"Viiteen lähetteellä Oulun hallinto-oikeus pyytää Pyhäjärven kaupunginhallitusta hankkimaan valtuuston lausunnon tai, jos se hallituksen johtosäännön mukaan on mahdollista, antamaan lausunnon sinne 18.1.2013 saapuneesta kunnallisvalituksesta.
Koska kaupunginhallistus katsoo, ettei kaupunginvaltuuston valituksenalaista päätöstä ole kumottava, se antaa Pyhäjärven kaupungin hallintosäännön (25.1.2010) 56.1 §:n 15 kohdan nojalla kunnallisvalituksesta seuraavan lausunnon:
1. Valituksenalaisesta päätöksestä
Valituksenalaisella päätöksellä 18.12.2012 §:n 151 kohdalla kaupunginvaltuusto on päättänyt 550 000 euron määrärahan varaamisesta vuoden 2013 talousarvioon. Määräraha tultaisiin käyttämään monitoimihallin (Inmet Areena-hallin) ostamiseen kaupungille Pyhäjärven Monitoimihalli Oy:ltä asianmukaisella tavalla valmisteltavalla ja hyväksyttävällä kauppakirjalla.
Asian tullessa vielä kokonaisuudessaan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi, määrärahavaraus ei siten ole valituskelpoinen. Sillä perusteella kaupunginvaltuuston pöytäkirjaan 10/2012 liitetyssä valitusosoituksessa on ilmoitettu, että §:n 151 kohdalla tehdystä päätöksestä ei kuntalain 91 §:n mukaan saa tehdä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua.
Määrärahavaraus on valmisteleva päätös mahdollista kauppaa varten hinnalla, mikä vastaa yhtiön velkoja, yhteensä 550 217,80 euroa. yhtiön suurin velka on Pyhäjärven kaupungille, yhteensä 326 380,10 euroa.
Valitusosoitus kokouksen 10/2012 pöytäkirjasta on liitteenä nro 1. Yhtiön velat ja niiden vakuudet ovat lausunnon liitteenä n:o 2.
Hallin aineellisten hyödykkeiden tasearvo on 476981,24 euroa ja hallin verotusarvo on 1,9 miljoonaa euroa.
2. Valitusperusteista "virheellinen järjestys", "toimivallan ylitys" ja "lainvastaisuus"
Valittajat perustelevat kunnallisvalitustaan mm. sillä, että se olisi syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Valitus perustuu olettamaan, että kaupunginvaltuusto ei ilman kaupunginhallituksen esitystä voisi tehdä päätöstä määrärahavarauksesta.
Kaupunginvaltuuston päätöksen (18.12.2012 § 151) pöytäkirjasta ilmenevällä tavalla päätös määrärahasta on syntynyt valtuutetun ehdotuksesta äänestyksen jälkeen äänin 18 määrärahan puolesta, viisi vastaan kahden äänestäessä tyhjää.
Kaupunginhallitus toteaa, että päätöksen tekeminen kaupunginvaltuustossa määrärahavarauksesta ei ole asia, johon tulee soveltaa KuntaL 53 §:n ja 55 §:n säädöksiä. Valtuutetun esityksen perusteella tehty päätös määrärahasta ei ole sidottu 53 §:n tarkoittamaan kaupunginhallituksen edeltävään valmisteluun eikä 55 §:n mukaiseen menettelyyn.
Kuntalain 13 § 1 momentin 3 kkohdan mukaan valtuuston, vastatessaan kunnan toiminnasta ja taloudesta tulee päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyä talousarvio (1.2.2001/81).
Määrärahan varaaminen talousarvioon on kunnan päätösvaltaan kuuluva asia, mitä KuntaL 1.2 §:n mukaisesti käyttää valtuusto. Kunnan taloudellisen vallankäytön katsotaan perinteisesti kuuluvan valtuuston päätösvaltaan. Kuntaa koskevan dualistisen periaatteen mukaisessa kunnan päätösvallan käyttämisessä KuntaL 13.1 §:n 3 kohdan asiassa ilman kaupunginhallituksen esitystä ei ole oikeusvaikutusta, millä perusteella päätöstä voitaisiin pitää virheellisessä järjestyksessä syntyneenä.
Päätös määrärahavarauksesta ei ole myöskään edellyttänyt edeltäkäypää yhtiön päätöstä hallin myynnistä.
Omaisuuden hankinta ja omistaminen tarkoituksiin, joiden edistäminen useiden lakien mukaan kuuluu kunnan tehtäviin, on kunnan päätösvallan piirissä ja sitä käyttää KuntaL 1.2 §:n mukaisesti valtuusto.
Liikuntalaine 2 §:n (20.11.2009/902) mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä (2.1 §). Lain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät (2.3 §)."
Koska kaupunginhallistus katsoo, ettei kaupunginvaltuuston valituksenalaista päätöstä ole kumottava, se antaa Pyhäjärven kaupungin hallintosäännön (25.1.2010) 56.1 §:n 15 kohdan nojalla kunnallisvalituksesta seuraavan lausunnon:
1. Valituksenalaisesta päätöksestä
Valituksenalaisella päätöksellä 18.12.2012 §:n 151 kohdalla kaupunginvaltuusto on päättänyt 550 000 euron määrärahan varaamisesta vuoden 2013 talousarvioon. Määräraha tultaisiin käyttämään monitoimihallin (Inmet Areena-hallin) ostamiseen kaupungille Pyhäjärven Monitoimihalli Oy:ltä asianmukaisella tavalla valmisteltavalla ja hyväksyttävällä kauppakirjalla.
Asian tullessa vielä kokonaisuudessaan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi, määrärahavaraus ei siten ole valituskelpoinen. Sillä perusteella kaupunginvaltuuston pöytäkirjaan 10/2012 liitetyssä valitusosoituksessa on ilmoitettu, että §:n 151 kohdalla tehdystä päätöksestä ei kuntalain 91 §:n mukaan saa tehdä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua.
Määrärahavaraus on valmisteleva päätös mahdollista kauppaa varten hinnalla, mikä vastaa yhtiön velkoja, yhteensä 550 217,80 euroa. yhtiön suurin velka on Pyhäjärven kaupungille, yhteensä 326 380,10 euroa.
Valitusosoitus kokouksen 10/2012 pöytäkirjasta on liitteenä nro 1. Yhtiön velat ja niiden vakuudet ovat lausunnon liitteenä n:o 2.
Hallin aineellisten hyödykkeiden tasearvo on 476981,24 euroa ja hallin verotusarvo on 1,9 miljoonaa euroa.
2. Valitusperusteista "virheellinen järjestys", "toimivallan ylitys" ja "lainvastaisuus"
Valittajat perustelevat kunnallisvalitustaan mm. sillä, että se olisi syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Valitus perustuu olettamaan, että kaupunginvaltuusto ei ilman kaupunginhallituksen esitystä voisi tehdä päätöstä määrärahavarauksesta.
Kaupunginvaltuuston päätöksen (18.12.2012 § 151) pöytäkirjasta ilmenevällä tavalla päätös määrärahasta on syntynyt valtuutetun ehdotuksesta äänestyksen jälkeen äänin 18 määrärahan puolesta, viisi vastaan kahden äänestäessä tyhjää.
Kaupunginhallitus toteaa, että päätöksen tekeminen kaupunginvaltuustossa määrärahavarauksesta ei ole asia, johon tulee soveltaa KuntaL 53 §:n ja 55 §:n säädöksiä. Valtuutetun esityksen perusteella tehty päätös määrärahasta ei ole sidottu 53 §:n tarkoittamaan kaupunginhallituksen edeltävään valmisteluun eikä 55 §:n mukaiseen menettelyyn.
Kuntalain 13 § 1 momentin 3 kkohdan mukaan valtuuston, vastatessaan kunnan toiminnasta ja taloudesta tulee päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyä talousarvio (1.2.2001/81).
Määrärahan varaaminen talousarvioon on kunnan päätösvaltaan kuuluva asia, mitä KuntaL 1.2 §:n mukaisesti käyttää valtuusto. Kunnan taloudellisen vallankäytön katsotaan perinteisesti kuuluvan valtuuston päätösvaltaan. Kuntaa koskevan dualistisen periaatteen mukaisessa kunnan päätösvallan käyttämisessä KuntaL 13.1 §:n 3 kohdan asiassa ilman kaupunginhallituksen esitystä ei ole oikeusvaikutusta, millä perusteella päätöstä voitaisiin pitää virheellisessä järjestyksessä syntyneenä.
Päätös määrärahavarauksesta ei ole myöskään edellyttänyt edeltäkäypää yhtiön päätöstä hallin myynnistä.
Omaisuuden hankinta ja omistaminen tarkoituksiin, joiden edistäminen useiden lakien mukaan kuuluu kunnan tehtäviin, on kunnan päätösvallan piirissä ja sitä käyttää KuntaL 1.2 §:n mukaisesti valtuusto.
Liikuntalaine 2 §:n (20.11.2009/902) mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä (2.1 §). Lain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät (2.3 §)."
Vastaukset 43
Vanhimmat
Osa 2
"3. Esteellisyydestä valitusperusteena
Valituksessa todetaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan toimineen kokousta johtaessaan virheelisesti, koska on jättänyt huomiotta esteellisyyssäännökset. Valituksen mukaan puheenjohtaja jukka Tikanmäki ja valtuutettu Taimi Piippo ovat olleet esteellisiä asian käsittelyyn, koska he toimivat Pyhäjärven Monitoimihalli Oy:n hallituksessa ja omistavat yhtiön osakkeita.
Kaupunginhallitus toteaa, että osakkeiden omistaminen osakeyhtiössä ei tee valtuutettua esteelliseksi käsittelemään yhteisöä koskevaa asiaa. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen perusteella (KHO 1972 II 63, KHO 5.12.1974 T 4761) esteellisyys syntyy osakkeiden omistamisen kautta vain, mikäli asian käsittelystä syntyy myös henkilökohtaista etua. Talousarvioon varatun määrärahan suuruinen monitoimihallin kauppahinta vastaa yhtiön velkoja, joten siitä ei jää jaettavaksi yhtiön osakkaille.
Yhtiön hallituksen jäsenyys ei tee valtuutettua esteelliseksi käsittelemään yhtiötä koskevaa asiaa, ellei asia kuulu yhtiössä erityisesti asianomaisen valtuutetun vastuulle ja hoidettavaksi. Valtuuston puheenjohtaja ja valtuutettu valituksen tarkoittamassa asiassa eivät ole yhtiössä tallaisessa asemassa tai tehtävässä.
Koska valtuuston puheenjohtaja Tikanmäellä ja valtuutettu Piipolla ei osakeomistustensa taikka asemiensa perusteella yhtiön hallituksessa ole tosiasiallista määräävää tehtävää tai vastuuta yhtiössä, heidän jäsenyytensä yhtiön hallituksessa ei sellaisenaan ole tehnyt heitä esteelliseksi osallistumaan yhtiötä koskevaan valtuuston päätöksentekoon.
Puheenjohtajan kysyessä valtuutettujen mahdollisesta esteellisyydestä asian käsittelyyn kukaan ei ilmoittanut olevansa jäävi, minkä takia kaupunginvaltuuston ei ole tarvinnut tehdä esteellisyyden arviointia ja ratkaisua hallintolain 29 §:n mukaisella tavalla.
4. Lopuksi
Kaupunginhallitus pitää valitusta perusteettomana ja vaatii, että Oulun hallinto-oikeus hylkää valituksen.
Pyhäjärven kaupunginhallitus
Veikko Tikkanen
vs. kaupunginjohtaja
Arja Rantanen
hallintojohtaja"
Kaupunki on laatinut hyvän vastineen! Erityisesti pidin tämän kohdalla seuraavasta:
"Liikuntalain 2 §:n (20.11.2009/902) mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä (2.1 §). Lain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät (2.3 §)."
"3. Esteellisyydestä valitusperusteena
pliirum plaarum hallituksen selittely!
ENTÄS KUN..... se onkin näin
Esteellisyys eli jääviys tarkoittaa virkamiehen tai luottamushenkilön sopimattomuutta osallistua asian käsittelemiseen tai ratkaisemiseen. Esteellisyys rikkoo hallinnon objektiviteettiperiaatetta, joka pyrkii turvaamaan hallintopäätöksen tai hallinnollisen menettelyn oikeellisuuden, puolueettomuuden ja objektiviivisuuden.
Esteellisyys syntyy, mikäli virkamies tai luottamushenkilö on sellaisessa suhteessa käsiteltävään asiaan tai sen asianosaisiin, joka saattaa vaarantaa hänen puolueettomuutensa. Esteellisyyttä ei arvioida konkreettisesti vaan riittää, että puolueettomuus on objektiivisesti ajatellen saattanut vaarantua.
Esteellisyydestä seuraa, että esteellinen henkilö ei voi olla päättämässä asiasta, osallistua asian käsittelyyn eikä edes olla läsnä asiaa käsiteltäessä. Poikkeuksena läsnäolokieltoon on kunnanvaltuusto, jonka kokoukset ovat kaikille julkisia.
Esteellisen henkilön osallistuminen asian käsittelyyn on menettelyvirhe.
Ainakin yksi valtuutettu jätti eriävän mielipiteen, jossa tuotiin esille tämän jääviyskysymys. Tätä ei oltu siteerattu hallituksen lausunnossa.
Aika moni jätti eriävän mielipiteen asiaan.
voi poloisia kun ette ymmärrä. Esteellisyys edellyttää ns. henkilökohtaisen edun (tai myös haitan) mahdollisuus. Hallirakennuksen myyntiasiassa ei synny kenellekkään hallituksen jäsenelle eikä osakkaalle etua eikä haittaa! Hallituksen jäsenet eivät vastaa osakeyhtiön taloudesta millään tavalla. He eivät maksa yhtiön velkoja eivätkä nauti voittoja. Varsinkaan tässä hallikauppa-asiassa, jossa halliyhtiö myy "pilkkahintaan" kiinteistön ja maksaa niillä rahoilla velkansa pois!
Sama tilanne on osakkailla. Osakeyhtiön osakas on vastuussa yhtiölle ainoastaan maksamansa osakeen verran, joka siis on jo maksettu!
Suomen kunnallishistoria ei tunne yhtään tapausta jossa valtuutettu olisi ollut esteellinen vastaavassa tilanteessa! GOOGLETTAKAA ja laittakaa linkki jos löydätte sellaisen, ette kyllä löydä!
Kaupunginko niistä kuuluu vastata? Lieneekö edes ainuttakaan osaketta.
http://www.kho.fi/paatokset/43290.htm
onpa surkea esitys. Molemmat on virkamiehiä ei valtuutettuja. Ja virhe on tapahtunut hallituksen käsittelyssä!
Pyhäjärvellä hallituksessa sekä Tikanmäki että Piippo jääväsivät itsensä "kaiken varalta"!
Tuossa ei ollut kyse valtuutetusta.
Kuntalain 52 §:n 2 momentin perusteella he olivat esteellisiä osallistumaan asian valmisteluun kaupunginhallituksessa, ja valtuuston päätös myöntää yhtiölle pääomalainaa oli syntynyt kuntalain 90 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä.....
Kyseiset henkilöt olivat kunnanjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsen, ei valtuutettu.
Mitenkä aloittajan kirjoittama vastine on tälle palstalle tullut?
ja siinä on kiinan keisari.
Ei se kuule muuksi muutu, vaikka puolustat ko. valtuutettuja.
He eivät voineet olla äänestämässä edustamansa yhtiön määrärahavarausta.
Moraalistisestikin ( onko heillä sitä?) heidän olisi pitänyt itse siirtyä asian käsittelystä.
Mutta kun on röyhkeä ja on "voittajan henki" niin mikäs se on istua siinä ja olla niin kuin ei olisikaan.
Kun päätös määrärahasta menee nurin, niin oletko vielä ylimpänä äänenä " ei osallisia"?
Päätös ei 100%sti mene nurin! Ja vaikka meniskin mitä sitten. Sama päätöshän voidaan tehdä seuraavassa valtuustossa uudestaan!
Tämä sama keskustelu käytiin toisessa ketjussa aikaisemmin. Kukaan ei löydä suomen kunnallishistoriasta sellaista ennakkotapausta jossa VALTUUTETTU olisi VALTUUSTOKÄSITTELYSSÄ ollut esteellinen päätettäessä osakeyhtiötä koskevaa asiaa jonka osakeyhtiön hallituksessa tai osakkeenomistajana hän on ollut!
Paljon löytyy tapauksia joissa virkamies valtuustokäsittelyssä tai valtuutettu hallituskäsittelyssä on ollut esteellinen!
Kaupunginhallituksen lausunnossa siis viitattiin näihin KHO päätöksiin:
• 1972-II-63
Kunta oli päättänyt ostaa yhtiön rakennukset kunnalle. Valtuuston jäsen, joka oli yhtiön toimitusjohtaja ja omisti yhtiön 300 osakkeesta 149, katsottiin esteelliseksi ottamaan osaa päätöksen tekoon kunnanvaltuustossa.
• KHO 1974 T4761
Kunnanvaltuuston päättäessä kunnallisten kuulutusten ja ilmoitusten julkaisemisesta katsottiin kahden valtuutetun, joista kumpikin omisti 1/3 lehteä julkaisevan osakeyhtiön osakekannasta, olevan esteellisiä ottamaan osaa päätöksen tekoon.
Tuota noin...
elä muuta virka. Kiitos kun laitoit nämä esille.
Asia on jo siirtynyt kaupungin käsistä hallinto-oikeuteen. Niin kuin moni muukin päätös viime vuosina. Ratkaisut tulevat aikanaan. Ja asianosaiset saavat määräyksen, että sitä kaikki asianosaiset noudattakoot.
heh heh "dfhsdsdfg". Toisessa valtuutettu omisti puolet osakeyhtiöstä toisessa kaksi valtuutettua 67%! Ei voida rinnastaa Pyhäjärven tapaukseen ei yöllä eikä päivällä! Noissa tapauksissa tietysti saattoi syntyä henkilökohtaista etua!
Jokainen tapaus on omanlaisensa. Ainakaan noita edellä mainittuja ei voi soveltaa Pyhäjärven nyt käsillä olevaan tapaukseen.
vastustan kuitenkin kaiken varalta
nimim. etsivä ei löydä.
Jos kaupunki menee kaikkien yksityisten osakeyhtiöiden pelastajiksi, niin mitä tästä tulee, mitä seuraa.
Taitaa niitä olla konkurssikypsiä osakeyhtiöitä muitakin, joita tulisi pelastaa.
Ostetaan vain lapsille jäätä, mutta ei omisteta.
Ei kai kaupungin tarvitse pelastaa yhtään osakeyhtiötä (vaikka sen etu voisi sitä edellyttääkin). Monitoimihalli Oy ei ole lähelläkään konkurssikypsä. Se omistaa verotusarvoltaan 1,9 milj. euron arvoisen kiinteistön jonka kaupasta on nyt kyse!
Koska tämä on vieläkin joillekkin epäselvää niin selostan vielä. Kaupunki ostaa Monitoimihalli Oy:n omistaman kiinteistön, vieläpä vähintäänkin kohtuuhintaan (käykää katsomassa hallia sisältä ja päältä). Kaupan jälkeen Monitoimihalli Oy maksaa kaikki velkansa. Tämän jälkeen Monitoimihalli Oy:llä ei siis ole velkaa ollenkaan! Kuka hakee tällaisen yhtiön konkurssiin?
No miksi sitten ylipäätään kaupungin pitäisi laittaa killinkiäkään tähän halliin jos asiat ovat noinkin hyvin?
Aivan, on syytä epäillä että talkooporukka ja toiminnanjohtaja hallituksensa kera ovat vetelöityneet.
talkooporukan väsymisen ymmärrän, mutta jos toiminnan (-tai toimitus) johtaja, joka saa palkkaa, ei enää kehitä vaan olla öllöttää, niin silloin oy hallituksen pitää vaihtaa mies, ja palkata uusi mies tai nainen organisoimaan toimintaa.
Näin se vaan on, että vain täys torvi torvisoittokuntineen ostaa / hankkii jäähallin kiinteistön ylläpidettäväksi verovaroin.
Pitäkää hallinne, Monitoimiset touhukkaat!
Kunnanhallituksen lausunto hallinto-oikeudelle:
"Yhtiön hallituksen jäsenyys ei tee valtuutettua esteelliseksi käsittelemään yhtiötä koskevaa asiaa, ellei asia kuulu yhtiössä erityisesti asianomaisen valtuutetun vastuulle ja hoidettavaksi. Valtuuston puheenjohtaja ja valtuutettu valituksen tarkoittamassa asiassa eivät ole yhtiössä tallaisessa asemassa tai tehtävässä.
Koska valtuuston puheenjohtaja Tikanmäellä ja valtuutettu Piipolla EI osakeomistustensa taikka asemiensa perusteella yhtiön hallituksessa OLE tosiasiallista määräävää tehtävää tai VASTUUTA yhtiössä, heidän jäsenyytensä yhtiön hallituksessa ei sellaisenaan ole tehnyt heitä esteelliseksi osallistumaan yhtiötä koskevaan valtuuston päätöksentekoon."
Hallintolain 28 § (kohta 5):
"28 § Esteellisyysperusteet
Virkamies on esteellinen:
1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;
2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;
4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä ON HALLITUKSEN, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen JÄSENENÄ taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on ASIANOSAINEN tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;"
kunnat.net:
"Esteellisyyden ratkaiseminen (29 §)
Hallintolaissa on myös säännös esteellisyyden ratkaisemisesta. Pykälän 1 momentissa säädetään, että esteellisyyttä koskeva kysymys on ratkaistava viipymättä. Säännöksellä pyritään varmistamaan, että esteellisyyttä koskevaan epäilyyn tai sitä koskevaan väitteeseen reagoidaan välittömästi, jotta siitä olisi mahdollisimman vähän haittaa vireillä olevan asian käsittelylle.
Esteellisyyttä koskeva kysymys tulee tavallisesti esille henkilön omasta aloitteesta. Hän tietää itse parhaiten, onko hänellä sellainen suhde asiaan tai asianosaiseen, että se saattaa johtaa esteellisyyteen. Myös muu asian käsittelyyn osallistuva henkilö tai asianosainen voivat vedota esteellisyyteen.
Pykälän 2 momentista ilmenevän pääsäännön mukaan viranhaltija ratkaisee ensisijaisesti itse kysymyksen esteellisyydestään. Kuntalain 52 §:n 5 momentin mukaan esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään.
Jos kysymys monijäsenisestä toimielimestä, kuten kunnan toimielimestä (mukaan luettuna valtuusto), kokouksessa läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyydestä päättää kuitenkin toimielin. Lain perustelujen mukaan esteellisyyttä koskeva ratkaisu on perusteltava."
Eikös joku valtuutettu (eli muu asian käsittelyyn asallistunut henkilö) tuonut esteellisyyskysymyksen esille? Miksi sitä ei silloin siis ratkaistu vaan ohitettiin nuijan kopautuksella?
no siksi, kun Pyhäjärvellä ovat "omat lait", niin siksi.
Vastineessaan hallitus kertoo, että "Puheenjohtaja tiedusteli oliko esteellisyyksiä..
en tiedä, tiedusteliko? Eikä havainnut, että hän itse ja hänen kamaripalvelijansa ovat esteellisiä.
Eikös se muuten mennyt niin, että kaupunginjohtaja kertoi luetteli esteellisyystekijöitä, johon puheenjohtaja totesi, että "eli ei olla esteellisiä" ja kopautti nuijan pöytään. Jotenkin näin se taisi mennä.
tikanmäki pyöritti päätään ja silmiään tiedusteltaessa onko monitoimihalli asiaan jäävejä paikalla.
vs.kj tikkanen koetti sanoo, että on täällä...mutta jokainen ratkaisee itse.
jääkiekkohemmot; tikanmäki ja piippo ryssivät asianne.
MÄÄRÄRAHAN VARAAMINEN ON VALMISTELUA, johon yhtiön hallituksen jäsenet eivät olisi saaneet osallistua.
ihmekokemusta!
Valittajat ovat valittaneet, koska heille on annettu valitusoitus Oulun Hallinto-oikeudelle.
Ei ole sanottu, että on valmistelua, ettei ole valituskelpoinen.
No jos ei ole valituskelpoinen, on kuitenkin tapahtunut menettelyvirhe, koska tikanmäki ja piippo eivät jäävänneet itseään. Edellä on asiaa selostettu.
Mielenkiintoista, eikö vain. Mennäänkö taas "rimaa hipoen"
Valitusosoitus oli virhe. Virheitä sattuu kiireessä. Hyvä että vastuuta on jaettu ettei yhden tarvitse kaikkea tehdä, kokouksissa ja kokousten ulkopuolella!
Suomen kunnallishistoria ei tunne yhtään tapausta, jossa vastaavassa tilanteessa valtuutettu olisi ollut esteellinen! Siis ei YHTÄÄN!
Ja ei varmasti pyhäjärvellä...täällähän ei ole mikään ohi eikä yli rapotikanmäki-lain.
Kohta saamme valtuuston vahvistaman säännön, että jokaisesta aivopierustaki pitää RAPOrtoida heille.
Sinulle "Kuspiäkeikarit" pieni neuvo: Vedä voimakkaasti keuhkot täyteen ilmaa, sulje suu tiukasti ja puhalla nenän kautta voimakkaasti ilmat pihalle. Hyvässä lykyssä lentää ne herneetkin!
Ei saa valittaa kun on valmistelua, mutta saavatko esteelliset osallistua valmisteluun?
Valtuustossa esteellisyys tulee HYVIN harvoin kysymykseen! Suomessa 2tapausta n. 100 vuoden aikana? Toisessa valtuutettu typeryyksissään osallistui osakeyhtiöitä koskevaan päätökseen vaikka omisti puolet koko osakeyhtiöstä ja toisessa 2 valtuutettua omisti 67% osakeyhtiöstä. Molemmissa päätös nimen omaan hyödynsi osakeyhtiöitä!
Onko totta, että talousarvio- ja määrärahapäätöksestä ei voisi valittaa. Tuntuu oudolta.
on. Myöskään täytäntöönpanopäätöksistä ei voi valittaa!
Olleelista kai on se kannattaako valittaa. Pelkästään valittamisen takia valittaminen on turhaa ja maksaa yhteiskunnalle todella paljon! Muotoseikoista valittaminen on perusteltua silloin kun itse päätös on ollut lainvastainen! Se että hävitään äänestys, ei koskaan saa olla valituksen lähtökohta, kuten Pyhäjärvellä on tapana!
Pelkkää mielenosoitusta, jos valituksia tehdään. Todellisia vaihtoehtoja nykyisessä tilanteessa kun ei ole. Tämä siitäkin syystä, että kaupunki on sallinut omien saataviensa kertyä. Aikaisemmin asiaan olisi pitänyt hakea ratkaisua. Nyt on jo "housuissa".
Kiirettä pittää.
No, sitä on ollut menneen 4- vuoden aikana, ainakin 18 valitusta, että se siitä valittamisesta.