Nastarenkaita ei pidä lähteä syyttämään huonosta ilmanlaadusta.
Nastarenkaiden hyödyt niiden haittoihin nähden ovat kuitenkin huomattavasti suurempia.
Katujen huonon kunnossapidon seurauksia ei pidä sälyttää tietyn autoilijaryhmän syyksi. Herää kysymys, ovatko viime talvina rahat menneet lumenpoistoon ja keväällä tyhjä kassa näkyy huonona katujen puhdistamisena? Pitääkö pölylle löytää syyllinen muualta, kun Helsinki on hoitanut hommansa huonosti?
Helsingin ja monien muidenkin kaupunkien katujen talvikunnossapito on ollut erityisesti viime vuosina niin heikkoa, että nastarengas on perusteltu valinta. On tärkeää, että auto pysähtyy ennen suojatietä eikä sen jälkeen. Usein juuri risteysalueet ovat talvisin peilijäässä, jolloin nastarengas pitää kaikkein parhaiten.
Nastarenkaita tarvitaankin myös karhentamaan näitä jäisiä tienpintoja. Helsingin kaupungin rakennusviraston vuonna 2001 tekemässä nastarenkaiden käyttöselvityksessä arvioitiin, että nastarenkaiden käyttökielto lisäisi liikennetapaturmia ja liukkaudentorjunnantarvetta, kuten hiekoitusta. Tämä taas lisäisi pölyä entisestään.
Katujen kevätsiivous pitäisi aloittaa huomattavasti nykyistä aiemmin. Erityisesti pääkadut ja bussikaistojen reunat pitäisi puhdistaa ensimmäisenä. Niillä liikkuu paljon raskaita ajoneuvoja, jotka nostavat sumeasti pölyä ilmaan.
Silti laadukkaat nastattomat talvirenkaat ovat hyvä vaihtoehto, mutta autoilijoilla täytyy säilyä mahdollisuus valita omiin taitoihin sekä omaan käyttöön ja ajoneuvoon paras rengas. Moni varsinkin kokemattomampi autoilija valitsee nastarenkaat juuri sen takia, että ne tasoittavat olosuhteita kaikkein kriittisimmissä tilanteissa, kuten jäällä.
Kaupunkien ei pitäisi heikentää liikenneturvallisuutta välttelemällä katujen kunnossapitovastuuta.
Nastarenkaiden hyödyt niiden haittoihin nähden ovat kuitenkin huomattavasti suurempia.
Katujen huonon kunnossapidon seurauksia ei pidä sälyttää tietyn autoilijaryhmän syyksi. Herää kysymys, ovatko viime talvina rahat menneet lumenpoistoon ja keväällä tyhjä kassa näkyy huonona katujen puhdistamisena? Pitääkö pölylle löytää syyllinen muualta, kun Helsinki on hoitanut hommansa huonosti?
Helsingin ja monien muidenkin kaupunkien katujen talvikunnossapito on ollut erityisesti viime vuosina niin heikkoa, että nastarengas on perusteltu valinta. On tärkeää, että auto pysähtyy ennen suojatietä eikä sen jälkeen. Usein juuri risteysalueet ovat talvisin peilijäässä, jolloin nastarengas pitää kaikkein parhaiten.
Nastarenkaita tarvitaankin myös karhentamaan näitä jäisiä tienpintoja. Helsingin kaupungin rakennusviraston vuonna 2001 tekemässä nastarenkaiden käyttöselvityksessä arvioitiin, että nastarenkaiden käyttökielto lisäisi liikennetapaturmia ja liukkaudentorjunnantarvetta, kuten hiekoitusta. Tämä taas lisäisi pölyä entisestään.
Katujen kevätsiivous pitäisi aloittaa huomattavasti nykyistä aiemmin. Erityisesti pääkadut ja bussikaistojen reunat pitäisi puhdistaa ensimmäisenä. Niillä liikkuu paljon raskaita ajoneuvoja, jotka nostavat sumeasti pölyä ilmaan.
Silti laadukkaat nastattomat talvirenkaat ovat hyvä vaihtoehto, mutta autoilijoilla täytyy säilyä mahdollisuus valita omiin taitoihin sekä omaan käyttöön ja ajoneuvoon paras rengas. Moni varsinkin kokemattomampi autoilija valitsee nastarenkaat juuri sen takia, että ne tasoittavat olosuhteita kaikkein kriittisimmissä tilanteissa, kuten jäällä.
Kaupunkien ei pitäisi heikentää liikenneturvallisuutta välttelemällä katujen kunnossapitovastuuta.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Vuodesta 2001 kitkarenkaat ovat kehittyneet huimasti. Hyvä esimerkki on Minnesotan osavaltio. Asukkaita 5,3 miljoonaa, eli sama kuin Suomessa. Tieliikennekuolemia ei ole, kuin hitusen enemmän vuosittain. Tuolla siis talvella on haastavia kelejä ja nastarenkaat ovat kielletty. Eli pahojen onnettomuuksien lisääntyminen ei ole itsestäänselvä asia, jos nastarenkaiden osuus pienenisi Suomessa selvästi.
Ethän unohda, että ovat ne nastarenkaatkin kehittyneet 12 vuodessa. Valitettavasti Suomessa tämän alueen tutkimus on hyvin vajavaista, joten uudempia viitteitä on vaikea löytää.
Hyvä referenssimaa on kuitenkin Ruotsi, jossa siirtyminen pelkkien ns. kitkarenkaiden käyttöön lisäisi merkittävästi onnettomuuksien määrää talviolosuhteissa. Ruotsin Trafikverket on vuoden 2010 tutkimuksissaan tosiaankin päätynyt tulokseen, että kitkarenkaisiin verrattuna nastarenkaat vähentävät kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrää 42 prosentilla.
42 % tulos on tilastollisesti niin merkittävä, että korrelaatio rengasvalinnan ja onnettomuuksien väliilä on aivan selvä.
Saman tutkimuksen mukaan, myös jalankulkijoiden liukastumisonnettomuudet suojateillä lisääntyisivät pelkkiin kitkoihin siirryttäessä. Et varmaan sinäkään haluaisi joutua kitkarenkailla ajavan yliajamaksi, vain siksi että nastoja ei saanut käyttää?
Et sinäkään haluaisi joutua nastarenkailla ajavan yliajamaksi suojatiellä, tai ylipäätään missään. Totuus on se, että ihmisten ajokäytös talviliukkailla muuttuisi turvallisempaan suuntaan, jos alla onkin nastaton talvirengas. Turha hätäily ja kiirehtiminen loppuisi.
Ai että ihan "totuus on se, että..." ja konditionaalit päälle. Huh huh!
Ihmisillä, joilla ei ole tutkijan koulutusta, on hyvin vaikea ymmärtää asioiden syy- ja seuraussuhteita ja tapahtumien kerrannaisvaikutuksia.
He ovat alttiita populismille.
Älä edes yritä esittää fiksua. Et muuta keksinyt, kuin vedota kielioppivirheeseen. Totuus on tutkimuksia ihmeellisempää.
Rengastesteissä kovasti nastarenkaiden pito-ominaisuuksia hehkutetaan. Itse viime talvena taas huomasin, että käytännössä tuo parempi pito ei liikenneoloissa näy. Tämän tästä hitaampi ajoneuvo oli tientukkeena. Ja suurella todennäköisyydellä tuossa köröttelevässä ajoneuvossa oli nastarenkaat alla. Ensi talvena täytyy virittää kamera autoon ja liukkaalla kelillä hieman kuvata materaalia.
Jyrsimien pää-äänenkannattaja VAGniikan maailma erehtyi kerran ottamaan talvirengasvertailuun mukaan käytetyn jyrsimen ja käytetyn talvirenkaan.
Jyrsimethän ovat ns. välikelin renkaita, koska ne ovat parhaimmillaan paljaalla asvaltilla, minkä vuoksi VAGniikan maailma niitä rannikkoalueille ja kaupunkeihin suosittelee.
Testin tulos ei selvästikään miellyttänyt VAGniikan maailman toimittajia. Sehän oli selvä, että ikääntynyt rengas ei uusille pärjää, mutta erityisen surkea oli käytetty jyrsin. Siis jyrsimien "erinomaisuus" on kovin katoavaista lajia ja pito heikkenee erittäin nopeasti, kun renkaan metalliryynit kuluvat pyöreäpäisiksi.
Jyrsimet pitäisi uusia vuosittain!
Olihan hieman penaalista verrata jotain Minnesotan olosuhteita ja liikennettä kotimaiseen.
Oisikohan kuitenkin niin että jonkin lehden ( Tekniikan maailma? ) tekemillä rengastesteillä on jonkin verran enemmän painoarvoa kuin sinun tai jonkun muun keskivertoautoilijan mielipiteillä tai nk. tietämyksellä?! Minä tiedän ja osaan kaiken parhaiten-harhaluulon vallassa olevien peräkylän ajomestareiden "tiedot" ovat vähintäänkin kuvitteellisia puutteellisia.
Anteeksi, mutta en kiinnitä huomiota kielioppiin tällä palstalla. Kyllä kommenttini koski ihan sisältöä. Luepa ihan alusta alkaen uudestaan.
Et oikein ymmärtänyt lukemaasi. Mutta tyhmyys ja jyrsimien käyttö kulkevatkin käsi kädessä.
VAGniikan maailma on kovasti saarnannut, miten huonot käytetyt kitkarenkaat ovat, mutta kun erehtyivät kerran ottamaan testiin käytetyn jyrsimen, se olikin vielä käytettyä kitkarengasta huonompi.
Väistämätön johtopäätös on, että jyrsimien ominaisuudet heikkenevät hyvin nopeasti renkaan ikääntyessä. Tämän seurauksena olisi pitänyt miettiä myös noita rengassuosituksia uusiksi, mutta näin ei tehty - olisi varmaan joku toimittajille läheinen taho ottanut liian pahasti nokkiinsa. Kiusallinen havainto onkin pyritty unohtamaan mahdollisimman nopeasti.
Huom on syytä muistaa, että nyt puhutaan lehdestä, jonka talviautotestin voittaa auto, jossa on huonoin lämmityslaite ja jossa televisiotestin on voittanut surkeimmalla kuvanlaadulla varustettu "kotimainen" TV, koska siinä oli helppo käyttöönotto. Sopivilla painotuksilla saadaan siis aina haluttu tulos...
Jännä juttu, kun jalankulkijatkin liukastuvat herkemmin, jos autoissa olisi vain kitkarenkaita. Äkkiseltään luulisi että jalankulkijan liukastumiseen vaikuttaa kengänpohjan ja kävelypinnan välinen kitka, eikä autojen rengastus, no tutkikimus on tutkimus, eri asia onko tutkimustuloksilla mitään tekemistä todellisuuden kanssa.....
Fiksuna ihmisenä varmasti tiedät, että nastarenkaiden osuus katupölyyn on tutkittu. Kitkarenkaiden lisääntyminen hieman lisäisi peltikolareita, mutta ei merkittävästi. Kokemattomat ja epävarmat kuljettavat voisivat hakea nastarenkaista sitä pientä hyötyä minkä niistä saa haastavissa keliolosuhteissa.
Mistä tietää, että jyrsijä valehtelee?
Sen huulet liikkuu!
"Tulokset osoittivat, että kevätkaudella päällysteen kiviaineksista peräisin olevat kulumatuotteet olivat suurin yksittäinen lähde, jonka osuus kevätkauden näytteissä oli 40 - 50 prosenttia. Pölyn muodostumisprosesseja koske vien tutkimusten perusteella merkittävin selittäjä kevät kaudella havaittavalle päällysteperäiselle pölylle on nastarenkaiden aiheuttama päällysteen kuluma. "
http://tinyurl.com/chj58wq
"Talvihiekoituksessa käytetystä kivimateriaalista muodostuneet hiukkaset selittivät ilma- ja resuspensio -näytteissä havaitusta PM
10 -katupölystä noin 25 prosenttia. Talvihiekoituksella on ollut pieni, arviolta muutaman prosentin merkitys myös päällysteperäisen pölyn muodostumisessa hiekkapaperi-ilmiön Kautta."
http://tinyurl.com/chj58wq
Ei siis pidä vettä jyrsijöiden selitykset tältäkään osin - hiekoituksen vaikutus päällysteen kulumiseen on täysin marginaalista. Jyrsimet syövät päällystettä 10 kertaa tehokkaammin kuin renkaiden alla jauhautuva hiekoitushiekka.
Jenkeissä on havaittu, että jos jyrsimiä ei käytetä, raskas liikenne yksinomaan määrää tien kunnossapidon tarpeen - henkilöautojen aiheuttama kuluminen on täysin merkityksetöntä tähän verrattuna. Mutta jyrsimien tuhovoima on niin suuri, että tilanne kääntyy päinvastoin.
Näkeehän tämän autoteilläkin - talven aikana jyrsityt urat ovat hlöaton, ei raskaan kalustan, raideväliin sopivat.
Kumotaan vielä jyrsijöiden viimeinenkin oljenkorsi:
Em. tutkimuksessa todettiin resuspensiosta eli renkaan tien pinnasta ilmaan nostamasta pölystä seuraavasti:
"Talvirenkaiden välillä ei havaittu merkittäviä systemaattisia eroja ja esimerkiksi nastarenkailla havaitut päästöt olivat samalla tasolla kitkarenkaiden päästöjen kanssa."
Eli pöllytyksessa ei ole ero rengastyyppien välillä.
Mutku tuo pöly, mitä renkaat tien pinnalta ilmaan nostavat ... siitä
- 25 % on renkaiden alla jauhautunutta hiekoitushiekkaa
- 2 % on renkaan alla jauhautuneen hiekoitushiekan asvaltista irti jauhamaa aihetta
- 40-50 % on jyrsimien asvaltin pinnasta irti hakkaamaa kiviainesta ja bitumia
Pölyn määrä tippuisi siis kolmasosaan ... neljäsosaan, jos jyrsimiä ei olisi.
Ehdotettu 150 €/vuosi haittamaksu on ehdottomasti tarpeen! Saisi olla korkeampikin, koska tämä summa ei taida vielä riittää kattamaan jyrsimien aiheuttamia kustannuksia. Edes puhuttaessa pelkästä päällysteen uusimistarpeesta! Tarveysvaikutuksilla höystettynä lasku lienee vielä paljon suurempi.
Heh..
Noissa johtopäätöksissa lähdetään tyypillisesti aina siitä, että mikään muu olosuhteissa ei muutu, jos yksi tekijä otetaan pois. Näin saadaan mukavasti sopivia loppupäätelmiä..
Myöskään suolauksen vaikutusta ei huomioida. Sehän on kuitenkin yksi merkittävimmistä teiden murentajista ja sitä myöden myös pölyntuottajista.
Toisin sanoen, kun nastarenkaat poistuvat jääpintaa rikkomasta, niin jos korvaavana menettelynä lisätän hiekoitusta ja suolausta, niin tilanne muuttuu heti. Noissa ulkomaisissa tutkimuksissakin todettiin talvikunnossapitoa parannettu nastojen käytön vähenemisen yhteydessä. Mitä se on? Suolauksen ja hiekotuksen lisäämistä?
Hyvä kysymys vielä on, että lisättäisiinkö myös Suomessa talvikunnossapidon parannustoimia. Näinköhän tapahtuisi, kun katsoo liikenteen kohtelua ylipäänsä suomalaisessa politiikassa? Itse kukin voi olla naiivi tai realisti.
Mistä rahat? Nytkin autoilijoilta kerätään lähes kymmenkertaisesti se rahamäärä mitä tienpitoon käytetään. Jos säästöjä nastarengasverolla/kiellolla ylipäänsä pystyttäisiin osoittamaan, niin takuuvarmasti määrärahoja pienennettäisiin samassa suhteessa. Tunnustaudun siis realistiksi
Suolausta tarvitsee raskas liikenne, hiekoitusta taas jalankulkijat.
Meille kitkarengaskuskeille riittää tarpeeksi usein suoritettava lumenpoisto. Mielummin ilman suolausta (hieman nurinkurista, kun suola-auton perässä on paljon huonompi pito kuin sen edellä).
Olisikohan noin? Mutta oletetaan, että vain raskasliikenne on 'syyllinen' suolauksen ja hiekoituksen käyttöön.
Muuttuisikohan raskaan liikenteen väitetty vaatimus suolauksen määrän osalta, kun nastoja ei olisi rikkomassa jääpintaa?
Miksi hiekkaa (=hiekoitussepeliä) levitetään kaduille ja teille, jos vain jalankulkijat sitä tarvitsevat? Eikö jalkakäytävät ja tienreunat riittäisi?
Voin kyllä uskoakin pidon heikkenemistä tapahtuvan hetikohta suola-auton jälkeen. Suolahan sulattaa jäätä ja tietty menee hetki ennenkuin koko jääpeite on sulanut. Suolauksen lopullista vaikutusta 'odotellessa' tienpinta on siis märkä ja jäinen kunnes jää on kokonaan sulanut. Tänä aikana on varmasti liukkaampaa. Voin myös kuvitella, että suolauksen tehon häipyessä on taasen hyvinkin liukasta, kun jäätyminen tapahtuu uudelleen ennen seuraavan suolauksen alkua.
Paljonkohan pitäisi lumenpoistoa lisätä nykyisestä?
Tämän ymmärrän oikein hyvin, koska jos lumi jää tienpintaan ja sitä tampataan ja kiilloitetaan kitkarenkailla liukkaaksi eikä nastoilla rikota kiillotettua pintaa yhtään, niin sitten on tosi liukasta. Toisaalta lumenpoistoa vahvasti lisäämällä säästyisi suolauksen teitä tuhoavalta vaikutukselta eikä hiekoituksen pölytysvaikutukselta, joten se olisi ok pölyn tuottamisen ja teiden rapautumisen kannalta. Josko siihen sitten vain löytyisi rahaa..
> Paljonkohan pitäisi lumenpoistoa lisätä nykyisestä?
Pääsääntöisesti ei hirveän paljoa. Päätiethän putsataan jo nyt varsin mallikkaasti, eli ehkä 20% lisää rahaa tuohon riittääisi (tämä on täysin arvaus). Pikkuteillä nykytaso riittää, ei niitä nytkään suolata.
Suurimmat ongelmat olisivat kaupungeissa, esimerkiksi Helsingissä, joissa on karsittu paljon lumenkuljetuskuluja. Vaikka aurakalustoa olisikin, ei se auta jos ei ole paikkaa minne lunta aurata.
> Josko siihen sitten vain löytyisi rahaa..
Tähän auttaa nastarenkaille asetettava vero. Kaikki eivät kuitenkaan siirry kitkakuskeiksi...
Ja vaikka siirtyisivätkin, tiestön kulumisen vähentyessä rahaa jäisi käytettäväksi johonkin muuhun.
" Josko siihen sitten vain löytyisi rahaa..
Tähän auttaa nastarenkaille asetettava vero. Kaikki eivät kuitenkaan siirry kitkakuskeiksi...
Ja vaikka siirtyisivätkin, tiestön kulumisen vähentyessä rahaa jäisi käytettäväksi johonkin muuhun. "
Uskot siis, että tämä nastarenkaille asetettu lisämaksu ja mikäli tiestön kulumisessa mahdollisesti jotain säästyisi nastarenkaiden vähenemisen vuoksi, niin näin saatu lisäraha menisi teiden kunnossapitoon?
Sehän olisi todella poikkeuksellista, kun ajatellaan nykyistä tiemäärärahapolitiikkaa. Minä en tuohon jaksa uskoa ja tämä perustuu ihan nykyiseen politiikkaan... Takuuvarmasti kävisi niin, että määrärahoja vähennettäisiin kustannusten vähenemisen (näitäkin vähenemisiä kyllä vahvasti epäilen) verran.
Sen verran realisti olen.
Aluksi se menisi, sitten sitä alettaisiin vähentämään. Sitten huomattaisiin, ettei ihmisiä oikeastaan kuole yhtään lisää, vaikka tiestö onkin huonossa kunnossa. Kansantaloudella ei niin väliksi.
Näin se yleensä menee.
Kyseessähän on vain löytää uusi vero autoilulle polttoainevero on jo huipussaan ja nyt tarvitaan naulapäisten suomalaisten vastakkain asettelua, jotta löydetäisi uusia veronnkeruu kohteita.
Erittäin otollinen uusi verotuksen kohde löytyy "kitkarengasintoilijoiden" avulla nastarenkaiden käyttjistä.
Silmät sokeina innokkaasti vaan lisää veroja autoiluun ajattelematta ollenkaan jo yliverotettua liikennettämme.
Hajoita ja hallitse toimii tässäkin.
Eihän nämä kitkateinit mitään kokonaisuuksia ymmärrä.
Itse hyväksyn nastakiellon sillä ehdolla, että kaikki suolaaminen ja hiekoitus lopetetaan, sillä ne ovat yhdessä siirimmat syylliset olemassa oleviin ongelmiin, niin kulumiseen ja pölyynkin.
VTT:n tutkimuksen mukaan taajamien katupöly on yli 80%sti hiekoituksen syytä ja vain noin 2% nastojen aiheuttamaa.
Nyt taas halutaan kusettaa autolijaa ja saada maksamaan huonosta tienpidosta johtuvia kustannuksia. kuinka suomalainen voi olla noin sinisilmäinen kun sitä ohjataan tv:n ja lehdistön kautta?? No toisaalta onhan Persutkin suuressa suosiossa!!
ja tuota hiekoitusta joudutaan lisäämään mielettömän paljon jos nastarenkaat kielletään..tiet on koko ajan peilijäässä kun kitkarenkaat hiovat ne tasaiseksi. ja taas valitetaan kun on pölyä ilmassa. ja sitä pölyä on sitten koko talven ilmassa kun jokaisen pienen lumisateen jälkeen pitää tiet hiekottaa...
ja ottakaa huomioon ettei näitä nykyisiä kitkarenkaita saa kohta suomessa käyttää vaan täällä pitää alkaa eu,n direktiivin takia käyttämään keskieuroopan talvikeleihin suunniteltuja kitkarenkaita. ei kiinosta sen vertaa että alkaisin linkkiä etsimään koska käytän nyt ja tulevaisuudessakin nastarenkaita.
Ei auta jyrsijän itkupotkuraivari.
Neljännes katupölystä on hiekasta peräisin ja sen päälle tulee huima 2 % hiekan asvaltista irti jauhamaa ainesta.
PUOLET katupölystä on nastojen irti hakkaamaa kivipölyä ja bitumia. Kaupan päälle vielä metalli niistä nastoista...
Vaikka hiekoituksen määrä tuplattaisiin nykyiseen verrattuna
- pölyn määrä vähenisi neljänneksen
- tien pinnan kuluminen vähenisi kymmenesosaan nykyisestä
Koska palstalla on myös henkilöitä (jyrsijät), joiden ÄO on kengännumeron luokkaa, on syytä tähdentää, ettei kitkarenkaiden kanssa hiekkaa tai suolaa kaipaa. Niitä levitetään raskaan kaluston vuoksi.
uuden tutkimuksen mukaa puolet pölystä on pinnoitteesta nastarenkailla irroitettua ainesta. Hiekoitushikasta tulee toinen puoli, mutta sitä voidaan myös vähentää.
Jaaha, taas yrittää jyrsijä kusettaa.
Nykytilanteessa puolet pölystä on jyrsimien irti hakkaamaa, neljännes hiekoitushiekkaa ja vaivaiset 2 % hiekoitushiekan tienpinnasta irti jauhamaa ainesta.
Jyrsimet ovat siis ylivoimaisesti suurin pölyn aiheuttaja.
Sinun ÄO on pienempi kuin hanskan numero, sitäpaitsi suolahiekkakurapaskaa levitetään juurikin lepuuttajapellen vaatimuksesta, ota tämä tosiseikka huomioon jos täällä typeriä älynväläyksiä meinaat raapustaa.
Olkiukot ovat kivoja. Näppäriä kanssa, kun ei oikein ole faktoja heitellä... :)
Kerrohan rotanroikale miksi kirjoitat aina skeidaa, ensimmäisessäkään hölinässäsi ei ole päätä eikä häntää, siinä sinulle olkiukko kelattavaa.
Kun kerran tietämyksesi ei täälläkään kovin välkehtivä ole niin kuinka se olisi missään muuallakaan. Olet sellainen pikkuautoilla näpertelijä, joka yrittää liittyä miesten keskusteluihin.
"Viisautesi" on nähty jo.
Kiitos. Alleviivasit sitten pointtia tekemällä olkiukon minusta, että on jotain kritisoitavaa. :)
Jo tuolla toisaalla esitettiin kysymys että mihinkähän tuolla keräyksellä saadut varat käytetään, hautausmaiden rakentamiseen vai tyhmän idean keksijöitten etelänmatkaan, sillä eihän se pöly vähene kuitenkaan, lepuuttajat vaan hieroo lisää pölyä ilmaan.
Nastarenkaita ei tarvita, sillä jokainen normaalilla ajotaidolla ja järjellä varutettu kuljettaja pärjää kitkrenkailla ja ne jotaka eivät pärjää, olisi parasta olla ajamatta lainkaan talvella. Katuja ei myöskään tarvi suolata tai hiekoittaa.
Jalkakäytävät tarvitsevat hiekkaa. Ei pärjää kahdella tukipisteellä liukkaalla kovin hyvin.
Jotenkin näinhän se menee: "Jos nastarenkaiden käyttö kielletään, onnettomuudet ja kolarit eivät lisäänny, koska ihmiset muuttavat ajotapaansa ennakoivampaan ja varovaisempaan suuntaan".
Samalla pettämättömällä logiikalla voitaisiin luopua lähes kaikista turvallisuutta edistävistä säädöksistä, välineistä ja laitteista.
Turvavyö esim. on hankala käyttää ja joissain tilanteissa jopa vaarallinen. Jos käyttö kiellettäisiin, mitenkähän mahtaisi näkyä onnettomuustilastoissa. Samaten vaikkapa kypärän käytön kieltäminen moottoripyörässä ja mopossa. Kypärähän estää näkyvyyttä, pleksit huurtuu, liikenteen äänet ei kuulu. Ihan hyvin sekin voitaisiin kieltää.
Uskokaa nyt suosilla, että ihmiset eivät toimi kuten te yritätte asian esittää.
Jyrsijän logiikkaa: pitää olla jyrsimet, koska on ennenkin ollut. Kaikki uusi pelottaa. Tai sitten lompakko sanelee ratkaisun = tyydytään niihin ikälomppuihin rinkuloihin, mitka käytetyn auton mukana tuli
"Nastarengaskuljettajien rengasvalintaan olivat vaikuttaneet
enemmän passiiviset syyt, kuten tapa tai tottumus tai se, että autossa oli nastarenkaat ostettaessa."
Ja sitten kun ajotaito on puutteellinen, aletaan vaatimaan, että pitää aina olla kesäkeli
"nastarengaskuljettajat mainitsivat useammin paremman tienpidon, suolauksen tai hiekoituksen vahinkojen estokeinoksi (11 % vastauksista) kuin kitkarengaskuljettajat (6 % vastauksista)"
http://files.kotisivukone.com/nasta.palvelee.fi/tiedostot/Valmiit_nasta-raportit/3_2013_talvirenkaiden_polypaastot_netti.pdf
Kun, ei jos vaan kun jyrsimille määrätään haittavero, säästyy rahaa johonkin fiksumpaan kuin vilkasliikenteisten väylien asvaltin uusimiseen 1-2 vuoden välein.
vaikuttaa ja ennen muuta hyvät kokemukset. Jos tilalle tarjotaan huonompaa vaihtoehtoa samaan tai jopa kalliimpaan hintaan, on kai turha ihmetellä miksi se ei kelpaa. Jos naudan fileen ja sikanauta-jauhelihan hinta olisi sama, aika harva ostaisi jauhelihaa. Näin yksinkertaisesti tavallisen ihmisen logiikka pelaa.
Siis kun ei paremmasta tiedä...
vai kuulutko kädettömien ryhmään, jonka liukkaus aina yllättää ja tätä ongelmaa ei saa poistettua muutoin kuin lisäämällä hiekoitusta ja suolaamista?
outoo aatteleppa ite minkä takia tällä katu -tie osuudella jolla on ollut normaali talvikunnossapito ei hiekoitusta ,mutta tuossa tiellä ajetaan niin nastoitetuilla kuin kitkoillakin mutta täällä ei ole pöly ongelmaa ,mutta kaupungissa missä hiekoitetaan on pölyongelma ,-ei se johdu renkaasta ,vaan hiekoitus hiekasta
-tämä ongelma kuuluu uusavuttomuuden piikkin jos joku kaupungin valopää väittää autoja,renkaita syylliseksi siihen että kaupunki on ajanut hiekkaaliukkauden torjuntaan
omia hoksottimia voi myös käyttää