Helsingissä ja Vantaalla on tullut ilmi tapauksia, joissa opioidiriippuvaiset ovat hankkineet itselleen HIV-tartunnan huumeruiskulla päästäkseen korvaushoitoon.
- Kyse on yksittäisistä tapauksista viiden viime vuoden aikana, ei epidemiasta, kertoo A-Klinikkasäätiön Uudenmaan palvelualueen ylilääkäri Kaarlo Simojoki.
HIV-tartunnan hankinnalla uhkailu on tuttua päihdeklinikoiden työntekijöille, sillä tartunta oikeuttaa pääsemään nopeasti korvaushoitoon.
- Tämä kertoo siitä, miten vaikea korvaushoitoon on päästä, ja kuinka epätoivoisesti opioidiriippuvaiset haluavat hoitoon, Simojoki sanoo.
Yleensä HIV:llä vain uhkaillaan. Jotkut ovat kuitenkin myös toteuttaneet aikeensa.
Simojoen mukaan tartunnan saaneet huumeidenkäyttäjät ovat yleensä sitoutuneita HIV:n hoitoon.
Tutkimus: Lähes 80 prosenttia halusi korvaushoitoon
Jonotusaika korvaushoitoon on 3-12 kuukautta. Jotkut huumeista eroon yrittävät eivät sitä kestä, vaan kuolevat jonotusaikana.
Nykyinen käytäntö on, että opioidien käyttäjien pitää yrittää vieroittautua ensin ilman korvaushoitolääkkeitä.
- Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että he "lusivat" päihdehoitoyksiköissä vaaditut 14 päivää vailla motivaatiota ja palaavat kadulle käyttämään aineita. Jos potilas jaksaa olla vieroituksessa vain 13 päivää, sitä ei välttämättä hyväksytä vieroitusyritykseksi.
Korvaushoitoon päässeistä 12-18 prosenttia pääsee kokonaan irti, ensin laittomista huumeista ja myöhemmin myös korvaushoitolääkkeistä.
Puolet pystyy elämään normaalia elämää korvaushoitolääkkeiden avulla.
- Se on hyvä tulos. Tavoitteena on päihteettömyys, ei lääkkeettömyys.
Valtaosa opioidiriippuvaisista eli käytännössä lähes kaikki ei pysty lopettamaan laittomien opioidien käyttöä ilman korvaushoitoa, Simojoki sanoo.
Muutama vuosi sitten päättäjillä oli käsitys, että naiset käyttävät raskaaksi tuloa keinona päästä korvaushoitoon.
- Siksi monissa kunnissa raskautta ei hyväksytty syyksi jonon ohi pääsemiseen, vaan raskaana olevat vieroitettiin. Hyvin usein vieroitetuille äideille tulee retkahduksia, ja lapsi joudutaan ottamaan huostaan.
Simojoen tuoreeseen väitöskirjatutkimukseen osallistuneista huumeidenkäyttäjistä lähes 80 prosenttia halusi korvaushoitoon.
Norjassa on tutkittu, että yhden opioidiriippuvaisen hoito tuo yhteiskunnalle noin 7000 euron säästöt vuodessa. Säästöt tulevat muun muassa oikeudenkäyntikuluista ja vankeinhoidosta, kun huumerikollisuus vähenee hoidon myötä.
Suomessa vastaavaa tutkimusta ei ole tehty, mutta säästöt ovat todennäköisesti samaa suuruusluokkaa.
Mervi Juusola
IS.FI
- Kyse on yksittäisistä tapauksista viiden viime vuoden aikana, ei epidemiasta, kertoo A-Klinikkasäätiön Uudenmaan palvelualueen ylilääkäri Kaarlo Simojoki.
HIV-tartunnan hankinnalla uhkailu on tuttua päihdeklinikoiden työntekijöille, sillä tartunta oikeuttaa pääsemään nopeasti korvaushoitoon.
- Tämä kertoo siitä, miten vaikea korvaushoitoon on päästä, ja kuinka epätoivoisesti opioidiriippuvaiset haluavat hoitoon, Simojoki sanoo.
Yleensä HIV:llä vain uhkaillaan. Jotkut ovat kuitenkin myös toteuttaneet aikeensa.
Simojoen mukaan tartunnan saaneet huumeidenkäyttäjät ovat yleensä sitoutuneita HIV:n hoitoon.
Tutkimus: Lähes 80 prosenttia halusi korvaushoitoon
Jonotusaika korvaushoitoon on 3-12 kuukautta. Jotkut huumeista eroon yrittävät eivät sitä kestä, vaan kuolevat jonotusaikana.
Nykyinen käytäntö on, että opioidien käyttäjien pitää yrittää vieroittautua ensin ilman korvaushoitolääkkeitä.
- Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että he "lusivat" päihdehoitoyksiköissä vaaditut 14 päivää vailla motivaatiota ja palaavat kadulle käyttämään aineita. Jos potilas jaksaa olla vieroituksessa vain 13 päivää, sitä ei välttämättä hyväksytä vieroitusyritykseksi.
Korvaushoitoon päässeistä 12-18 prosenttia pääsee kokonaan irti, ensin laittomista huumeista ja myöhemmin myös korvaushoitolääkkeistä.
Puolet pystyy elämään normaalia elämää korvaushoitolääkkeiden avulla.
- Se on hyvä tulos. Tavoitteena on päihteettömyys, ei lääkkeettömyys.
Valtaosa opioidiriippuvaisista eli käytännössä lähes kaikki ei pysty lopettamaan laittomien opioidien käyttöä ilman korvaushoitoa, Simojoki sanoo.
Muutama vuosi sitten päättäjillä oli käsitys, että naiset käyttävät raskaaksi tuloa keinona päästä korvaushoitoon.
- Siksi monissa kunnissa raskautta ei hyväksytty syyksi jonon ohi pääsemiseen, vaan raskaana olevat vieroitettiin. Hyvin usein vieroitetuille äideille tulee retkahduksia, ja lapsi joudutaan ottamaan huostaan.
Simojoen tuoreeseen väitöskirjatutkimukseen osallistuneista huumeidenkäyttäjistä lähes 80 prosenttia halusi korvaushoitoon.
Norjassa on tutkittu, että yhden opioidiriippuvaisen hoito tuo yhteiskunnalle noin 7000 euron säästöt vuodessa. Säästöt tulevat muun muassa oikeudenkäyntikuluista ja vankeinhoidosta, kun huumerikollisuus vähenee hoidon myötä.
Suomessa vastaavaa tutkimusta ei ole tehty, mutta säästöt ovat todennäköisesti samaa suuruusluokkaa.
Mervi Juusola
IS.FI
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.