Toisessa ketjussa nimimerkki Yx ortodoksi määritteli: "Avioliitto on miehen ja naisen välinen julkinen liitto, jonka tarkoituksena on perheen perustaminen."
Tarkoittaako tuo "perheen perustaminen" lasten hankkimista? Miten jos tiedetään, että syystä tai toisesta lapsia ei voi tulla, voiko silti avioitua?
Tarkoittaako tuo "perheen perustaminen" lasten hankkimista? Miten jos tiedetään, että syystä tai toisesta lapsia ei voi tulla, voiko silti avioitua?
Vastaukset 43
Vanhimmat
koskaan puhuttavan lapsettomasta perheestä?
Olen kuullut puhuttavan, mutta yhtä lailla olen kuullut joidenkin ensimmäistä lastaan odottavien sanovan, että nyt heistä vasta tulee perhe.
Minua nyt kiinnostaa ihan ja vain se, mitä ortodoksit asiasta ajattelevat. ja noissa puhujissa varmaan enemmistöllä on ollut jokin muu uskonto, joten heidän puheillaan ei nyt ole mitään väliä.
Kun kyseessä on perheen keäsite, meidän tulee koko ajan muistaa, että varsinkin suomalaisen käytännön mukaan me ajattelemme perhettä hyvin rajoittuneesti ja aivan eri tavalla kuin etelämpänä ja idempänä Euroopassa ja varsinkin Afrikassa ja Lähi-idässä on totuttu ajattelemaan.
Suomalainen perhekäsitys on yleensä rajoittunut ydinperheeseen, joka muodostuu avioparin ympärille. Tämä ajattelutapa näkyy myös monien perheiden itseriittoisuutena ja eristäytymisenä omaan yksityisyyteensä, mikä on varsininkin nykyaikana alkanut näkyä myös perheväkivaltana.
Lähes kaikkialla Suomen ulkopuolella perhe on käsitteenä paljon laajempi kuin meidän ääriprotestanttisessa yhteiskunnassamme. Perhe tarkoittaa tavallisesti kokonaista sukuhaaraa, jossa ovat isovanhemmat, lasten ja heidän serkkujensa perheet, eikä perheeseen kuuluminen edellytä edes avioitumista, sillä jokainen on syntynyt perheeseen tai jopa tullut perheen jäseneksi ystävyyden kautta.
Ihmettelen tätä ortodoksista keskustelua, jossa perhe määritellään koko ajan ahdasmielisesti ja jopa seksisuhteen kautta. Ja nämä tiukkapipoiset määrittelijät vielä esiintyvät "puhdasoppisina ortodokseina".
Todellisuudessa jo ydinperheitäkin on hyvin monenlaisia, ja meilläkin pitäisi ajatella perhettä paljon laajempana monien sukupolvien yhteisönä, joka kilvoittelee tässä maailmassa yhtä köyttä vetäen ja toisiaan tukien.
Aika hyvin määritelty. Mutta tuollaisen sukuperheen toimivuus edellyttää kyläyhteisön kokoista asumisympäristöä. Se ei toimi kaupungissa, missä asunnoissa on tilaa vain ydinperheelle, eikä näillä asuntojen hinnoilla kunnolla sillekään. Suvun muut jäsenet saattavat olla kymmenien, jopa satojen kilometrien päässää toisistaan. Silloin perhetapaamisia on lähinnä juhlien yhteydessä, kuten joulu, pääsiäinen, äitienpäivä, synttärit ...
Vanha ortodoksinen perhe muodostui useamman sukupolven kylästä ja sen keskellä olevasta kirkosta.
Toki meidän tulee sitten jatkaa ahdasmielisten käsitysten ylläpitämistämme, jos Kaudillokin on sitä mieltä.
Nyt ei kuitenkaan puhuttu monen sukupolven suurperheestä vaan yleensä vain siitä, miten laajana käsitteenä perhe nähdään.
Perheeseen voi kuulua vaikka ei ihan jatkuvasti tavattaisikaan.
Perheen perustaminenhan homoillakin on mielessä, kun haluavat ängetä avioliittoon. Siinä kylkiäisinä sitten tulee adoptio-oikeus, niinkuin muillakin aviopareilla tasa-arvon nimissä.
Sitä vastaan
http://www.adressit.com/avioliitto_on_naisen_ja_miehen_valinen_julkinen_liitto
Ortodoksina minulla ei todellakaan olisi kanttia mennä kieltämään kenenkään avioliittoa, jos joku vain haluaa sitoutua rakastamaan elämänkumppaniaan.
Mutta rakkaus ei yksin riitä, sillä todellisessa elämässä pitää nykyaikana varautua monenlaisiin juridisiin asioihin, joilla turvataan yhteiselämään liittyvät omaisuuteen, perintöasioihin ja lasten huoltajuuteen liittyvät asiat.
Onhan sellaisiakin tapauksia olemassa, että perheellinen eronnut mies löytää uuden elämänkumppanin miespuolisesta kaveristaan. Silloin on luonnollista, että myös aviopuoliso voi adoptoida miehensä lapset, sillä lapsille on aina turvallisempaa, että heillä on kaksi huoltajaa.
Ortodoksisessa kirkossa ei vihitä mies- tai naispareja, mutta siviilivihkimiseen ei ole todellakaan mitään estettä.
Jos jätettäisiin tämä homokysymyksen puiminen johonkin toiseen ketjuun? Minua kiinnostaa nyt ortodoksinen opetus ihan tavallisesta miehen ja naisen välisestä avioliitosta vain. Olisiko sitä täällä saatavilla?
Palataan siis kaipaamaanne keskusteluun.
Avioliittohan on vanha instituutio, paljon vanhempi kuin kristillinen kirkko on, sillä parisuhde on erilaisissa muodoissaan ollut nykyihmisen lajin ja jo muidenkin ihmislajien historiaa todennäköisesti siis jo satojatuhansia vuosia.
Alkukirkon aikoihin kaikki avioliitot jaktuivat ja solmittiin vanhan perinteen mukaan, eli ihmiset päättivät itse parisuhteestaan, jonka myös Kirkko tunnusti oikeaksi liitoksi. Sen sijaan avioliittoon vihkiminen on kirkollisena pyhänä toimituksena tullut käyttöön varsin myöhään, muistaakseni vasta noin 800-luvun tienoilla. Tietenkin se on paljon vanhempi kuin luterialaisuus on uskonlahkona, mutta kuitenkin Kirkon historiassa se on uusi toimitus.
Se yx on vain yx mielipide ja yxinkertainen sellainen. Ortodokseille varsinainen avioliitto (siis sakramentti) tapahtuu avioliittoon vihkimisen kruunaus-osiossa. Vain avioliiton sakramentilla on ortodokseille merkityksellinen sisältö.
Tarkasti ottaen muut avioliitot (luterilaiset, siviili) eivät ole avioliittoja vaan jotain muita sopimuksia. Jostain syystä yx ja moni muu haluaa huutaa äänensä käheäksi merkityksettöman asian vuoksi. Tasa-arvoinen avioliitto ei ole ortodoksisen käsityksen mukaan avioliitto.
Ort. kirkko on onneksi aika käytännöllinen. Elän mieheni kassa reksteröidyssä parisuhteessa, ja meillä on ollut myös kirkollinen parisuhteensiunaaminen, jonka toimitti eräs piispa.
Höpöttäkööt hurskastelijat mitä haluavat, mutta olen tullut havainneeksi ystäväpiirissäni, että suurin osa tuttavistani, jotka elävät rekisteröidyssä parisuhteessa, riippumatta siitä, ovat ortodokseja tai ei, haluavat ja saavat ortodoksisen parisuhteen siunaamisen.
Voin vain todeta, että Suomessa on tosiaankin monia hyviä ort. pappeja, joilla on sekä järkeä että sydäntä.
Puhut pötyä. Kukaan ortodoksinen piispa ( edes mp Ambrosius) ei siunaa homojen parisuhdetta, sillä ortodoksisessa kirkossa ei ole sellaista toimitusta. Voihan tänne kirjoitella mitä hyvänsä, mutta ei kaikkea pötyä tarvitse uskoa.
Voi sinua ihmispoloa... kyllä tuo tietämyksesi on aika heikolla tasolla. Et taida olla kovinkaan hyvin perillä kirkkomme käytännöistä. Nämä parisuhteensiunaamiset toimitetaan aina "kodinpyhityksen" nimellä. Ja niitä on toimitettu ja toimitetaan paljon.
Jos et muutoin usko, niin kyselepäs vaikka kuorolaisilta, kuinka usein ovat olleet laulamassa rekisteröidyn parisuhteen siunaamisessa. Puhun ihan omasta kokemuksesta, olen ollut monia kertoja mukana ko. toimituksessa, ja olen itsekin saanut kirkollisen siunauksen parisuhteellemme. Kolme pappia oli toimittamassa.
Totta kai kirkon pitää olla mukana, jos tosiaan rakastavien ihmisten koti siunataan ja kodin siunausta vieläpä halutaan. Ja pappihan sellaisen siunauksen antaa. Ortodoksinen kirkko on aina mukana seurakuntalaisten arjessakin pyhittämässä jokapäiväistä elämää.
Mutta miten voidaan pyhittää se että penis tunkeutuu paskaiseen peräsuoleen?
Esittelemänne seksitekniikka on täysin mahdollinen ja yleisessä käytössä myös heteroseksuaalisissa seksisuhteissa. Ei siitä nyt sen enempää, mutta tämä keskustelu ei ole varsinaisesti tarkoitettu näitä aiheita varten. Sovitaanko, että juttelette niistä aivan yksityisesti joko vaimonne tai miehenne kanssa.
Ei hedelmättömyys ole meillä Suomessa avioeste. Silti avioliiton päätarkoitus on suvun jatkaminen. Muita takoituksia avioliitolle on puolisoiden keskinäinen apu ja haureuden välttäminen.
Ortodoksinen kirkko suosittelee nuorena avioitumista. Silloin lapsiakin syntyy varmimmin. Leskiä tai eronneita Kirkko ei kannusta uuteen avioliitoon. Ihanne on, että jokaisella olisi vain yksi puoliso koko elämänsä aikana.
Yksi tyhmä kysymys. Onko ortodoksinen kodinsiunaus sama asia kuin rekisteröidyn parisuhteen siunaus?
Olipa tyhmä kysymys tosiaan, mutta toisaalta tyhmyydelle emme voi mitään. Jatkakaa siis entiseen tapaanne.
Tyhmät ovat kuitenkin aina ihan tyytyväisiä itseensä.
Ei kodinsiunaaminen ole sinällään parisuhteen siunaaminen, mutta tarpeen vaatiessa kyllä.
Kodinsiunaus on kodinsiunaus. Ei se ole mikään parisuhteen siunaus, vaan tapana on siunauttaa koti, kun muuttaa uuteen kotiin tai vanhakin koti voidaan siunata esim remontin jälkeen uudestaan. Samalla sitten rukoillaan kodin asukkaiden sekä heidän kotieläintensä puolesta (mutta ei heidän "parisuhteensa" puolesta.).
Ei ortodoksinen kirkko tunne eikä tunnusta mitään homoparisuhdetta. Yhdessä asuvia miehiä tai naisia voi sen sijaan tietenkin olla.
"vanhakin koti voidaan siunata esim remontin jälkeen uudestaan"
Joissain tapauksissa se voisi olla tarpeellista vähintäänkin vihmoa pyhitetyllä vedellä vuokraisännän aloitteesta heti kun on selvinnyt, että asukkaat ovat vaihtaneet osoitetta.
Lyhyesti ja ytimekkäästi; ei ole.
Autokin voidaan siunata. Se ei kuitenkaan tarkoita että autonsiunauksessa siunattaisiin parisuhde. Esim. auton ja kuljettajan välillä. Ei kai tässä oikeasti ollut jollekin jotain epäselvää?
"Autokin voidaan siunata. Se ei kuitenkaan tarkoita että autonsiunauksessa siunattaisiin parisuhde. Esim. auton ja kuljettajan välillä."
Eipä aikaakaan kun tällä menolla tämäkin on tätä päivää.
Seuraavana listalla: moniavioisuus, pederastia, sodomia eläinten kanssa? Uusia yhteysliikkeitä pukkaa?
On se ihmeellistä, kuinka paljon palstalaisia sairas seksielämä keskusteluttaa. Eikö se ole paras, että sairaan seksi käyttäytymisen raja on tässä. Muuten se siirtyy vielä, ja lapsetkin on sitten vaarassa.
Olette aivan oikeassa, ja ihmettelen suuresti miten tuollaiset nimimerkki Tuli vain mieleen... voivat ihan kaiksessa rauhassa harjoitta kaikkea sairasta seksielämäänsä.
Tietenkin voimme sanoa, että lapsetkin ovat sitten vaarassa, mutta toisaalta, jos ajattelemme näitä onnettomia tupauunoja, jotka tänne kirjoittelevat kaikkea heitä kiihottavaa ja kiinnostavaa, niin ovathan toki lapset paljon kehittyneempiä ainakin henkiseltä tasoltaan.
sanois jos kutsuisi tanassa olevan lemmen lihan siunaamaan.
Onko tässä taas menossa jonkun yksittäisen ihmisen ajojahti? Vaikuttaa vähän vihkailulta?
Tämän ketjun läpiluettuani jää ainoaksi havainnoksi jälleen yhden parisuhdeihmisen epätoivoinen yritys selittää mikä tahansa kirkollinen toimitus parisuhteen pyhittämiseksi avioliittoon verrattavalla tavalla.
Kun luen KP Ambrosiuksen artikkeleja eri lehdissä, en löydä sieltä edes kunnolla rivien väliin kirjoitettuna, että samaa sukupuolta olevien parisuhde voisi saada minkäänlaista kirkollista siunausta.
Kodinsiunauksessa siunataan vain asuinpaikka, ei siellä asuvien ihmissuhdetta.
Toki näin on, eikä kodinsiunaus de facto koske myöskään siellä mahdollisesti asuvia sokeritoukkia, lutikoita, torakoita, russakoita, riisihäröjä, ihrakuoriaisia, turkiskuoriaisia, jauhopukkeja, faraomuurahaisia, kotisirkkoja ja huonehämäjäkkejä sekä banaani- ja huonekärpäsiä, joten kaikkien niidenkin kimppuun voitaneen käydä täydellä innolla eikä tarvitse kuunnella mitään selityksiä, että siunatussa kodissa pitäisi kaikilla sen asukkailla olla rauhoitettu elämä.
Mutta toki rakkaus siellä saa kukoistaa kaikissa sen muodoissaan, sehän kuuluu aina yksityiselämän piiriin, olipa se sitten Kirkon siunaamaa tai siunaamatonta rakkautta.
Avioliiton sakramentissa uusi aviopari aloittaa yhteisen elämänsä Jumalan ja seurakuntalaisten edessä. Sen jälkeen heitä kohdellaan seurakunnan sisällä avioparina. Se on sitten heidän yksityisestä suhteestaan kiinni, toimitetaanko myöhemmin kasteen sakramentti.
Sekauskontoinen avioliitto, erilaiset avoliittoviritelmät yms. eivät välttämättä saa seurakunnan keskuudessa samanlaista hyväksyntää.
Kirkon jäsenten odotetaan elävän tiettujen ikiaikaisten mallien mukaisesti. Jos näin ei tapahtu, ei heihin myöskään suhtauduta kovin lämpimän innostunesti.
Miten käy ortodoksipappien avioliittojen jos ortodoksinen ja katolinen kirkko yhdistyy jälleen?
Joutuvatko luopumaan maallisista hyveistä ja ryhtymään selibaattiin?
Vai luopuvatko pappeudestaan?
Roomalaiskatolisen kirkon pappeudessa saatetaan ehkä ehkä palata entiseen vanhaan jakautumattoman kirkon käytäntöön, eli tavallisest seurakuntapapit voivat olla naimisissa. Tämä koskee tietenkin uusia vihittäviä pappeja, ja tietenkin piispat ja munkit ovat naimattomia, kuten Kirkon perinne edellyttää.
Roomalaiskatolisen kirkon oma käytäntö pappien pakollisessa selibaatissa on nuori asia, se sai alkunsa vasta noin 1200-luvulla, kun roomalaiskatolinen kirkko oli jo erkaantunut omille teilleen Apostolisesta ja katolisesta kirkosta.
Ja tietenkin latinalainen riitus tulee säilymään jatkossakin, joten Rooman patriarkaatin papit käyttävät oman perinteensä mukaisia jumalanpalveluspukuja, he eivät siis käytä tulevaisuudessakaan felonia ja epitrakilia.
Jos pappien on elettävä selibaatissa, silloin heidät on kuohittava. On jo aivan liian paljon näyttöä, että he ei tyydy itsensä näplyyseen, vaan käyttävät siihen iljettävästi ja tuomittavasti lapsia. Hyi, olkoon!
Ahaa.. selittelet ja tulkitset asiaa omaksi hyväksesi jopa maallisin perustein :)
Et siis halua elää selibaatissa et omasta tahdosta etkä muutenkaan.Sinun pitää saada "sitä" keinolla millä hyvänsä.
Entäs lihavat rumat ja muut epäkelvot joitten on pakko elää selibaatissa mukisematta ja etsimättä maallisia syitä siihen?Millä me selittelesimme etät meidän on pakko saada kaikkea mitä tekin.
Eihän Jumalalle eikä kristityille nuo edellämainitut asiat voi olla puutteita ihmisissä?Eihän?
Oli miten oli, ja olisi syy mikä tahansa, mutta lapsiin ei saa koskea. Jos joku on eri mieltä, luovuttakoon oman muksunsa "pappien" ratoksi.
Jokainen pappi on tiennyt että lapset pitää suojella aikuisten irstaudelta. Mutta kun tapahtuu, mitä tapahtuu, niin jotakin radikaalia on tehtävä, koska papitkaan ei pysty hillitsemään selibaatin tuomaa seksin himoa. Hyssyttelyn on loputtava.
Kuinkahan moni tavispappi olisi saanut sellaisen kiiltokuvavaimon kun heillä on jos eivät olisi pappeja vaan puuseppiä tai putkimiehiä
En mitenkään halua vähätellä kenenkään mahdollisuuksia, onhan moni puuseppä ja putkimieskin saanut komean miehen itselleen.
raapustettu.
"Lisääntykää ja täyttäkää maa."
Entä tahallisesti tai tahattomasti lapsettomat parit?
Hekään eivät saisi tämän yksittäisen Raamatun lauseen mukaan avioitua.
Raamattu on aikakautensa miesten kirjoitama opus, jonka sanoma on aikaa myöden muutunut käännösten ja tekstin muokkauksen myötä.
No eikö maa ala olla jo aika täytetty?
Voimme toki jo tässä vaiheessa sanoa, että Raamatun lisääntymiskäsky on aika hyvin täytetty. Ihmisiä on jo aivan liikaa, enkä oikein usko Raamatun tekstien kirjoittajienkaan koskaan edes ajatelleen, että ohjetta pitäisi noudattaa näin kirjaimellisesti.
Jos jokainen aviopari ei perillisiä hankikaan, se ei ole mikään synti. Aivan huoletta usempi satamiljoonaa tai vaikka miljardi avioparia saisi jättäytyä suosiolla lapsettomaksi tämän yhteisen maapallomme pelastamiseksi. Mutta sekin toive on täysin utopistinen.
Nyt jäämme vain odottamaan, että joku valopää taas täällä ilmoittaa, miten koko ihmiskunta kuolee kohta sukupuuttoon, jos homoihin aletaan suhtautua inhimillisesti. Sillä kohtahan me kaikki olemme homoja, hän väittää ja pelkää samalla, että hänen omat homofiiliset fantasiansa joskus vielä toteutuvat.