Paimenkoirarodut

Käypä tutustumassa ns. tsekkilinjaiseen sakemanniin. Asiallisia peruskoiria rakenteeltaan ja terveitä. Täysin tervettä rotuahan ei ole olemassakaan. Lapiporokoirassa sinulle olisi sopivasti puuhaa ja "vastusta". Sinnekin on onnistuttu sössimään mm. sokeuttavaa PRA-sairautta, että tutkimustulokset on löytyminen vanhemmista (PEVISA vaatiikin).
Itselläni on valkoinenpaimenkoira, kuvankaunis yksilö, mutta erinäisistä syistä taisi jäädä paitsi ensimmäiseksi myös viimeiseksi sitä sorttia. Uskollinen ystävä, mutta herkkä kuin mimosa ja kun rotua harrastavat ovat kovasti palveluskoiraorientoituneita nykyisin ja itseäni taas ei pk-koulutus voisi vähempää kiinnostaa, niin oma rotu taas etsinnässä : (
Mutta ota yhteys rotujärjestön infohenkilöön, ehkä itse ihastut.
Tänään TV 2:n Koiramestariksi kruunattiin tamperelainen Sami n. 12 v. ja mahtava tervueren Inkeri. Jäin miettimään joko löytyisi hyvähermoisia ja epilepsiavapaita tervuja maassamme jostakin kennelistä.
Muuta mahdollista sinulle voisi olla lyhytkarvainen collie, kelpie, bordercollie, beauceron ja ehkä parhaiten australianpaimenkoira? Jokainen voi olla omaansa mieltä. Yksilön ominaisuudet sinun tulee selvittää vanhempien perusteella ja pennusta itsestään, pentuetestauskin auttaa valintaa. Ja joka rodussa on sairaita ja terveitä, se on osin aivan onnenkauppaa. Sekarotuinenkin voi olla erittäin vakavasti sairas, joko synnynnäisesti tai myöhemmin. Mutta toivottavasti onnistut!

Kiitos asiallisista vastauksista! Belgianpaimenkoira olisi muuten mainio, mutta ensikertalaisena jännittää että pystynkö minä kuitenkaan sellaista yhteiskuntakelpoiseksi kasvattamaan. Koulutuksen suhteen olen kyllä jämäkkä ja pidän tapakasvatusta korkeassa arvossa, mutta belgi saattaa silti olla liian kova pala purtavaksi. Lapparissa haukkuherkkyys epäilyttää, kerrostalossa kuitenkin asun ja tulen vielä monta vuotta asumaan.

Pk-lajit kiinnostavat minua kyllä, mutta käsittääkseni valkoisilla on hyvin pitkälti samoja terveysongelmia kuin sakuillakin. Lisäksi olen saanut sellaisen käsityksen, että valkkareilla on taipumusta pehmeyteen - korjatkaa toki jos olen väärässä.

Kelpietä ja aussia olen harkinnutkin, erityisesti kelpie miellyttäisi. Itsenäisyys ja koirien herkkyys kouluttajan virheille huolettavat hieman, mutta keskimääräinen hyvä terveys on ehdoton ja iso plussa. Aussi ei miellytä ulkonäöllisesti, mutta se nyt ei tietenkään ole mikään pätevä kriteeri jättää rotua harkinnan ulkopuolelle.

Toki tiedän, ettei terve rotu ole yhtä kuin terve koira, mutta kait se nyt jonkinlaista osviittaa antaa että mitä on odotettavissa. Tsekkilinjaisista sakuista en löytänyt kunnon infoa mistään, osaatko lumenvalkone antaa vaikka jonkun linkin?

Olisi ihan mahtavaa kuulla myös lisää omistajien kokemuksia koiristaan, erityisesti em. rotujen edustajista!

Tämä on nykyisin aika paha ongelma. Jos haluaa koiran josta todella olisi johonkin muuhun, kuin vain palkäksi seurakoiraksi niin sellaista koiraa ei oikein tahdo löytyä.

Itselläni koirat on toki vain seurakoirana, mutta en silti ole kovin tyytyväinen nykyisten rotujen terveyteen ja luonteisiin.

Etsimällä, kun etsii niin hyväkin tuuri voi käydä ja löytää kasvattajan joka pitää huolta kasvattiensa luonteista ja terveydestä, mutta miten löytää sellainen kasvattaja, joka todella niin tekee...

Hanki belgianpaimenkoira.

Tsekinpaimenkoira tai mikä virallisesti onkaan, ei paha, ellei oo liian kova luu?

Ja terveystiedot vanhemmista ei takaa tervettä pentua. Tai ettei ilmenisi jotakin ajan mittaan. Kuten meillä ihmisilläkin...terveet vanhemmat, lapsi sairastuu sairauteen, jota ei edes ole suvussa.

Ei australianpaimenkoira niin helppo ekaks koiraks oo, vaan mikäs ois? Toi on aina se iänikuinen pulma, yksilöitä kun ovat.

Hollanninpaimenkoira, appenzellinpaimenkoira, picardienpaimenkoira?

Ei colliet kiinnosta, olipa turkilla tai vähemmällä turkilla?

Briard tai bouvier?

Miksi muuten paimenkoira?

Ei kiinnostais sitten suursnautseri, jos olet kerta kiinnostunut harrastuspuolestakin? Lapinkoiran haukkuherkkyyden totesitkin, entäs porokoira, vai meneekö jo liian pieneksi?

Schapendoes? Onhan noita paljon, mudit sun muut.

HEittelen tässä ehdotuksia vaan, jotta voit tutustua muihinkin kuin noihin jo mainittuihin. Toivottavasti ei tullut toistoa.

hollanninpaimenkoira?

Valkoinenpaimenkoira? Aika paljon Sakasanpaimnekoiran näköinen :) Ja kuului ennen periaatteessa saksanpaimenkoiriin,mutta sitten valkoista väriä ei enään sallittu ja tuli usi rotu:Valkoinenpaimenkoira :) Meillä on 2 valkoistapaimenkoiraa ja voi pitää pihalla ihan vapaana ja ovat todella ystävällisiä :)

TErvettä rotua ei olekkaan olemassa, ei edes sekarotuisissa(vaikka niin usein luullaan). Itselläni oli tuo sama operaatio edessä vuosi sitten ja kävin parin eri kasvattajan luona ihan vaan tutustumassa rotuihin. Saksanpaimenkoiran suljin pois koska niitä on ihan liikaa ja sukusiittosuus hipoo jo aika korkeita lukemia. Lisäksi 3 ystävälläni on saksanpaimenkoira ja jokaisessa jokin paha "vika" Yksi kaljuuntuu eikä lääkäritkään tiedä mikä on ongelmana. Toinen kärsii todella pahoista selkäongelmista ja kolmannella kans joku, minkä kanssa saa ravata eläinlääkärissä jatkuvasti. Toki jos jaksat odottaa ja etsiä oikeasti hyvästä suvusta ja hyvistä vanhemmista sakemannin niin saattaa sellainen löytyäkkin pienen odotuksen jälkeen. Suosittelen terveydellisistä syistä käyttölinjaista versiota. Suomessa on kennelliiton jalostusjärjestelmä josta aika hyvin näkee aikaisemmat pentueet, pentujen lonkat yms... Kannattaa jaksaa käydä sukua läpi ja googlestakin löytyy kuvia, yleensä! Itse valitsin valkkarin silloin ja kaikesta siitä ennakkoasenteesta mitä minulle päähän tungettiin, että on todella pelokas ja epäsosiaalinen rotu, ei pidä kyllä lainkaan paikkansa meidän hieman yli vuoden ikäisellä koirallamme. Toki jos ei vaivaudu tutkimaan koiran sukua yhtään ja ottaa vain sen minkä ensimmäisenä löytää niin riskinä on se, että saat sen pelkoherkän pennun, josta aiheutuu ongelmia. Itse uskallan suositella valkkaria, kunhan vaan katsoo, että vanhemmat on luonnetestattu ja paukkuarkuus testi selvitetty. Suosittelen, että menet tapaamaan emää ja muita valkkareita mahdollisimman paljon niin saat jonkinlaisen käsityksen rodusta itsekkin. Näin tein itse ja sain aivan loistavan perhekoiran meille...Muistutan kuitenkin, että valkkari on niin uusi rotu, josta ei tämän vuoksi paljon tiedet'ä. Tutkimukset siis kesken seuraavat parikymmentä vuotta....

Ei ainakaa tsekinpaimenkoiraa. Tikittävä aikapommi, rodun terveystilanne on niin heikko, että koko rodun jalostus on leviämässä käsiin. :(

Hanki Puli, mainio koira, ei vain tykkää ravata metsässä kun kerää turkillaan kaikki risut :-)

Polski Owczarek Nizinny, Puolan Alankopaimenkoira, PON, miksi sitä nyt kutsuukaan. Keskikokoinen (40-50cm), mutta napakka ja lapsiystävällinen koira. Meillä on PON, se on tosi kiltti, ei ikinä pure jos ei toinen koira sitä uhkaa. Ihmisiä ei ikinä tahallaan purrut. Vahingossa, kun leikin sen kanssa se nappasi sormesta kiinni mutta irroitti heti kun tajusi että otti sormesta eikä luusta. Äkkipikainen ja tulinen rotu, mutta koira on aina yksilö. Se meidän tyttö on sellainen että välillä tuntuu ettei koko koiraa olisikaan. Se vaan nukkuu jossain sohvannurkassa. Mutta ei se laiska ole! Meidän PON on jo kahdeksanvuotias, se ei enää paljon hommia tee, mutta muuten on tosi reipas. Rotu on monipuolinen, hyvä harrastuskoira, joka sopii mm. agilityyn, rauniokoiraksi, tokoilijaksi... Hyvä leikkikaveri, reipas palveluskoira, ja todella erikoista tässä rodussa on, että se HYMYILEE!! Esittelee hymyään kaikille, erityisesti perheenjäsenille, ja silloin kun PON hymyilee, niin ei voi erehtyä onnellisesta mielentilasta. Jos PON kiinnostaa, mene PON-kerhon sivuille http://www.pon.fi/ Sieltä löytyy PONin rotumääritelmä ja luonnetta yms...
Suosittelen jokatapauksessa tätä koiraa!

Tiibetinterrieri on oikeasti paimenkoira ja todella fiksu. Näitä ei ole liikaa ja suvut tunnetaan.

Itse harrastan koiria ja luen niistä päivittäin joten jos vinkkiä paimenkoirista haluaa niin voin suositella. Toki nämä rodut on jotkut suomessa harvinaisia mutta tässä niitä nyt tulee: Appenzellinpaimenkoira (monipuolinen harrastuskoira- ja seurakoira. Ihan komia koira), Picardienpaimenkoira (oma lempparini tällä hetkellä ja ulkonäkö kiehtookin, kannattaa edes vilkaista), Pyreneittenpaimenkoira (tehokas keskikokoinen paimenkoira josta lyhytkarvainen- ja pitkäkarvainen muunnos), Kaanaankoira (harvinainen Euroopassa. Käytetään paimenkoirana seurakoiran, vahtikoiran, pelastuskoiran, jälkikoiran ja tottelevaisuuskoiran lisäksi. Helppo kouluttaa), Anatolianpaimenkoira (harvinainen paimenkoira ja yhden ihmisen koira), Entlebuchinpaimenkoira (saman tyylinen ja näköinen kuin Appenzelli), Isosveitsinpaimenkoira (iso ja vanha paimenkoira), Islanninlammaskoira (helposti koulutettava ja melko terve rotu. Elinikää on noin 12-15 vuotta), Kuvasz (tunnettu paimenkoirana, mutta nykyään enemmänkin seura- ja harrastuskoira. Suht. iso kuitenkin), Mudi (keskikokoinen paimenkoira. Sopii aktiivisille ihmisille), Owczarek Podhalanski (komea valkoinen paimenkoira. Koulutuksessa tarvitaan johdonmukaisuutta toisaalta itsenäisyyden kannalta, mutta myös miellyttämisenhalun kannalta). Ehdotukset oli nyt tässä ja toivon että edes joku saa niistä ilon irti. Suurin osa näistä paimenkoirista on harvinaisia Euroopan puolella, tai edes vähän. Annoin vähän lisätietoa sulkeissa. Toivottavasti kelpaa! :)

Karjan paimennukseen käytettävä koira, hyvin älykäs ja hyvin helposti koulutettava.
http://aasm-cua.com.pt/aDefinfTec.asp?ID=129