Yksinäisyys on tarttuvaa - tämäkin vielä

Ajattale aina omaa parasta ekana. Sitten vasta tulee ''muiden'' vuoro. Koska mitä iloa on muiden onnesta, jos ei sitä itsellä ole ?

Lapsuudessa jo sai ihan riittävästi kuulla kuinka pas.ka otus on,
mistä ei koskaan voi tullakaan mitään.
Kouluissa psykoottisimmat alkoivat esittää ennustuksia, kuinka
tulevaisuudessa on kävelevä tartuntatautilähde, joka tulee
tartuttamaan heihin vielä kaikki tauditkin.

Joka systeemissä, joka vaiheessa toiset "ihmiset" on vuorollaan
kumaisseet mielen tunkionsa niskaan, eikä ole loppunut
vieläkään ja mä olen jo yli 40v.

Nytkö ne alkaa vielä syyllistää siitäkin, kun kertoo omaa versiota,
sitä miltä tää kaikki tuntuu. Ihminen on pelkkä eläin, peto,
se tekee vaikka mitä pas.kaa, saa toisia syrjäytymään ja joka
vaiheessa pyrkii syyllistämään vielä siitäkin niitä syrjäytettyjä.

En kiellä teidän henkilökohtaisia kokemuskia, mutta mitä tuohon onneen tulee. Jos ei voi eikä osaa olla postiivinen ja antaa hyvää ja onnena toiselle ei sitä kyllä itsekkään aa. Tässä pätee sääntö; metsä vastaa yleensä niin kuin sille huudetaan. Jos pn nyrpeä, apaattinen, aina vain se vastaanottava osapuoli niin huomaa pian olevansa tilanteessa, että ei ole tungosta. En tarkoita, että käveleväksi hyväntekeväisyyslaitokseksi tulisi ryhtyä, mutta puolitiehen pitää kyllä olla itsekkin valmis menemään.