Tuskin voidaan kiistää sitä että Hitler oli luultavasti historia paras puhuja joka onnistui saamaan ihmiset taakseen puheensa voimalla. Kun vertaa Hitlerin puhumista nykypolitiikkojen tasapaksuun puheeseen niin tämä tosiasia tulee vielä enemmän esille.
Kuka jaksaa innostua nykypolitikkojen puheista, joissa äänensävy on tasapaksu eikä puhuja esitä asiaansa mitään innostusta eikä heillä ole mitään varsinaista ideologiaa. Tämän lisäksi täytyy myöntää että Hitler oli politiikona aika ainutkertainen, hänellä ei ollut muodollista koulutusta, toisin kuin nykypolitikoilla jotka ovat melkein kaikki korkeakoulun käyneitä, joka vain todistaa sen että koulutuksella ei ole mitään arvoa näissä asioissa, lahjakkuutta ei voida kouluttaa vaan se on synnynnäistä.
Tämä ei ole kannanotto Hitlerin politiikan puolesta, vain arvio hänen kyvyistään puhujana ja politiikkona.
Kuka jaksaa innostua nykypolitikkojen puheista, joissa äänensävy on tasapaksu eikä puhuja esitä asiaansa mitään innostusta eikä heillä ole mitään varsinaista ideologiaa. Tämän lisäksi täytyy myöntää että Hitler oli politiikona aika ainutkertainen, hänellä ei ollut muodollista koulutusta, toisin kuin nykypolitikoilla jotka ovat melkein kaikki korkeakoulun käyneitä, joka vain todistaa sen että koulutuksella ei ole mitään arvoa näissä asioissa, lahjakkuutta ei voida kouluttaa vaan se on synnynnäistä.
Tämä ei ole kannanotto Hitlerin politiikan puolesta, vain arvio hänen kyvyistään puhujana ja politiikkona.
Vastaukset 7
Vanhimmat
puhujana perustui nimenomaan hänen kykyynsä lietsoa vihaa kuulijoissaan. Hän sai heidät yleensä aivan hysterian valtaan. Hän osasi tuylkita kuulijoiden pelon ja luapsi poistaa sen syyt. Uskottavuus kasvoi, kun Hitler kerta toisensa jälkeen onnistui lupauksissaan.
Mieletön retoriikka
Tätä asiaa onkin muuten tutkittu 75 vuotta oikein "tieteen" avulla. Ensimmäisen selvityksen teki englantilainen fonetiikan tutkijaryhmä 1938 silloisen Englannin hallituksen rahoittamana.
Yhteenveto oli, että Hitler saavuttaa puheissaan todellisen "loiston ja riivauksen" noin vartin päästä aloituksesta ja pystyy pitämään kuulijat siinä kiihkossa jopa kaksi tuntia.
Hitlerin puheet massoille muuten kestivät 1930- luvulla noin 150 minuuttia eli kaksi ja puoli tuntia. Adolf itse sanoo "laihtuneensa 4 kiloa hikeä" mm. puoluepäivien puheessaan heinäkuussa 1936.
Varteenotettava toinen Hitler- puheiden tutkimus onkin tehty Tukholman yliopiston toimesta 1949. Ruotsalaiset saivat kaikki äänitykset käyttöönsä liittoutuneilta ja tekivät niistä analyysin. Se oli:
"Alussa oli pitkällistä ja vihjailevaa puhetta, jossa ei ollut sisällöllisesti mitään uutta ja ratkaisevasti tärkeää. Siitä hän lisäsi voimakkaita vertauksia ja suoranaisia kahden eri asian yhteen törmäystä, jonka hän pyri ratkaisemaan voimakkaalla uskonnollisella vertauksellaan. Sellaisia olivat mm. [nyt eivät enää ne kymmenet tuhannet ole iloitsemassa, jota avasivat kaasuhanat ja eivät jaksaneet sitä ulkopuolisten tekemää kurjuuttaan! .... Ja sitten jos olisi aikoinaan rintamalla tapettu 1915 tuhat petturia ja vihollisen kätyriä päivässä, niin Saksa olisi voittanut! Kansa olisi puhdistunut saastastaan sodan avulla! Haluatteko te elää sen uudelleen? Uudelleen puhtailla, salskeilla miehillä, joihin voitte luottaa ja jotka ovat minun käskyni alla?]
Rytmiikka oli aina nouseva, kiihottava ja sitten loppuun asti pidetty tiivis vertauksien avulla tehty hurmio kuulijoiden mielessä."
Ruotsalaisten tutkimusten mielestä ei ollut merkitystä sisällöllä. Samaan päätyivät USA:n tutkijat. Elekielikään ei selittänyt kaikkea, koska radio oli kuitenkin se suurin vaikuttaja Hitlerin puheissa ja katukulmien kovaääniset.
Nuoret naiset olivat kokouksissa orgastisissa nautinnoissa. Filmeissä nähdään, kun he puristelevat rintojaan ja haarojaan Ranskan antautumisen katukaiuttimien Hitlerin puheista. Samaa naisorggua oli 1936 olympiajuhlapuheissa ja sudeettialueen juhlan puheissa ja kansanjoukon läpiajossa.
Suureen USA-Saksa-Ranska-ym yhteistyöelokuvaan Hitleristä kaivettiin jopa YLEn arkistonauhat ja näyttelijä opetteli Hitleriä homppa-Marskin kanssa keskusteluista.
Tuon ruottalaistutkimuksen olen minäkin lukenut ja silloin se nauratti, kun siellä puhutaan sivutolkulla, kuinka naiset kirkui orgasmissa itsensä tajuttomiksi. SS kantoi niitä takahuoneisiin selviämään puoluejuhlissa.
Jotkut naisethan kuuntelivat vain Hitlerin puheita ja masturboivat. Meillä muistaakseni Valtonen siskoista joku kertoi rakastuneensa Hitleriin ja jättäneensä silloisen sulhasensa. Meni kylläkin myöhemmin naimisiin amerikkalaisen kanssa (musta?).
Edith Munch, vaikka oli jo mummoiässä on kertonut 1942, saaneensa lohdun, tyydytyksen ja uskon oikean voittoon, kun kuunteli Hitleriä.
On tosiaan muistettava ettei Hitler olisi noussut koskaan valtaan ilman Saksan naisten ääniä. Vastaavaa sukupuolista hysteriaa nähtiin länsimaissa vasta 1960-luvulla Beatlesin ja muiden pop-idolien myötä.
Ernst Röhm ja Hitler käyttivät juuri samantapaista retoriikkaa ja puheen kiihdyttämistä vertauksin. Luullakseni olivat opetelleet toinen toisiltaan sitä vuosien aikaan. Göbbels vuorostaan on varis, joka raakkui hyvin kansanomaista vittu vittu vittu -kieltä -niin tohtorismies kuin olikin.
Saksaa osaava voi kuunnella sitä Talvikeräyksen juhlassa tai siviilipommituksien jälkeisissä levykopioissa, joita soitettiin katujen kovaäänisistä.
Väitetään, että itärintamalta kotiin ja Itävaltaan tuotuja vaikeasti haavoittuneita upseereita viihdytettiin ja oloa lohdutettiin Hitlerin puhelevyillä sairaaloissa.
Vaikuttava puhe tämäkin:
http://www.youtube.com/watch?v=8IGbjPqFFvA
Tekniikka on aivan toinen kuin Hitlerillä ja Goebbelsillä. Suggestiivisen kansankiihotuksen asemesta Stalin pyrki selkeään, epädramaattiseen, suorastaan vaatimattomaan ilmaisutapaan. Putinilla on samanlainen tyyli, kärsivällinen, jopa välillä yksitoikkoinen nuotti ja konstailemattomat, turhaa retorikkaa välttävät lauseet. Sellainen on aina vedonnut venäläisiin enemmän kuin natsilainen hysteria ja joukkohypnoosi (miten toisaalta saksalaisten kaltainen vanha sivistyskansa saattoi siihen langeta?). Lenin palopuheet saattoivat vakuuttaa massoja, mutta jo Trotskikin deklamoi liikaa, samoin Zinovjev ja Radek (niin kuin usein juutalaisilla on tapana).