pitkään voimassa, vai onko vain itseltäni jotenkin jäänyt tekstejä lukiessa huomaamatta, että yhdysviivaa pitää käyttää:
Ruotsin-laiva
Suomen-loma
Suomen-kesät
Suomen Berliinin-lähettiläs.
En tosiaankaan ole aikaisemmin sitten kiinnittänyt asiaan huomiota, jos tosiaan on jo aikoja ollut sääntönä yhdysviivan käyttö. Tällä viikollakin lehtijutuissa monessa oli tapauksia, joissa viivaa oli käytetty.
Ruotsin-laiva
Suomen-loma
Suomen-kesät
Suomen Berliinin-lähettiläs.
En tosiaankaan ole aikaisemmin sitten kiinnittänyt asiaan huomiota, jos tosiaan on jo aikoja ollut sääntönä yhdysviivan käyttö. Tällä viikollakin lehtijutuissa monessa oli tapauksia, joissa viivaa oli käytetty.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos luet sanomalehtiä, niin lehdissä ei nykyään ole oikolukijaa, vaan asian hoitaa oikolukuohjelma. Useimmiten se onkin ihan pätevä, mutta yhdyssanojen kanssa se menee sekaisin. Että sen ehdotuksista ei kannata ottaa mallia.
”Yhdysmerkki yhdyssanoissa
...
4. Yhdysmerkkiä käytetään, kun jompikumpi osa on erisnimi (paikannimistä s. 193 ja 194).
Toini-mummi, Liisa-Maija, loma-Suomi, Länsi-Suomi, nyky-Suomi, Pariisin-matka, Ruotsin-laivat.»
Pirkko Leino • Hyvää suomea • Otava 1989 • Toinen painos, sivu 188
»8.6.3 Yhdysmerkki erisnimissä
Genetiivimuotoinen nimi alkuosana
Erisnimi yhdyssanan alkuosana voi olla myös genetiivimuotoinen. Genetiivi ei erisnimialkuisissa yhdyssanoissa tavallisesti ilmaise omistajaa, vaan paikkaa.
Ruotsin-matka (Ruotsiin suuntautuva matka)
Ruotsin-laiva (Ruotsiin kulkeva laiva, MYÖS: ruotsinlaiva)
Ranskan-lähettiläs (Ranskassa oleva lähettiläs)
Vrt. Ranskan lähettiläs (Ranskan lähettämä lähettiläs)
Yhdysmerkki osoittaa, mikä kokonaisuus on yhdyssana. Sen käyttö selkeyttää esimerkiksi määritteen vaikutusalaa.
Eliel Saarisen Hvitträskin-maalaukset ovat esillä joulukuun ajan.
Vrt. Eliel Saarisen Hvitträskin maalaukset ovat esillä joulukuun ajan.»
Iisa, Oittinen, Piehl • Kielenhuollon käsikirja • Yrityskirjat Oy 1999 • 4., lisätty ja muutettu painos, sivu 138
Aarni Penttilän ”Suomen kielen äänne- ja oikeinkirjoitusoppi” (julkaistu vuonna 1948, alkulause päivätty vuonna 1946) sisältää kohdassa 73.6 muun muassa esimerkin ”Suomen Pariisin-lähettiläs”. Se kuitenkin lisää,että tällaiset ilmaukset eivät ole kovin yleisiä, ja että ”yhdysmerkki on tarpeen vain silloin, kun ilmauksen selvyys on turvattava. Esimerkit voitaneen luokitella sellaisiksi.
Esimerkiksi ”Suomen-kesät” viitannee jonkun ihmisen Suomessa viettämiin kesiin. Ilmaus ”Suomen kesät” – joka lausutaankin eri tavalla, kaksihuippuisena – tarkoittaa muut, esimerkiksi virkkeessä ”Suomen kesät ovat lyhyitä, mutta vähälumisia”.
Kyllä, näin oli juuri eräässä lehtijutussa tuo Suomen-kesät, kun henkilö oli lapsuutensa kesät Suomessa viettänyt.
Ja muuten siis olen edelleenkin sitä mieltä, että näitä yhdysviivoja ei useinkaan aikaisemmin ole käytetty, nyt niitä on enemmän ollut ja juuri lehtijutuissa. Mm. Hesari.