Minkälainen oli suomi v. 1013 ?
Mitä kertovat aikalaslähteet ? Venäläinen Nestorin kronikka
vuodelta 1095
luettelee euroopan kansoja ja mainitsee pohjoisessa
jäämit, joka tarkoittaa suomalaisia. Merkittävää että tähän
ryhmään lasketaan länsi-suomalaiset ja karjalaiset.
Näillä heimoilla ei varmasti ollut yhteistä päälikköä, mutta
heitä yhdisti sama kieli, uskonto ja kulttuuri. Heitä voisi
verrata klassisen ajan kreikkaan (n.800-300 ekr.) joka
oli jakautunut itsenäisiin kaupunkivaltioihin.
Ateena ja sparta eivät ollet saman kuninkaan alaisia,
mutta kreikkalaisia kyllä.
Siis suomalaisetkin olivat suomalaisia.
Käsite "varsinais-suomi" otettiin käyttöön myöhemmin,
tarkoittamaan suomalaisten alkuperäistä leviämisaluetta.
Vasta katolisen ja ortodoksisen kirkon kilpailu repi suomen
heimot erilleen. Karjalaiset mainitaan omana heimonaan
1142 ja hämäläiset erillisenä heimona 1240 liittyen
ns. Toisen ristiretken tapahtumiin.
Tästä toisesta ristiretkestä on käyty väittelyä, tehtiinkö se
1238- 1239 vai 1248-1249. On sanottu että Birger-jaarli ei
ole voinut olla suomessa 1249.
Luulen että molemmat vuosiluvut ovat oikeita.
Suomen tapahtumat liittyvät virolaisten kansannousuun
saksalaisia vastaan 1236 ja ruotsalaisten nevan sotaretkeen
jonka he hävisivät hämäläisten petettyä heidät 1240.
Birger-jaarli siis oli mukana 1238-1239 varsinais-suomen
valloituksessa jossa alue liitettiin ruotsiin ja myöhemmin
vielä puolipakanallinen sisämaa - häme 1249-1250.
Novgorod valloitti karjalan 1276.
Suomen heimo aloitti pitkän matkan vieraan ikeen alla.
Paino tuntuu hartioilla vielä ns. "kaksikielisyytenä"
Mitä kertovat aikalaslähteet ? Venäläinen Nestorin kronikka
vuodelta 1095
luettelee euroopan kansoja ja mainitsee pohjoisessa
jäämit, joka tarkoittaa suomalaisia. Merkittävää että tähän
ryhmään lasketaan länsi-suomalaiset ja karjalaiset.
Näillä heimoilla ei varmasti ollut yhteistä päälikköä, mutta
heitä yhdisti sama kieli, uskonto ja kulttuuri. Heitä voisi
verrata klassisen ajan kreikkaan (n.800-300 ekr.) joka
oli jakautunut itsenäisiin kaupunkivaltioihin.
Ateena ja sparta eivät ollet saman kuninkaan alaisia,
mutta kreikkalaisia kyllä.
Siis suomalaisetkin olivat suomalaisia.
Käsite "varsinais-suomi" otettiin käyttöön myöhemmin,
tarkoittamaan suomalaisten alkuperäistä leviämisaluetta.
Vasta katolisen ja ortodoksisen kirkon kilpailu repi suomen
heimot erilleen. Karjalaiset mainitaan omana heimonaan
1142 ja hämäläiset erillisenä heimona 1240 liittyen
ns. Toisen ristiretken tapahtumiin.
Tästä toisesta ristiretkestä on käyty väittelyä, tehtiinkö se
1238- 1239 vai 1248-1249. On sanottu että Birger-jaarli ei
ole voinut olla suomessa 1249.
Luulen että molemmat vuosiluvut ovat oikeita.
Suomen tapahtumat liittyvät virolaisten kansannousuun
saksalaisia vastaan 1236 ja ruotsalaisten nevan sotaretkeen
jonka he hävisivät hämäläisten petettyä heidät 1240.
Birger-jaarli siis oli mukana 1238-1239 varsinais-suomen
valloituksessa jossa alue liitettiin ruotsiin ja myöhemmin
vielä puolipakanallinen sisämaa - häme 1249-1250.
Novgorod valloitti karjalan 1276.
Suomen heimo aloitti pitkän matkan vieraan ikeen alla.
Paino tuntuu hartioilla vielä ns. "kaksikielisyytenä"
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ruotsinkielsiä ei ole voinut asua täällä kuin hetken koska kielikin on syntynyt joskus hansakauden aikoihin tanskan ja saksan sekoituksesta. Tukholman alueella on ollut asutusta vasta 1000-luvun jälkeen.
Ruotsalaiset ovat olleet Suomessa pienen tovin. Ruotsalaiset ovat maahanmuuttajia Pohjolassa ja erityisesti Suomessa.
Wikipediassa:
Arkeologiset kaivaukset osoittavat, että Tukholmassa oli asutusta jo 1000-luvulla. 1100-luvulla nykyisen kuninkaallisen linnan mäelle rakennettiin linnoitus. 1270-luvulla fransiskaanit perustivat luostarin nykyiselle Riddarholmenille.[5]
1300-luvulla Tukholmasta oli tullut alueen tärkein kaupunki, ja sen suojaksi rakennettiin tuolloin muurit. Tukholman kautta vietiin etupäässä rautaa Bergslagenista Saksaan. Aluksi Tukholma sijaitsi vain Stadsholmenin saarella, joka kahden muun pienemmän saaren kanssa tunnetaan nykyään nimellä "Vanha kaupunki", ruots. Gamla Stan. Stadsholmenin nykyinen pinta-ala on kaksinkertainen alkuperäiseen saareen verrattuna.
1400-luvulla Tukholmassa asui noin 5000 ihmistä, joista suuri osa oli saksalaisia kauppiaita.[6] Saksalaisten asemasta kaupungissa kertoo se, että puolet kaupungin kuusihenkisestä raadista tuli olla saksalaisia. Tukholma mainitaan Ruotsin pääkaupunkina virallisissa asiakirjoissa vuonna 1436.
1430-luvulta lähtien osassa Ruotsia alkoi esiintyä pyrkimyksiä irtautua Kalmarin unionista. 10. lokakuuta vuonna 1471 Sten Sture vanhemman johtamat ruotsalaiset kukistivat tanskalaiset ja näiden ruotsalaiset liittolaiset Brunkebergin taistelussa Tukholman ulkopuolella.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholma
1000-luvulla suurin osa nyky Tukholmasta oli vielä veden alla, vasta maannousu paljasti maaperän. Sitä ennen oli Sigtuna ja Birkan kaupungit olemassa.
huusiannalle sellaisia "pikkuseikkoja" ei sano yhtään mitään...