Yhteisöveron laskun kanssa yrityksen kokonaisveroaste jäisi 25 prosenttiin.
Jos Veljekset Keskinen olisi jakanut vanhassa mallissa saman verran osinkoa, olisi osinkoveroprosentti ollut 22 ja kokonaisveroasteeksi olisi muodostunut 38 prosenttia.
Hyöty on siis melkoinen.
Jos Veljekset Keskinen olisi jakanut vanhassa mallissa saman verran osinkoa, olisi osinkoveroprosentti ollut 22 ja kokonaisveroasteeksi olisi muodostunut 38 prosenttia.
Hyöty on siis melkoinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vesan kannalta katsoen.
kannaltani joudun sen maksamaan
Vesa Keskinen voi hyötyä verouudistuksesta, mutta ei sitä nyt yhteen Keskiseen pidäkään kaataa. Näistä asioista pitää tehdä selviä vaikutuslaskelmia ja katsoa tilanne sen jälkeen. On populismia alkaa katsoa vaikutuksia yhden yrittäjän kautta. Varsinkin kun tuo yrittäjä on kovin sympaattisen oloinen Vesa Keskinen, jolla on riittänyt noita rakkaushuoliakin.
Vesa Keskinen on veljensä tapaan kulkukauppiaan poika, joka ryhtyi itse pienkauppiaaksi, mutta alkoi sitten rajusti laajentaa toimintaansa ja kehittikin aivan verrattoman liikeideän kyläkaupasta keskellä ei mitään eli siellä syvällä Huitsin Nevadassa. Tuosta kyläkaupasta on sittemmin kasvanut Stockmannin jälkeen Suomen toiseksis suuri tavaratalo. Yritysryppään keskelle on noussut myös omaperäisen näköinen hotelli. Välillä tappiota tehneestä kyläkaupasta on kehkeytynyt hyvinkin voitollinen yritys, joka on työllistänyt ison joukon suomalaisia. Vesa Keskinen on tässä kohdin ollut suuri hyväntekijä monelle työtä vaille olevalle ja siinä samalla myös verottajalle eli koko yhteiskunnalle. Häntä ei siis pidä kadehtia, jos välillä menee jossain kohdin vähän paremminkin.
Vesa Keskinen sai ansaitusti myös kymmenisen vuotta sitten Suomen yrittäjäpalkinnon. Hänet tunnetaan myös ihmisenä, joka on halunnut olla sotaveteraanien asialla muutenkin kuin tarjomalla lämmintä kättä. Vesa Keskinen on kaiken kaikkiaan hyödyttänyt niin paljon suomalaista yhteiskuntaa, että sellaisia asioita kuin telkassa pienessä nousussa esiintyminen vain kirkastaa kuvaa miehen ihmismäisyydestä.
Hänessä on samanlaista yrittäjähenkisyyttä ja sitkeyttä kuin toisessa eteläpohjalaisessa kulkukauppiaan pojassa Topi Sukarissa. Molemmat ovat ns. luovia hulluja eikä heitä edes kovin suuri omanvoiton pyynti vaan enemmänkin halu näyttää ympäristölle, että heistä on johonkin. Tällaiset ihmiset ansaitsevat kunnioituksen silloinkin, kun heillä menee vähän huonommin.
Vesa Keskinen on kylläkin kauppias jo viidennessä polvessa. Kyläkaupan perusti jo isoisä 1940-luvulla.
Toki Vesa Keskinen on liiketoimintaa kauppiassuvusta eniten laajentanut. Itseäni ärsyttää tuo "kyläkauppa, kyläkauppa" -hokeminen. Tavaratalo tai hypermarket se on. En ole edes vakuuttunut, että kyläkaupasta hokeminen olisi edes edistänyt Keskisen bisneksiä, vaikka niin tietysti alunperin kuvittelikin.
Keskisen hypermarket sijaitsee loppujen lopuksi hyvällä paikalla. Seinäjoelle on matkaa vain kuutisenkymmentä kilometriä ja lähempänä on kohtalaisia taajamia, joilla on kaupunginkin arvo. Tiekin Tuuriin tietysti on ja autolla pääsee. On muitakin liikemiehiä, jotka ovat onnistuneet vastaavalla konseptilla Jan Vapaavuoren suureksi kauhuksi ja raivoksi.
Muutama vuosi sitten pidit Toivo Sukaria yhtenä miehistä, jotka halusivat ostaa Suomen hallitusvallan. Saattoi olla, että Sukari tuollaista yrittikin, vaikka esimerkiksi kauppaneuvos Kakkonen selvästi pyrki vaikuttamaan yleisellä tasolla edistääkseen niitä poliittisia suuntauksia, jotka hän hyviksi oli ajatellut. Toisaalta Sukarikaan ei ole myöntänyt kustantaneensa Ilkka Kanervan syntymäpäiväjuhlia saadakseen mieleisensä kaavat, vaikka syyttäjä niin härskisti väittääkin. Mutta onhan Sukari todennut vaalirahoituksen menneen hukkaan, sillä ainoatakaan kaavaa hän ei sittemmin saanut läpi. Tämä puolestaan osoittaa sen, että vaali- tai syntymäpäivärahoituksien vastaanottajat eivät ole ainakaan ymmärtäneet Sukarin tuollaista tarkoitusperää saati toimineet siihen suuntaan.
Itse puheena olevaan asiasta eli verouudistuksesta voi todeta sen, että asia on valmisteltu ja uutisoitu erittäin huonosti. Pidän tähän syyllisinä ensisijaisesti valtiovarainministeri Urpilaista ja ministeriön virkamiehiä. Olisihan peräti yksinkertaista valaista asiaa muutamalla esimerkillä, jotta muidenkin alojen ministerit ymmärtäisivät, mistä on kysymys. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Juttakaan ei ole ymmärtänyt.
Olen aiemmin kannattanut niin sanottua aitamallia, jossa osakeyhtiöön jätettyä tuloa ei veroteta lainkaan. Tällaisella järjestelmällä olisi monia hyötyjä kuten esimerkiksi se, että tulon ja menon jaksottaminen verotusta varten jäisi tarpeettomasi. Tällöin yhtiöiden ei tarvitisisi rahoittaa valtiota ja kuntia velkaa ottamalla.
Nykyinen verokilpailu on kuitenkin johtanut ajatuksiani toiseen suuntaan. Matalat verokannat mahdollistavat helpon verosuunnittelun: kerää osakeyhtiöön voittoja ja jaa osinkoja minimaalisimman tarpeen mukaisesti. Muuta jossakin vaiheessa veroparatiisiin. Sen jälkeen voit joko jakaa osinkoa yhtiöstä veroparatiisiin tai myydä yhtiön siten, että voitto verotetaan veroparatiisissa. Palaa sen jälkeen Suomeen, jos katsot sen tarpeelliseksi, ja tuo riihikuiva raha mukanasi.
Hallituksella on jäänyt huomaamatta, että vain likvidit yhtiöt jakavat ruhtinaallisia osinkoja. Ainoakaan järkevästi toimiva yhtiö ei vaaranna maksuvalmiuttaan osingoilla, mutta ylilikvidien yhtiöden tulisi siirtää ylisuuri kassansa osakkaille, jotta nämä etsisivät varoille uusia kohteita. Ei ole mitään mieltä vaatia yhtiön hallitusta laajentamaan uusille markkina-alueille tai uusille toimialoille, jos se ei katso laajentumista taloudellisesti järkeväksi.
maksamat miljoonat, ei tietystikkään pyritä vaikuttamaan mihinkään..