Mietin ja stressaan yksinhuoltajana siitä saavatko lapseni tarpeeksi kaikkea saadakseen hyvän lapsuuden. Voiko köyhäkin lapsuus olla onnellinen?
Olen nuori kahden lapsen äiti. Mieheni lähti ja pyrin lähihoitajan palkalla elättämään 2v tytön ja 5v pojan. Koen syyllisyyttä siitä että lapseni syntyivät köyhyyteen. Parempaan en kuitenkaan pysty. Lapset saavat vaatteet kirpputorilta. Eivät saa aina leluja joita muilla lapsilla on. Pyrin terveellistä ruokaa aina antamaan. Joudumme asumaan vuokralla meluisassa kerrostalossa.
Tarkoittaako tämä automaattisesti huonoa tulevaisuutta lapsilleni?
Olen nuori kahden lapsen äiti. Mieheni lähti ja pyrin lähihoitajan palkalla elättämään 2v tytön ja 5v pojan. Koen syyllisyyttä siitä että lapseni syntyivät köyhyyteen. Parempaan en kuitenkaan pysty. Lapset saavat vaatteet kirpputorilta. Eivät saa aina leluja joita muilla lapsilla on. Pyrin terveellistä ruokaa aina antamaan. Joudumme asumaan vuokralla meluisassa kerrostalossa.
Tarkoittaako tämä automaattisesti huonoa tulevaisuutta lapsilleni?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Lapselle pakollista on juurikin se terveellinen ruoka, mutta sitä ei rikkaidenkaan kakarat aina saa - pikemminkin päinvastoin. ;)
Lapset tarvitsevat rajoja. Lapset tarvitsevat kosketusta: syliä ja halia. Lapset kaipaavat aikuisen aikaa: katso silmiin kun juttelet, omistaudu ainakin kerran päivässä vain lapselle. Ja perushuolto: perusruoka, lämmin vaatetus, riittävä uni, hygienia. Lelut ei tuo onnea. Hyvin teillä menee :)
Mä en ymmärrä miksi automaattisesti oletetaan ja hävetään että kirpputorivaatteet kuuluu vain köyhille?
Itsellä työ ja tuloja ja olisi varaa ihan hankkia vaatteet uusina kaupasta. Mutta sen sijaan hankinkin ne kirpparilta koska minusta on vaan älyttömän tyhmää maksaa lapsen vaatteesta esim. 20 e (mahtuu päälle ehkä n. pari kk:ta) kun sen saa kirpparilta 5 e ja hyvässä kunnossa. Ja saa rahan säästettyä sukan varteen vaikka.
Koskana kukaan ulkopuolinen ei ole tullut sanomaan,että ai,lapsesi kulkee kirpputori taminessa. Koska ei niistä edes päälle päin näe että ovat sieltä.
Nykyisin kirpparilta saa merkkivaateita tosi edullisesti, muutamalla eruolla, eikä kukaan vastaantulevat voi tietää onko vaate kirpparilta vai kaupasta ostettu. Nykyisin on muotia käydä kirpparilla, kaikkihan siellä käyvät, miksi ostaa uutta ylihinnoiteltua tuotetta, jonka voi saada käytettynä ihan käyttökelpoisena???
Minä kannatan kirppareita, onhan siellä paljon törkyäkin, mutta on myös hyvää tavaraa.
Semmonen raja mulla on että jos ostan lapsille sieltä vaatteita, ostan myös itselleni, ja maksan 5 e, korkeintaan tuotteesta, ja vain poikkeustapauksessa enempi, sitten tuote pitää olla tosi hyvä ja tarpeellinen. Tuoka tavaraa ja leivonnaisia en osta sieltä, hygienia syistä.
Nytkin olen lähiaikoina menossa katselemaan mattoja jos löytyy.. sinne vaan rohkeesti. köyhyys ei ole häpeä, vaan se kasvattaa ihmistä rahan köyttöön, silloin tulee karsittua kaikki, mitä ei todellakaan tarvi. Ihminen elää ilman tavarapaljouttakin, se on kauppiaiden bisnestä, he rikastuu sillä että mainostaa ja mmarkinoi ihmisilee tuotteita, joita he ei tarvi.
Ostin aikoinaan leipäkoneen, tein pari kertaaa ja kaappiin se jäi, mutta oli pakko ostaa, kun kaikilla oli leipäkone! Tosi typerä ajatus.
Jos varasi riittävät asuntoon, terveelliseen ruokaan ja lämpimiin vaatteisiin niin loput lapsen tarpeista ei vaadi rahaa.. Rakkautta ei voi rahalla osoittaa, hellyyskään ei ole ostettavissa. Läheisyys ja turva on myös lapsen hyvinvoinnille tärkeää eikä niitäkään marketin tiskiltä saa!
Valitettavasti käytännössä lapset tarvitsevat vähän vielä muutakin kuin vain vaatteet ja ruokaa. Esim. polkupyörät on käytännössä kaikilla ja tämä on kätevää jo ihan lasten kanssa liikkumisenkin kannalta. Kypärä on tietysti pyöräillessä itsestäänselvyys.
Koulu usein edellyttää ainakin luistimia ( kypärää) ja välillä suksiakin. Tämä toisin vaihtelee kouluittain. Ilman omia ei ainakaan kauhean hyvää hiihto- tai luistelutaitoa saa.
Matkapuhelin myös tulee nykyään käytännössä jossain vaihessa vastaan pakollisena hankintana kun lapsi kasvaa.
Onneksi näitä kaikkia saa myös käytettyinä joten ei niihin tarvitse valtavia summia upottaa. Mutta kyllä monille tulee yllätyksenä miten monenlaista lapset kasvaessaan tarvitsevat, puhumattkaan siitä mitä kaikkea haluavat...
Aivan.. Ajattelin lähtökohtaisesti sitä että aloittajan lapset ovat 2 ja 5vuotiaita jolloin puhelimet ja semmoiset muotijutut ei ole ajankohtaisia. Suksia saa kirpparilta, samoin luistimia.
Tarkoitin tuolla kirjoituksellani että vähemmälläkin pärjää ja lapsille ei tosiaan tarvitse rakkauttaan rahalla osoittaa, eli ostamalla uusia leluja ja tavaraa sitämukaa mikä milloinkin muodissa on!
Sukset pystyy kierrättämäänkin, meillä ollaan menty tämä talvi eskarilaisen ja koululaisen kanssa yksillä suksilla, molemmilla lapsilla omat monot :) Eivät niin innokkaita hiihtäjiä kuitenkaan ole :D Luistimia saa edullisesti esim. kierrätyskeskuksesta tai kirppareilta. Peruspuhelimen saa alle 50 euron hyvinkin, ja käytetyn vielä ehkä edullisemmin.
Mutta kyllä se rahanmeno tosiaan joskus yllättääkin. Joskus voi tulla isompia lääkehankintoja, meillä pojan futiskamppeisiin upposi ihan näppärästi rahaa jne. Mutta harrastuksiakin voi sitten valkata sen mukaan mihin rahat riittää, ei kaikista tarvitse tulla jääkiekkoilijoita :)
Suosittelen itsekin pienellä budjetilla kituneena jonkin verran aina pihistämään rahaa säästöön. Elämä voi yllättää, esim. pesukone menee rikki tai tulee juuri jotain lääkeostoja.