Onko niin, että jos on joku saarnamies, jonka kohdalla tapahtuu Jeesuksen lupaamia ihmeitä ja tunnustekoja, niin heti sellainen on saa.tanasta? Vaikka kuinka julistaisi turvallista ja tuttua ristiinnaulittua Kristusta?
Sitten tavallisempi saarnaaja, joka saarnaa kuivaa pettuleipäsaarnaa ja jonka kohdalla ei Jeesuksen lupaus toteudu onkin erittäin luotettava julistaja?
Näinkö tämä asia nyt sitten on?
Sitten tavallisempi saarnaaja, joka saarnaa kuivaa pettuleipäsaarnaa ja jonka kohdalla ei Jeesuksen lupaus toteudu onkin erittäin luotettava julistaja?
Näinkö tämä asia nyt sitten on?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että joka ainoa saarnaaja, jonka kohdalla on tapahtunut noita "Jeesuksen lupaamia ihmetekoja" on osoittautunut huijariksi.
Tässä muutama huijari:
http://www.youtube.com/watch?v=upM4fe1-4Uo
Niilo Yli-Vainio taisi olla kaikkein suurin huijari.
Näin tämä nykyään kai tulkitaan. Eksytystä on kuitenkin Sana ilman voimaa yhtälailla kuin voima ilman Sanaa. Pitäisi tuntea Jeesus, ei ihmisten oppeja.
Hyvä havainto aloittajalla. Tässä pätee sanonta että tekevälle sattuu. Kun ei tee mitään tai pysytellään seurakuntana tarkoin kaavoitetuissa tilaisuuksissa joissa Pyhälle Hengelle ei anneta sijaa eikä tilaa kuin lauluissa (ehkä liian kovasti sanottu mutta toivottavasti ymmärrätte mitä tarkoitan), tapahtuu Pyhälle Hengelle antautuneelle puhujalle ja huom! seurakunnalle helposti asioita, joista ensimmäisenä ollaan syyttämässä astian makua ja jollei sitä niin saatanaa.
Ehkä meistä on huomaamatta tullut fariseuksia? Olemme istuneet vuosikausia penkissä ja saaneet hyvää opetusta, mutta käytännössä tahdomme Pyhän Hengen jäävän Raamatun kansien väliin, emme aiheuttamaan totuttuun kaavaan muutoksia emmekä varsinkaan aiheuttamaan meissä mielenkuohduntaa. Jeesuksesta sanottiin että Hän villtsee kansan (Joh.7:12) ja Jeesus sentään oli täynnä Pyhää Henkeä!
"Henkeä älkää sammuttako," 1. Tess. 5:19
On yleinen karismaattinen harha ajatella, että VOIMA olisi mitään muuta kuin Jeesuksen evankeliumi. Paavali ei sitä hävennyt, sillä se oli Jumalan VOIMA pelastukseksi ensin juutalaiselle sitten kreikkalaiselle. Missä on paljon meteliä ja paljon puhetta pyhästä hengestä, siellä hän usein ei ole.
Jos ette huomaa miten hienovaraisesti vielä tähän saakka aloituksessa esitetty anonyymi "julistaja" johdattaa ihmisiä evankeliumin yksinkertaisesta totuudesta okkultismiin, rukoilkaa silmävoidetta itsellenne, jotta näkisitte. Jokainen joka pitäytyy Jumalan kertakaikkisessa ilmoituksessa on luotettava saarnaaja. Jokainen, joka lisää siihen mitä hyvänsä, oli sitten enkeli tai karismakeikari, olkoon kirottu.
Karua kieltä, mutta Paavali oli skrode hemmo.
Eli vihollinen parantaa, Jumala ei??!!
"Miten Niin?"
Se paraneeko joku vai ei, ei kerro mitään siitä lähteestä, josta "ihme" on. Shamaanit, kansanparantajat ja poppamiehet ovat kuulemma parantaneet vaivoja siinä missä evankelistatkin. Raamatussa on esimerkkejä ihmeitä tekevistä noidista, jotka ovat esittäneet väkeviäkin näytöksiä. Kaiken valheen voimalla tuleva eksytys, kätkee sisäänsä myös ihmeet. Niinkin suuret, että tuli lankeaa taivaasta.
Eli kysymykseesi vastaten, vihollinen parantaa, Jumala parantaa.
En ole vielä missään nähnyt ainoakaan lääkärin kirjoittamaa todistusta, että kukaan olisi koskaan näissä mesmerismi-illoissa aidosti parantunut. Ei diabeetikoit, ei sokeita, ei mitään. Jollain on jokin oire voinut hetkeksi hellittää. Mutta uskon sana-julistajat muistavat epäsuorasti kuitenkin kuulijansa syyllistää: Mikäli he eivät parane, heidän uskonsa on liian heikko. Ja jos he eivät pysy terveenä, he eivät usko kylliksi.
Eikö tämä ihmisten syyllistäminen ja nöyryytys ja sairauksilla pelleily ole s.aatanallista jos mikä?
Jos evankeliumi on voima, ja evankeliumissa on syntien anteeksi saaminen ja paraneminen, niin on se kumma jos se evankeliumin voima ei sitten saisikaan parantaa?
Ei jos, vaan koska se on. Miksi se on? Koska Raamattu sanoo, että se on. Totuus siitä, että jokainen ihminen on syntiä tehnyt ja vailla Jumalan kirkkautta, seisoo viimeisellä tuomiolla avuttomana pyhän Jumalan edessä, mutta joilla on Jeesuksen antaman lahjavanhurskauden myötä mahdollisuus astua elämään Jumalan lapsena, on totuus, joka on Jumalan voima. Sillä Jumala on tämän väylän avannut syntisille ja vain Hänen Henkensä voi synnyttää ihmisen uudesti.
Missä painotetaan mitä tahansa muuta kuin ristiinnaulitun Kristuksen sovitustyön pelastavaa voimaa, lopulta harhaudutaan Kristuksen viitoittamalta tieltä. Oli painatus sitten manifestaatioissa, paranemisessa tai profetioissa jos Kristus on vain portti tähän kaikkeen jännempään, eikä se rakkain aarre, ollaan eksymässä.
Eikö uskovan rakkaus Kristukseen tulisi olla niin syvä, että kaiken muun hän lukisi roskaksi tuntemisensa rinnalla? Terveytensäkin? Silloin kun tavoitellaan terveyttä Kristuksen sijaan ei enää palvotakaan Häntä vaan alttarilla onkin peili, joka osoittaa omiin kasvoihin.
Uskonko, että Jumala tänäänkin parantaa ihmisiä? Uskon!
Uskonko, että Hän jättää ihmisiä tietoisesti parantamatta? Uskon!
Uskonko, että parantuakseen uskovan pitää metsästää voimavoiteluita ihmisen kyhäämien uuskarismaattisten pappisjärjestelmien kautta? En missään nimessä usko!
Evankeliumin voima on niin suunnaton, että se tekee kuolleesta ihmisestä elävän Jumalan lapsen, jossa asuu Pyhä Henki! Kun kuolleet luut kuulevat Jumalan Sanan, ne syttyvät eloon! Karismaparantajat minimoivat Jumalan eläväksi tekevän Sanan ja nauravat niille, jotka Raamattua rakastavat. Johdattamalla ihmiset pois Sanan ilmoituksesta mystisten kokemusten pariin, he tekevät yleisöstään agnostikkoja ja okkultisteja, eivät elävän Jumalan lapsia.
On se kumma.
Aloittaja puhuikin juuri tuosta, että siellä missä Kristusta saarnataan ja tapahtuu ihmeitä. Että nämä kaikki ollaan nyt heittämässä samaan koppaan okkultismin kanssa. Ja kuitenkin Jumala edelleen parantaa ja toimii armolahjojen kautta.
Parantumisen suhteen Raamattu antaa selkeät ohjeet: Kutsukoon luokseen seurakunnan vanhimmat, nämä rukoilkoon, voidelkoon öljyllä, jne. Ei siis varsinaisesti tarvittaisi ihmemiehiä.
Kristuksen tulisi olla kuitenkin saarnan koko sisältö, eikä vain tilkeaine tai oikeutus johonkin jännempään. Vaikea toki kommentoida aloittajan tekstiin kun ei tiedä tarkemmin, mistä julistajasta on kyse. Varmaan ei kovin valistumaton veikkaus ole kääntää katsettaan Missiomaailman mustaan oriin tässä tapauksessa? Tässä nimenomaisessa tapauksessa nousee vielä opetuksen sisällön lisäksi muitakin huolestuttavia piirteitä esiin. Sanotaan, että ihmisen tuntee parhaiten hänen seurueestaan.
Kokeilkaapa joskus kuulla sitä "julistusta" ilman ilmapiirin luontia, rukoillen ja seuraten. Eli katsokaa vaikka joku video ihan objektiivisesti ja arvioikaa asiat opillisesti. Itse olen yrittämällä yrittänyt nähdä asian hyvät puolet ja istunut paikan päällä ja katsonut useamman saarnan netistäkin. En vain löydä hyvää sanottavaa. Olen pahoillani, että joudun sanomaan näin. Olen pahoillani, että asiat ovat näin.
Puheet on puheita ja totuus on totuus. Lääkärintodistuksia ei koskaan löydy, mutta hyvä tarina myy ja sillä on mukava kerjätä rahaa kolehtiin.
Uskon päämäärä on sielun pelastus ei ruummin terveys tai mielikuvituksessa tapahtuneet ihmeet.
Siellä missä Jeesusta etsitään ja saarnataan, löytyy koko Jeesus.
Synnintunto, parannuksenteko, armo, uusi luomus.
Pelastus, vapautuminen ja parantuminen.
Opetuslapseuttaminen, armolahjat ja pyhät valmiiksi palveluksen työhön.
Alfa ja Omega, ja kaikki siinä välissä, koko matkan.
>>Onko niin, että jos on joku saarnamies, jonka kohdalla tapahtuu Jeesuksen lupaamia ihmeitä ja tunnustekoja, niin heti sellainen on saa.tanasta?>>
Eikö kysymyksen pitäisi kuulua, tapahtuuko ylipäänsä noita ihmeitä joista puhutaan. Vai onko tuollainen ihme jonkinlainen placebo-vaikutuksen kaltainen reakrtio, jonka ihmisen oma elimistö tuottaa ihmisen uskoessa tuohon julistukseen, joka väittää hänen paranevan? Mikäli näin näin olisi, parantava tekijä on tällöin ihmisen oma usko paranemiseen ja paranemistapahtuman kannalta on samantekevää kohdistuuko tuon nihmisen usko vaikka sahapukkiin.