valikoitu joukko. On täysin luonnotonta uskoa, että joukkoon olisi vahingossa luiskahtanut joku suomenkielen puolustaja! Useimmat listalta löytyvät muistakin listoista tiettyjen kannanottojensa vuoksi. Sama joukko löytyy myöskin niiltä listoilta jotka ajavat vahvaa ruotsalaisuutta Suomeen.
Oikeusministeriö
Kieliasiain neuvottelukunta
Kokoonpano
Puheenjohtaja
presidentti Pekka Hallberg
Varapuheenjohtaja
johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi,Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Jäsenet
(varajäsenet suluissa)
sosiaalineuvos Viveca Arrhenius, sosiaali- ja terveysministeriö
(ylijohtaja Aino-Inkeri Hansson, sosiaali- ja terveysministeriö)
johtaja Heidi Backman, opetushallitus
(ylijohtaja Håkan Mattlin, opetus- ja kulttuuriministeriö)
valtuutettu Maria Björnberg-Enckell, Helsingin kaupunki
(valtuutettu Folke Storbacka, Maalahden kunta)
johtaja Göran Honga, Vaasan sairaanhoitopiiri
(ylilääkäri Irma Myllylä, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri)
lääkintöneuvos Timo Keistinen, sosiaali- ja terveysministeriö
(lastenpsykiatrian ylilääkäri Merja-Maaria Turunen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri)
toimitusjohtaja Lauri Kivinen, YLE
(valtion ICT-johtaja Timo Valli, valtiovarainministeriö)
työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto, valtiovarainministeriö
(henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen, Vantaan kaupunki)
poliisiylijohtaja Mikko Paatero, poliisihallitus
(lainsäädäntöjohtaja Marko Viitanen, sisäasiainministeriö)
ylijohtaja Anneli Taina, Etelä-Suomen aluehallintovirasto
(ylijohtaja Kaj Suomela, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus)
hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, valtiovarainministeriö
(perhepalvelupäällikkö Yvonne Lindén, Närpiön kaupunki)
presidentti Olli Varila, Vaasan hovioikeus
(OTT, ma. professori Merja Pentikäinen, Turun yliopisto)
toimitusjohtaja Matti Vuoria, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Varma
(lehtori Sisko Harkoma, Ylöjärven lukio)
Päivitetty 6.3.2012Oikeusminsiteriö,
Kieliasiain neuvottelukunta,
Oikeusministeriö
Kieliasiain neuvottelukunta
Kokoonpano
Puheenjohtaja
presidentti Pekka Hallberg
Varapuheenjohtaja
johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi,Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Jäsenet
(varajäsenet suluissa)
sosiaalineuvos Viveca Arrhenius, sosiaali- ja terveysministeriö
(ylijohtaja Aino-Inkeri Hansson, sosiaali- ja terveysministeriö)
johtaja Heidi Backman, opetushallitus
(ylijohtaja Håkan Mattlin, opetus- ja kulttuuriministeriö)
valtuutettu Maria Björnberg-Enckell, Helsingin kaupunki
(valtuutettu Folke Storbacka, Maalahden kunta)
johtaja Göran Honga, Vaasan sairaanhoitopiiri
(ylilääkäri Irma Myllylä, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri)
lääkintöneuvos Timo Keistinen, sosiaali- ja terveysministeriö
(lastenpsykiatrian ylilääkäri Merja-Maaria Turunen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri)
toimitusjohtaja Lauri Kivinen, YLE
(valtion ICT-johtaja Timo Valli, valtiovarainministeriö)
työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto, valtiovarainministeriö
(henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen, Vantaan kaupunki)
poliisiylijohtaja Mikko Paatero, poliisihallitus
(lainsäädäntöjohtaja Marko Viitanen, sisäasiainministeriö)
ylijohtaja Anneli Taina, Etelä-Suomen aluehallintovirasto
(ylijohtaja Kaj Suomela, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus)
hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, valtiovarainministeriö
(perhepalvelupäällikkö Yvonne Lindén, Närpiön kaupunki)
presidentti Olli Varila, Vaasan hovioikeus
(OTT, ma. professori Merja Pentikäinen, Turun yliopisto)
toimitusjohtaja Matti Vuoria, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Varma
(lehtori Sisko Harkoma, Ylöjärven lukio)
Päivitetty 6.3.2012Oikeusminsiteriö,
Kieliasiain neuvottelukunta,
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mistä löytyvät Perussuomalaisten edustajat tässä joukossa?
Millä logiikalla ruotsalaiset päättävät suomalaisten kieltenopinnoista? Heitä ei pakkoruotsi edes koske.
"Millä logiikalla ruotsalaiset päättävät suomalaisten kieltenopinnoista?"
Siinäpä se. Kieliopinnot koskevat 90 prosentin enemmistöä etupäässä sillä kaikissa normaaleissa maissa vähemmistöjen on opittava maan enemmistön kieli. Suomessa tämäkin asia on käännetty päälaelleen kun enemmistölle pakotetaan pienen vähemmistön kielen opiskelu lakiin ja piiskaan nojaten.
ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa
10.5.2012
Delegationens sammansättning
1. Lipponen Paavo, ordförande för och beskyddare av Svenska nu
2. Enbuske Tuomas, redaktör, Yle / Van Der Media, vice ordförande för Svenska nu
3. Lonka Kirsti, professor, Helsingfors universitet, vice ordförande för Svenska nu
4. Wetterstrand Maria, riksdagsledamot, vice ordförande för Svenska nu
5. Aho Esko, direktör för samarbetsrelationer och samhällsansvar, Nokia
6. Dalborg Hans, ekon.dr.
7. Enestam Jan-Erik, rådsdirektör, Nordiska rådet
8. Engman Max, professor, Åbo Akademi
9. Feldt-Ranta Maarit, riksdagsledamot, Finlands Socialdemokratiska Parti, SDP
10. Gestrin Christina, riksdagsledamot, Svenska Folkpartiet SFP
11. Hahn-Englund Annika, chef, Nordisk-baltiska gruppen, Utrikesdepartementet
12. Helenius Harry, Finlands ambassadör i Sverige
13. Helle Minna, förhandlingsdirektör, Akava
14. Hetemaj Fatbardhe
15. Ikäheimo Johanna, styrelseordförande, Lappset Group Oy
16. Isohookana-Asunmaa Tytti, pol.dr, Kulturfonden för Sverige och Finland
17. Jusula Jukka
18. Klinge Matti, professor emeritus
19. Koivunen Anu, universitetslektor, Stockholms universitet
20. Krohn Irina, verkställande direktör, Finlands filmstiftelse
21. Kumpula-Natri Miapetra, riksdagsledamot, Finlands Socialdemokratiska Parti, SDP
22. Kunnas Kaj, redaktör, YLE Sport
23. Lankinen Timo, understatssekreterare, Statsrådet
24. Lehto-Häggroth Elina, biträdande stadsdirektör, Vanda
25. Liksom Rosa, konstnär och författare
26. Lindroos Kirsi, utbildningsråd, Finlands ständiga representation inom OECD i Paris
27. Lumio Markku, utvecklingschef, Vasa universitet
28. Lundström Nina, riksdagsledamot, Folkpartiet
29. Molander, Johan, tidigare Sveriges ambassadör i Finland
30. Myllyvirta Jyrki, stadsdirektör, Lahtis
31. Mäkelä Jukka, stadsdirektör, Esbo
32. Ojala Outi, ledamot, Helsingfors stadsfullmäktige, Vänsterförbundet
33. Okkonen Jaakko, VD, Uleåborgs handelskammare
34. Pitkälä Aulis, generaldirektör, Utbildningsstyrelsen
35. Pukkinen Mikko, verkställande direktör, Finlands Näringsliv EK
36. Raivio Kari, kansler emeritus
37. Ralph, Bo, professor, Göteborgs universitet
38. Rembe Annika, generaldirektör, Svenska institutet
39. Ryynänen Mirja, fil.mag.
40. Sasi Kimmo, direktionsordförande, Hanaholmen
41. Sauri Pekka, bitr. stadsdirektör, Helsingfors
42. Seikku Kai, ekon. mag.
43. Selin Ann, ordförande, servicefacket PAM
44. Siimes Suvi-Anne, verkställande direktör, Arbetspensionsförsäkrarna TELA
45. Skog Harri, kanslichef, Undervisningsministeriet
46. Stenbäck Pär, minister
47. Takala Sauli, forskarprofessor emeritus
48. Tolppanen Ari, verkställande direktör, CapMan
49. Torstila Pertti, statssekreterare, utrikesministeriet
50. Wallenius Mats, fonddirektör, Kulturfonden för Sverige och Finland
51. Varantola Krista, kansler, Tammerfors universitet
52. Wetterqvist Fredrik, ämnesråd, Sveriges utrikesdepartement
Finansiärerna:
Kulturfonden för Sverige och Finland
Svenska staten
Finska staten
Svenska kulturfonden
Svenska Folkskolans Vänner
Sparbanksstiftelsen
Konstsamfundet
Hanaholmen - kulturcentrum för Sverige och Finland
Privata sponsorer
Institutionaalinen korruptio. Institutionaalisen korruption käsitteen avulla selkenee hyvä veli -verkoston luonne rakenteisiin ’hiipivänä’ korruptiona. Suomalaisessa keskustelussa terminologia hieman vaihtelee, joskin usein kuvataan samantyyppistä korruption muotoa: puhutaan joko institutionaalisesta tai rakenteellisesta korruptiosta. Termillä ’maan tapa’ viitataan yleensä rakenteelliseen korruptioon, mikä viittaa juuri siihen, että toimitaan lain puitteissa.
Pohjolaisen (2012) mukaan rakenteellinen korruptio liittyy epäasialliseen ja luottamusta heikentävään toimintaan, joka johtuu yhteiskunnan rakenteiden hyväksikäyttämisestä. Tässä ollaan lähellä hyvä veli -verkostojen toimintaa.
Suomen kohdalla institutionaalinen korruptio on tunnistettavissa monissa tilanteissa, joihin käsitellään jäljempänä. Näistä mainittakoon lyhyesti päätöksenteon tuplaroolit (useita päätöksentekoasemia, joista koituu jääviysongelmia), ristikkäinen hallinto (hallituspaikkoja toistensa yritysten johdossa) sekä sen kaltainen lainsäädännön valmistelu, jossa kuullaan vain tiettyjä sidosryhmiä. Yhteys hyvä veli -verkostoihin syntyy näiden korruptiotilanteiden kautta.
Kuten kaikkiin korruption muotoihin, institutionaaliseen korruptioon liittyy toiminta, jossa vastuullista asemaa käytetään erityisen hyödyn saavuttamiseksi rajatulle joukolle. On kuitenkin huomattava, että institutionaalinen korruptio tulee erottaa yksilöön kohdistuvasta henkilökohtaisesta korruptiosta. Esimerkiksi yksittäinen poliitikko on korruptoitunut, mikäli hän ottaa vastaan lahjuksen edistääkseen lahjojille suotuisaa päätöstä. Tällöin puhutaan yksilöön kohdistuvasta korruptiosta (individual corruption). Mikäli taas joukko poliitikkoja ajaa poliittisten tukijoidensa, so. ulkopuolisen rahoituksenantajien asiaa, pyrkimällä vaikuttamaan lainsäädännön sisältöön ja ylittämällä tällöin valtuutensa, puhutaan institutionaalisesta korruptiosta (institutional corruption). Tällöin on oletettavaa, että poliitikot toimivat päätöksentekotilanteessa ennalta sovittujen taloudellisten etujen (ja niiden saannin) mukaisesti.
(Salminen 14-15)
Kronyismi (cronyism)tarkoittaa ystävien, kollegoiden, tai esimerkiksi puolueys-tävien suosintaa ja nimittämistä korkeisiin asemiin tai tehtäviin. Cronyism pohjautuu kreikan sanaan crony, joka tarkoittaa pitkäaikaista. Yleensä kronyismiin viitataan, mikäli suositaan pitkäaikaista ystävää tai ystäviä ja ystävyyssuhde perustuu epävirallisiin sosiaalisiin kontakteihin. Kuten muitakin suosinnan muotoja, kronyismiä pidetään vastakohtana meriitti- ja ansioperusteiselle nimittämiselle tai rekrytoinnille.
Patronage viittaa asiakaskuntaan, ns. tukijärjestelmään (poliittinen tuki), tai poliittiseen nimitysoikeuteen. Joissain maissa esimerkiksi ministereillä on poikkeuksellisen laajat valtuudet nimittää lähimmät ja ylimmät virkamiehensä. Tässä yhteydessä patronage kattaa poliittiset virkanimitykset.
Klientelismi (clientelism) taas viittaa sosiaaliseen ja poliittiseen hierarkiaan, asiakkuussuhteeseen, joka pohjaa poliittiseen kannatukseen ja virkanimitykseen.
(Salminen 23)
Hyväveli -verkoston mallin vaikutustavat toimijoiden välillä:
1 Kiitollisuudenvelka
2. Vastavuoroisuus
3. Salailu/suojelu
4. Lojaliteetti ja ystävyyssuhteet.
(Salminen 25 kuvio 5)
http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-429-2.pdf
"Jos ei löydy surua, niin pitää löytyä ainakin sveko".
Tuohan on mottona Suomessa kaikissa kieltä koskevissa asioissa.
Paateron tehtävänä on kai toimia kielipoliisina. ;)