Minusta vähän outoa. Miksi toimittaja olettaa, että juuri kirkosta saisi jotain hyvyyden, oikeudenmukaisuuden, lempeyden jne. sanomaa?
Miten tätä kuvaisi... vähän niinkuin oikeudenmukaisuus haluttaisiin ulkoistaa ja ajateltaisiin että tuolta sitä saa.
0Äänestä
a.matsoni
Kun hän lähti pois niin pappi kätteli ja sanoi "Kristus on noussut kuolleista, johon toimittaja vastasi:"Kiitos!"
Minä olisin vastannut: "Et nyt viittis loukata mun älykkyyttä, jota kieltämättä voi epällä kun tänne yleensä tulin."
"Sitä kirkko on historiallisestikin tehnyt, pitänyt huolta heikoista", tässä vaiheessa huolestutti, mutta jatkopalautti tosiasioiden äärellä ja pelasti:" ..silloin kun se ei ole siunannut sotia ja ristiretkiä tai toiminut valtion vallankäyttöapurina pitämässä kansaa kurissa ja herranpelossa." Eli kirkko on auttanut heikkoja minkä on pahanteoltaan ehtinyt - kovin paljon ei ole aikaa ja varoja siihen auttamiseen jäänyt!
Heti ensimmäisessä kommentissa kirjoitukseen pappi panee huonon kirkossakäyntikokemuksen toimittajan omaan piikkiin. Niin sitä pitää!
Jotuiskohan oikeuteen, jos ottais öylätin käteen murskais sen kourassaan ja ripottelis kalkkiin Jeesuksen veren sekaan?
0Äänestä
?!?
Eikös se toimittaja käynyt oikein iltapalallakin siellä kirkossa? Ei kukaan uskomaton mene kirkkoon, saati lihaa ja verta siellä nauttimaan.
0Äänestä
Atte Ateisti
Loppupäätelmä: pääsiäisen jumalanpalvelus on kirkosta eronneelle ateistille väärä paikka.
Olette varmaan huomanneet, kuinka pääsiäisen alla naistenlehdet, iltapäivälehdet yms. alkavat kirjoitella huomattavan positiiviseen sävyyn Suomen ortodoksikirkosta. Ortodoksien pääsiäinen on se värikkäämpi pääsiäinen luterilaisen synkistelyn vastakohtana. Jotenkin tuntuu, että luterilaisille joulusta on tullut pääsiäistä tärkeämpi, vaikka kristinuskon sanomaa ajatellen painopisteenhän tulisi olla juuri pääsiäisessä, kuten se katolisilla ja ortodokseilla onkin.
Mutta kun tässä ollaan, missä ollaan, ei liene yllättävää kirkosta eroamisen lisääntyminen. Suomalaiseen "jalat maassa" -mentaliteettiin on enää vaikea ympätä sellaista mystisyyttä, jota pääsiäisyön jumalanpalvelus sisältää.
Niinpä kirkosta eronnut toimittajakin päätyy luettelemaan seikkoja, minkä kaltainen kirkon hänen mielestään pitäisi olla. Näkökulma on kuitenkin kirkon ulkopuolinen. Hänenä olisin ollut hiljaa.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minusta vähän outoa. Miksi toimittaja olettaa, että juuri kirkosta saisi jotain hyvyyden, oikeudenmukaisuuden, lempeyden jne. sanomaa?
Miten tätä kuvaisi... vähän niinkuin oikeudenmukaisuus haluttaisiin ulkoistaa ja ajateltaisiin että tuolta sitä saa.
Kun hän lähti pois niin pappi kätteli ja sanoi "Kristus on noussut kuolleista, johon toimittaja vastasi:"Kiitos!"
Minä olisin vastannut: "Et nyt viittis loukata mun älykkyyttä, jota kieltämättä voi epällä kun tänne yleensä tulin."
"Sitä kirkko on historiallisestikin tehnyt, pitänyt huolta heikoista", tässä vaiheessa huolestutti, mutta jatkopalautti tosiasioiden äärellä ja pelasti:" ..silloin kun se ei ole siunannut sotia ja ristiretkiä tai toiminut valtion vallankäyttöapurina pitämässä kansaa kurissa ja herranpelossa." Eli kirkko on auttanut heikkoja minkä on pahanteoltaan ehtinyt - kovin paljon ei ole aikaa ja varoja siihen auttamiseen jäänyt!
Heti ensimmäisessä kommentissa kirjoitukseen pappi panee huonon kirkossakäyntikokemuksen toimittajan omaan piikkiin. Niin sitä pitää!
Jotuiskohan oikeuteen, jos ottais öylätin käteen murskais sen kourassaan ja ripottelis kalkkiin Jeesuksen veren sekaan?
Eikös se toimittaja käynyt oikein iltapalallakin siellä kirkossa? Ei kukaan uskomaton mene kirkkoon, saati lihaa ja verta siellä nauttimaan.
Loppupäätelmä: pääsiäisen jumalanpalvelus on kirkosta eronneelle ateistille väärä paikka.
Olette varmaan huomanneet, kuinka pääsiäisen alla naistenlehdet, iltapäivälehdet yms. alkavat kirjoitella huomattavan positiiviseen sävyyn Suomen ortodoksikirkosta. Ortodoksien pääsiäinen on se värikkäämpi pääsiäinen luterilaisen synkistelyn vastakohtana. Jotenkin tuntuu, että luterilaisille joulusta on tullut pääsiäistä tärkeämpi, vaikka kristinuskon sanomaa ajatellen painopisteenhän tulisi olla juuri pääsiäisessä, kuten se katolisilla ja ortodokseilla onkin.
Mutta kun tässä ollaan, missä ollaan, ei liene yllättävää kirkosta eroamisen lisääntyminen. Suomalaiseen "jalat maassa" -mentaliteettiin on enää vaikea ympätä sellaista mystisyyttä, jota pääsiäisyön jumalanpalvelus sisältää.
Niinpä kirkosta eronnut toimittajakin päätyy luettelemaan seikkoja, minkä kaltainen kirkon hänen mielestään pitäisi olla. Näkökulma on kuitenkin kirkon ulkopuolinen. Hänenä olisin ollut hiljaa.