ http://www.cert.fi/tietoturvanyt/2013/03/ttn201303211339.html
Kyberhyökkäys bunkkerista Tavallinen internetin käyttäjä on voimaton globaalien jättihyökkäysten edessä. Parhaillaan maailmalla vellovat yhden suurimman nettihyökkäyksen jälkimainingit.
Verkko on takkuillut ympäri maailmaa palvelunestohyökkäyksen vuoksi, jota asiantuntijat ovat luonnehtineet lajissaan "historian suurimmaksi". Tavalliset netin käyttäjät ovat olleet ymmällään hyökkäyksen suuruudesta. Katso kahdeksan asiantuntijavastausta suuresta kyberhyökkäyksestä.
1. Milloin hyökkäys tapahtui?
Se alkoi 15. maaliskuuta ja vaikuttaa päättyneen 27. maaliskuuta.
2. Millainen hyökkäys oli kyseessä?
Kyseessä oli hajautettu palvelunestohyökkäys (DDoS), joissa hyökkääjät käyttävät hyväkseen käyttöönsä kaappaamia netinkäyttäjien koneita. Hyökkäyksen kohteeksi joutui ensin roskapostin torjuntaan erikoistunut eurooppalainen Spamhaus-organisaatio.
3. Mikä tässä hyökkäyksessä oli erilaista?
Näissä hyökkäyksissä käytettiin nimipalvelimia, eli Domaine Name Servereitä (DNS), jotka muuttavat netinkäyttäjien kirjoittamat verkko-osoitteet numeeriseksi IP-osoitteeksi. Hyökkääjät ovat lähettäneet vääriä DNS-serverien pyyntöjä, jotka on saatu näyttämään olevan lähtöisin Spamhausista. Lopulta Spamhaus hukkui paluuverkkoliikenteeseen.
4. Miksi hyökkäys vaikutti muihinkin kuin Spamhausiin?
Hyökkäyksen kohteeksi joutunut Spamhaus pyysi apua amerikkalaiselta tietoturvayritykseltä CloudFlarelta. Kun CloudFlare oli saanut Spamhausin yhteyden takaisin, hyökkääjät käänsivät huomion CloudFlareen ja sen käyttämiin verkko-operaattoreihin ja verkon solmupisteisiin, joihin alkoi levitä liikennettä DNS-servereistä.
5. Kuinka suuri oli hyökkäys?
Kun Spamhaus kääntyi CloudFlaren puoleen, hyökkäys oli suuruudeltaan 10 gigabittiä sekunnissa. Kun hyökkäys oli huipussaan, se aiheutti liikenteen, joka oli suuruudeltaan 300 gigabittiä sekunnissa.
6. Keihin hyökkäys vaikutti?
Hyökkäys vaikutti laajasti netinkäyttäjiin Euroopassa ja Aasiassa. Ei ole tarkkaa tietoa, kuinka moniin netinkäyttäjiin ja verkkosivuihin vaikutus ulottui.
7. Kuka teki hyökkäyksen?
Hyökkääjät eivät ole tiedossa. Koska he peittivät identiteettinsä DNS-palveluilta, heidän jäljittämisensä on hankalaa. Spamhaus on syyttänyt hyökkäyksestä hollantilaista Cyberbunker-palvelua, joka oli joutunut Spamhausin estolistalle.
8. Miten hyökkäykset voidaan estää tulevaisuudessa?
Tavallisten netinkäyttäjien on käytännössä mahdotonta estää vastaavia hyökkäyksiä. He voivat kuitenkin estää tietokoneensa kaappaamisen DDoS-hyökkäyksiin hankkimalla virusturvan ja pitämällä sen ajan tasalla.
Lähteet: San Jose Mercury News ja BBC.
Lue lisää hyökkäyksen alkulähteistä täältä.
Antti Honkamaa
Kyberhyökkäys bunkkerista Tavallinen internetin käyttäjä on voimaton globaalien jättihyökkäysten edessä. Parhaillaan maailmalla vellovat yhden suurimman nettihyökkäyksen jälkimainingit.
Verkko on takkuillut ympäri maailmaa palvelunestohyökkäyksen vuoksi, jota asiantuntijat ovat luonnehtineet lajissaan "historian suurimmaksi". Tavalliset netin käyttäjät ovat olleet ymmällään hyökkäyksen suuruudesta. Katso kahdeksan asiantuntijavastausta suuresta kyberhyökkäyksestä.
1. Milloin hyökkäys tapahtui?
Se alkoi 15. maaliskuuta ja vaikuttaa päättyneen 27. maaliskuuta.
2. Millainen hyökkäys oli kyseessä?
Kyseessä oli hajautettu palvelunestohyökkäys (DDoS), joissa hyökkääjät käyttävät hyväkseen käyttöönsä kaappaamia netinkäyttäjien koneita. Hyökkäyksen kohteeksi joutui ensin roskapostin torjuntaan erikoistunut eurooppalainen Spamhaus-organisaatio.
3. Mikä tässä hyökkäyksessä oli erilaista?
Näissä hyökkäyksissä käytettiin nimipalvelimia, eli Domaine Name Servereitä (DNS), jotka muuttavat netinkäyttäjien kirjoittamat verkko-osoitteet numeeriseksi IP-osoitteeksi. Hyökkääjät ovat lähettäneet vääriä DNS-serverien pyyntöjä, jotka on saatu näyttämään olevan lähtöisin Spamhausista. Lopulta Spamhaus hukkui paluuverkkoliikenteeseen.
4. Miksi hyökkäys vaikutti muihinkin kuin Spamhausiin?
Hyökkäyksen kohteeksi joutunut Spamhaus pyysi apua amerikkalaiselta tietoturvayritykseltä CloudFlarelta. Kun CloudFlare oli saanut Spamhausin yhteyden takaisin, hyökkääjät käänsivät huomion CloudFlareen ja sen käyttämiin verkko-operaattoreihin ja verkon solmupisteisiin, joihin alkoi levitä liikennettä DNS-servereistä.
5. Kuinka suuri oli hyökkäys?
Kun Spamhaus kääntyi CloudFlaren puoleen, hyökkäys oli suuruudeltaan 10 gigabittiä sekunnissa. Kun hyökkäys oli huipussaan, se aiheutti liikenteen, joka oli suuruudeltaan 300 gigabittiä sekunnissa.
6. Keihin hyökkäys vaikutti?
Hyökkäys vaikutti laajasti netinkäyttäjiin Euroopassa ja Aasiassa. Ei ole tarkkaa tietoa, kuinka moniin netinkäyttäjiin ja verkkosivuihin vaikutus ulottui.
7. Kuka teki hyökkäyksen?
Hyökkääjät eivät ole tiedossa. Koska he peittivät identiteettinsä DNS-palveluilta, heidän jäljittämisensä on hankalaa. Spamhaus on syyttänyt hyökkäyksestä hollantilaista Cyberbunker-palvelua, joka oli joutunut Spamhausin estolistalle.
8. Miten hyökkäykset voidaan estää tulevaisuudessa?
Tavallisten netinkäyttäjien on käytännössä mahdotonta estää vastaavia hyökkäyksiä. He voivat kuitenkin estää tietokoneensa kaappaamisen DDoS-hyökkäyksiin hankkimalla virusturvan ja pitämällä sen ajan tasalla.
Lähteet: San Jose Mercury News ja BBC.
Lue lisää hyökkäyksen alkulähteistä täältä.
Antti Honkamaa
Vastaukset 9
Vanhimmat
Suomi 24. ja sen maailmanmenoa-osio on jatkuvassa hyökkäyksessä ollut jo vuosia oman käsityksen mukaan ainakin siitä asti kun Suomen poliisin virkamieskunta sai ajanviettonsa ja resurssipulansa ohella tehtävän valvoa yksityistä netti-operaattoria suomi 24.ää!
Onko tässä sivun kaljunpyylevä -pullakahvi tai donitsimies päätehtävässään vaiko lahjotussa sivutoimessaan, sen osaa sanoa esim. Sisäministeriömme lakimies jos on asiaa edes kummemmin huomioinut?
kyseessä on false flag operaatio. eu kaavaili juuri jättimäistä kiinanpalomuuria, jonka kautta kaikki tietoliikenne sensuroitaisiin. lapsiporno- ja piratismikortit on käytetty. mutta nyt tuli kuin tilauksesta tämä..
ajoitettiin sopivasti kyproksen kriisin kohdille, niin jos alkaa pankkien puolilta päivin avauduttua massiivinen sekasorto, pistetään koko tietoliikenne koko eu:ssa poikki. ja syyt hakkereille.
Jaa siis, pliis selitä ''selkokielellä'' että harrastelijatkin pääsee perille - onko syytä huoleen ja oliko asia huono vai hyvä vai keskinkertainen juttu tavallisen netinkäyttäjän kannalta?
Kiitos infosta, joka uutisoitiin mediassa minusta aika myöhään jos jatkunut viikkoja!?
http://fi.wikipedia.org/wiki/False_flag
no en minä tiedä, onko tuosta kyse vai eikö. ajoitus iskulle oli vain aikas jännä..
eipä tuollainen isku nykypäivänä nettiä kovin helposti lamauttamaan pääse. yksittäisiä palveluja tokikin, mutta kyllä netin reititys on niin rakennettu, että tieto kulkee aina jotain kautta. tämä netin "itsekorjaava" perusperiaatehan tekee senkin, että netin sensurointi on käytännössä mahdotonta. siinä on onnistunut vain pohjois-korea, siellä paikallinn verkko ei ole fyysisesti millään tavalla kiinni internetissä.
en usko että eu noin järeisiin toimenpiteisiin ryhtyy ja silloinkin jää vapaaseen maailmaan yhteydeksi satelliitti-internet.
https://www.viestintavirasto.fi/internetpuhelin/toimivuus/verkonhairiot.html
Viestintäverkkojen ja -palvelujen häiriöt
Päivitetty 11.03.2013
Teleyritysten eli teleoperaattorien on tiedotettava ongelmista, jotka aiheuttavat häiriöitä matkapuhelin- ja muissa tietoliikenneyhteyksissä. Operaattorit tiedottavat häiriöistä verkkosivuillaan sekä asiakaspalvelunsa kautta.
Kuinka toimin häiriötilanteessa?
Jos epäilet verkon toiminnassa olevan häiriötä, tarkista ensin teleyrityksen häiriötiedotteet joko yrityksen verkkosivuilta tai puhelimitse asiakaspalvelusta. Jos häiriöstä ei ole tiedotettu, ota yhteyttä teleyritykseen ja ilmoita ongelmasta.
DNA
Elisa
Saunalahti
Sonera
Teleyritysten on tiedotettava häiriötilanteista
Teleyritysten on tiedotettava käyttäjille viestintäpalvelujen ja -verkkojen käyttöön vaikuttavista häiriöistä. Vakavissa tilanteissa yritysten on ilmoitettava häiriöstä myös Viestintävirastolle.
Käyttäjille on kerrottava muun muassa
•palvelut, joihin häiriön vaikutukset kohdistuvat
•häiriön alkamisajankohta
•häiriön vaikutusalue
•häiriön korjausaika-arvio.
Häiriötiedotteet ja -kartat löytyvät teleyritysten verkkosivuilta.
Viestintäviraston määräys 57 viestintäverkkojan ja -palvelujen ylläpidosta sekä menettelystä ja tiedottamisesta vika- ja häiriötilanteissa.
Häiriön vaikutusten korvaaminen
Viestintäpalvelujen laadusta sovitaan teleyrityksen ja asiakkaan välisellä sopimuksella. Jos laatu ei vastaa sovittua, on palvelun toimituksessa virhe.
Virheen havaitessaan asiakkaan kannattaa ottaa yhteyttä teleyritykseen ja pyytää virheen korjaamista. Joissain tapauksissa asiakas voi olla oikeutettu saamaan virheestä hyvitystä.
Viestintäpalvelun virheen korvaaminen ja sopimusongelmat
Viestintäviraston toiminta häiriötilanteissa
Viestintävirasto seuraa viestintäverkkojen ja -palvelujen merkittäviä häiriötilanteita, joista teleyritykset ilmoittavat Viestintävirastolle sovitulla tavalla. Lisäksi Viestintävirasto valvoo, että teleyritykset tiedottavat normaaleista häiriötilanteista omilla verkkosivuillaan. Laajoissa ja pitkäkestoisissa häiriötilanteissa myös Viestintävirasto tiedottaa tilanteesta.
Viestintäviraston määräys 54 viestintäverkkojen ja -palvelujen varmistamisesta
Viestintäviraston määräys 57 viestintäverkkojen ja -palvelujen ylläpidosta sekä menettelystä ja tiedottamisesta vika- ja häiriötilanteissa
Tyypilliset häiriötilanteet ja niihin varautuminen
Viestinverkkojen häiriöt johtuvat tyypillisesti
•verkkolaitteiden sähkönsaannista
•yhteyksien kaapelivaurioista tai
•verkon teknisistä ongelmista.
Suurin osa häiriöistä havaitaan ja korjataan nopeasti. Erittäin laajoissa häiriöissä tai yksittäisissä tapauksissa häiriön vaikutukset voivat kuitenkin olla pitkäkestoisia. Laajoja häiriötilanteita ennaltaehkäistään verkkolaitteiden ja -yhteyksien varautumisjärjestelyin. Viestintävirasto on määrittänyt varautumisjärjestelyjen vähimmäisvaatimukset.
Viestintäviraston määräys 54 viestintäverkkojen ja -palvelujen varmistamisesta
Sähkökatkokset
Lyhytkestoiset sähkökatkokset vaikuttavat harvoin viestintäverkkojen toimivuuteen, sillä tukiasemien akut ja laitetilojen varavoimajärjestelyt turvaavat sähkönsaannin. Luonnonilmiöiden aiheuttamat vaikutusalueeltaan laajat sähköverkon vauriot ovat työmäärän vuoksi hitaita korjata, jolloin viestintäverkon akkujen riittävyys ja varavoimajärjestelyt voivat olla koetuksella.
jne.
muka jäljillä.
Olen itse pyörinyt amerikkalaisella keskusteluareenalla, jossa hyökkäyksiä on varsin tarkkaan ennalta tiedotettu. Tunnen sieltä tanskalaisen anonymousin jäsenen, joka tietää homman varsin tarkkaan.
Tuo äskeinenkin oli tiettävästi vain testi tulevan varalle. Jos oikeasti haluttaisiin aiheuttaa vahinkoa, niin hyökkäys olisi aivan toisenlaatuinen.
Kaikilta nettihyökkääjiltä pitäs leikata munat vexs, kun ne aiheuttaa harmia tavallisille netin käyttäjille.
Jos ei oo mitään muuta tekemistä, kuin häiritä ihmisten nettiliikennettä, niin sellasilta vaan munat vex.
Toivottavasti nämä häiriköt jäävät kiinni ja veitsi heilahtaa.
Tämä "anonymous" on lauma punikkeja. Aika iso osa niistä on maista joissa on löyhät lait punikkien terrorismia kohtaan, kuten espanja, ja pitkät kommunistiterrorismiperinteet, kuten italia, ja paljon työttömiä, kuten latinalaisen amerikan maat. Joukossa sitten jonkin verran punikkeja sekalaisista maista.
Nämä punikit tullaan jäljittämään mm. USA:n avustuksella, ja monia niistä odottaa luovutus USA:han ja vankeus terrorismilakien perusteella. Ja nämä lakipykälät ovat toisia kuin normaalit siviililakipykälät, koska kyse on terrorismista.
CyberBunker on nostettu syylliseksi ilman todisteita ja SpamHaus jätetty vähemmälle huomiolle ja hyviksen asemaan.
Minä ainakaan en ole aikaisemmin kuullut tuosta yrityksestä (omien sanojensa mukaan nonprofit, mutta myy kuitenkin palveluja ja on rekisteröity UK:ssa limitediksi), vaikka se vaikuttaa 1.8 miljardin sähköpostiosoitteen käyttöön! Käytännössä siis Spamhaus määrää pääseekö sähköpostisi perille vai ei.
Spamhaus on iso tekijä netin sensuroimisessa.
Spamhaus on laittanut jopa Gmailin ja Google Docsin banniin siellä jaettujen tiedostojen vuoksi. Kerran se sulki Latvian suurimman operaattorin yhteydet ulkomaille ja näin eristi mm. Latvian yliopiston muusta netistä.
Spamhausia vastaan on nostettu useita oikeuskanteita ja ainakin yhden se on hävinnyt ja tuomittu maksamaan korvauksia. USA:ssa on vireillä useita kanteita Spamhausia vastaan.
Yksi Spamhausin johtohenkilöistä on tuomittu USA:ssa useista rikoksista mm. sukupuolielintensä paljastelusta.