Onko isännöitsijäsi NARSISTI?

Juokse sinä humma kun tuo taivas on niin tumma...

Punk- ja rockmusiikkiin keskittynyt rokkibaari Sörnäisissä Hesarin alkupäässä. Huokea paikka katsastaa laatubändejä ja paikassa voi myös bongata vielä tuntemattomampia nousevia bändejä.

Ystävällinen palvelu ja asiantunteva henkilökunta. Yläkerrassa bilispöytä ja rauhallisempi meininki.

Hahmo

Batman on yksi DC Comicsin kuuluisimmista sarjakuvasankareista. Batman on todellisuudessa miljardööri Bruce Wayne, joka asuu kuvitteellisessa Gotham Cityssä. Waynen vanhemmat ammuttiin tämän silmien edessä, kun hän oli vielä pieni poika. Tämän jälkeen hän on vannonut kostavansa kaikille maailman rikollisille. Eräänä iltana lepakko törmäsi hänen ikkunaansa (joissakin tarinoissa vain lensi ohitse). Tästä Wayne sai inspiraation ryhtyä Batmaniksi. Käyttäen rikollisten taikauskoa ja pelkuruutta hyväkseen hän pukeutuu lepakkomaiseen asuun ja käyttää mittavaa omaisuuttaan rakentaakseen itselleen apuvälineitä, joilla hän taistelee niin normaaleja rikollisia kuin Gothamin mielisairaita superrikollisiakin vastaan. Batman pitää fyysistä kuntoaan yllä urheilemalla. Hän hallitsee useita taistelulajeja ja on myös erinomainen analyytikko ja etsivä. Bruce Wayne on vain yksi Batmanin käyttämistä nimistä. Siinä missä Batman on huippuälykäs, vakava ja pessimistinen, hänen alter-egonsa on egosentrinen, ajattelematon ja hedonistinen playboy.
Sarjakuvantekijä Frank Miller siirsi Batman: Yön Ritari -sarjassaan (1986) Batmanin lähitulevaisuuteen psykoottisena kostajana, joka palaa eläkkeeltä pysäyttämään vanhat vihollisensa.
Bruce Waynen syntymäpäivä oli alun perin, 1930-luvun lopulta aina 1950-luvun puoleen väliin saakka, merkitty DC Comics universumin kalenteriin 7:nneksi huhtikuuta. Tämän jälkeen se muutettiin helmikuun 19. päiväksi.
[muokkaa]Batmanin synty

Vuoden 1938 alussa Teräsmiehen menestyksen myötä Action Comicsin (nykyinen DC Comics) päätoimittajat halusivat lisää supersankareita kustannettaviksi. Bob Kane vastasi ilmoitukseen ja loi yhdessä Bill Fingerin kanssa hahmon nimeltä ”the Bat-Man”. Kanen suunnittelema varhaisversio muistutti hieman Teräsmiestä. Hahmolla oli punertavat trikoot ja saappaat, mutta ei hansikkaita. Lisäksi hahmolla oli Robinin dominomainen naamio ja hahmo kantoi mukanaan köyttä. The Bat-Manilla oli kaksi paksua lepakon siipeä.[1]
Fingerin nähdessä Kanen piirroksen hän ehdotti useita muutoksia: yksinkertainen naamio korvattaisiin huppumaisella naamiolla, siivet muutettaisiin viitaksi ja lisättäisiin hansikkaat, jottei hahmo jättäisi sormenjälkiä. Erityisesti siipien poistamista pidettiin tarpeellisena, koska kaksikko huomasi niiden olevan pikemminkin haitaksi taistelujen aikana. Hahmon värityksessä kaikki punertava poistettiin, koska Fingerin mielestä väri oli liian kirkas. Tilalle vaihdettiin harmaata ja mustaa, mikä sai Batmanin näyttämään uhkaavammalta.
Batmanin luonne sai useita vaikutteita 1930-luvun populaarikulttuurista. Kanen mukaan erityisesti elokuvat Zorron merkki (1920) ja The Bat Whispers (1930) olivat suuresti vaikuttamassa hahmon olemuksen ja luonteen syntyyn. Finger puolestaan yhdisteli kirjallisuuden hahmoja Doc Savagesta, The Shadow’sta ja Sherlock Holmesista, minkä myötä Batmanista tuli mestarietsivä ja tiedemies.
Batman esiintyi ensimmäisen kerran Detective Comics -lehden 27. numerossa maaliskuussa 1939. Ensimmäinen tarina oli nimeltään ”The Case of the Chemical Syndicate”. Tarina oli Kanen mukaan kirjoitettu alun perin pulp-tarinoiden hengessä. Batman kohosi nopeasti hittihahmoksi ja sai oman nimikkeensä tarinoihin jo vuonna 1940, vaikka jatkoikin vielä Detective Comicsissa. National-yhtiöllä oli tuohon aikaan Batmanin lisäksi toinenkin hittisupersankari, Teräsmies. Yhtiön kivijalka rakentuikin suurimmaksi osaksi näiden kahden sankarin varaan. Hahmot esiintyivät ensimmäisen kerran yhdessä tähtinä Worlds Finest Comicsissa.
Robin esiteltiin Detective Comics -lehden numerossa 38 vuonna 1940. Robinin tuominen sarjaan perusteltiin sillä, että Batman tarvitsi apurin, joka käyttäytyisi kuin Sherlock Holmes -tarinoiden Watson ja jonka kanssa Batman voisi keskustella asioista. Myynti melkein tuplaantui, mikä aiheutti markkinoiden sarjakuviin useiden lapsiapurien nousun.
Vuoteen 1942 mennessä oli sarjakuvissa esitelty jo kaikki merkittävät Batman-tarinoiden peruselementit

1960-luku ja camp-tyyli
Vuoteen 1964 mennessä Batmanin myyntiluvut olivat pudonneet merkittävästi ja DC suunnitteli lopettavansa Batmanin. Editoija Julius Schwartz esitteli kuitenkin muutoksia Batmanin tyyliin. Batman palautettiin alkuaikojen etsivätarinoiden pariin, Batmobile suunniteltiin uudelleen ja Waynen hovimestari Alfred Pennyworth ”tapettiin”. Tämän korvasi sarjakuvassa täti Harriet, joka muutti asumaan yhdessä Bruce Waynen ja Dick Graysonin (Robinin) kanssa.
Batman-televisiosarja alkoi vuonna 1966. Sen julkaisu nosti lehden myynnin 900 000 kopioon. Televisiosarjan merkittäviä vaikutuksia sarjakuvaan olivat Batgirlin ja camp-tyylisen ulkoasun siirtyminen sarjakuviin. Sarja toi myös Alfredin takaisin sarjakuvien sivuille.
Sarjan suosion lähdettyä laskuun (loppui jo 1968) Batman-sarjakuvat joutuivat jälleen vaikeuksiin. Vuonna 1969 kirjoittaja Dennis O’Neil ja piirtäjä Neal Adams päättivät palauttaa sarjakuvan juurilleen ja muuttaa Batmanin takaisin ”Yön Kostajaksi”. O’Neil meni DC:n sarjakuvakirjastoon lukemaan vanhoja Batman-sarjakuvia tavoitteenaan selvittää, mitä Kane ja Finger ajoivat oikeastaan takaa.
Batmanin uusi maailma esiteltiin tarinassa The Secret of the Waiting Graves (Detective Comics #395, tammikuu 1970). Heidän tarinoidensa vaikutus myöhempiin Batman-tarinoihin onkin ollut merkittävä, sillä he veivät Batmanin Tim Burtonin Batman-elokuvissa käytettyyn goottilaisen ympäristöön.
[muokkaa]1986: Yön Ritari (Dark Knight Returns) ja moderni Batman
Frank Miller, joka tunnettiin aiemmin Marvel-yhtiölle piirtämistään Daredevil-tarinoista, piirsi rajoitetun sarjan Batman-tarinoita vuonna 1986, joka julkaistiin neljässä osassa. Nämä osat on myöhemmin koottu kokonaisuudeksi Yön Ritari. Sarja sijoittui tulevaisuuteen ja Bruce Wayne oli vanhentunut, mutta pukee vielä kerran ylleen Batman-puvun kohdatakseen tulevaisuuden uudenlaiset rikolliset sekä vanhat tutut, eli Jokerin ja Kaksinaaman. Sarjasta tuli taloudellinen menestys ja siitä on sen jälkeen tullut 1980-luvun arvostetuin vakava supersankarisarjakuva Alan Mooren Vartijat-tarinan jälkeen. Sarjakuvan suosion johdosta Miller kirjoitti siihen myös jatko-osan, Yön Ritari iskee jälleen, joka ei kuitenkaan ollut niin suuri menestys kuin edeltäjänsä.
Millerin Batman-maailma oli synkempi ja väkivaltaisempi, kuin mihin oli totuttu. Batman ei ollut hänen tarinoissaan ylväs lainpuolustaja, vaan väkivaltainen omankädenoikeuden toteuttaja.
Alan Moore jatkoi tätä synkkää linjaa käsikirjoittamalla 48-sivuisen tarinan, Batman: Tappava pila, joka ilmestyi vuonna 1988. Tarinassa Jokeri yrittää tehdä komisario James Gordonin hulluksi ja vammauttaa tämän tyttären, jonka jälkeen hän ottaa Gordonin vangiksi ja kiduttaa tätä sekä fyysisesti että henkisesti.
Vuonna 1988 Batman-sarjakuvat saavuttivat huomiota myös, kun DC saavutti 900-numeron rajan ja antoi sen kunniaksi lukijoiden äänestää, pitäisikö Jason Toddin, toisen Robinin kuolla. 28 äänen voimin Todd tuomittiin kuolemaan (tarina: Batman – A Death In Family).
[muokkaa]Batmanin apuvälineitä

Batarangit ovat bumerangin kaltaisia heittoaseita, yleisimmin käytetty vihollisen harhauttamiseen ja aseistariisuntaan.
Batclaw on harppuunan kaltainen, koukkumainen väline, joka ammutaan käsikantaman ulkopuolella olevien esineiden käsittelemiseksi.
Grapnel Gun on Batmobilen ohella Batmanin yleisin väline, kädestä laukaistava, runsastakin painoa kestävä koukkuköysi, jolla hän voi vetää itsensä esimerkiksi talojen katoille tai korkeille kielekkeille.
[muokkaa]Batsuit
Batmanin asu on kokenut useita designmuutoksia vuosikymmenten aikana, mutta se on pääpiirteiltään pysynyt samana. Asun materiaalina toimii kolmikerroksinen kevlar. Olennaista on asun naamiossa sijaitseva elektroniikka, sisältäen mm. pimeänäkölinssejä, kuulokkeita radiotaajuuksien urkkimiseen, kaasufilttereitä ja lämpökameran. Batsuit on lukuisien reinkarnaatioidensa aikana kuitenkin pääpiirteiltään ollut samanlainen; mustalla lepakkonaamiolla, hansikkailla, saappailla ja lentoviitalla varustettu tyköistuva harmaa ihopanssari. Animaatiouniversumissa Batsuit on rankasti pelkistetty ja vaikuttaa ainoastaan tyköistuvalta trikoo- ja lateksiasulta. Elokuvissa Batmanin saappaat ja hansikkaat ovat usein panssaroituja ja hansikkaat varustetut nyrkkiraudoilla. Niissä on myös usein poistettu naamion valkoiset linssit.
[muokkaa]Batmobile
Toinen lukuisten designmuutosten uhri on Batmanin yleisin kulkuneuvo, Batmobile. Tämä auto oli ensiesiintymisessään 40-luvulla vain yksinkertainen punainen kupla, mutta ajan kanssa siitä on kehittetty entistä futuristisempia ja yksityiskohtaisempia versioita

Batwing
Lentokoneen ja helikopterin risteytykseltä näyttävä lentoalus, joka on hyvin esillä etenkin DC-universumin animaatioissa. Tim Burtonin vuoden 1989 Batman-elokuvassa nähty Batwing on saanut huomiota etenkin Justice League-sarjassa. Aluksen perusarsenaaliin kuuluvat yleensä ohjukset ja konekiväärit sekä pakkolaskutilanteissa heittoistuin. Christopher Nolanin vuoden 2012 elokuvassa Yön ritarin paluu Batwing on korvattu The Bat -nimisellä raskaasti panssaroidulla lentoaluksella.
[muokkaa]Sarjakuvat

Batman teki ensiesiintymisen sarjakuvassa Detective Comics. Vuotta myöhemmin ensiesiintymisestään hahmo sai oman nimikkolehtensä Batman, josta on julkaistu vuoteen 2010 mennessä yli 700 numeroa. Sittemmin Batman on saanut useita nimeään kantavia lyhyempikestoisia sarjakuvia kuten Batman: Legends of the Dark Knight ja Superman/Batman. Esiintynyt myös JLA- ja Robin-sarjakuvissa.
Suomessa Batman on seikkaillut pääosin DC Spesiaalien sivuilla.

Batmanin tunnettuja apureita ja liittolaisia
Alfred Pennyworth: Bruce Waynen taloudenhoitaja ja hovimestari.
Oikeuden Puolustajat: Supersankaritiimi, jonka perustajajäseniin Batman kuuluu.
Dick Grayson: Ensimmäinen Robin, nykyisin Yösiipi (Nightwing), väliaikainen Batman, Bruce Waynen ottopoika.
Timonthy ”Tim” Drake: kolmas Robin, nykyään Red Robin -niminen sankari.
Damian Wayne: Bruce Waynen ja Talia Al Ghulin poika ja viides Robin.
James Gordon: Gotham Cityn poliisipäällikkö. Batmanin luotettavimpia tukijoita.
Barbara Gordon: James Gordonin tytär (myöhemmin adoptiotytär), entinen Lepakkotyttö (Batgirl) halvaannuttuaan Jokerin ampumasta luodista Oraakkeli (Oracle) Birds of Prey -sarjakuvissa ja Batmanin tytär -tv-sarjassa. Seikkailee taas nykyisin Lepakkotyttönä.
Cassandra Cain: Toinen Batgirl. Lady Shivan ja David Cainin tytär. Isänsä väkivaltaisen kasvatuksen seurauksenä osaa huonosti englantia ja näkee sen takia Batmanin isähahmona ja on nykyään tämän adoptoima.
Helena Bertinelli, Metsästäjätär (Huntress): Edesmenneen mafiapomon tytär, joka vannoi taistelevansa järjestynyttä rikollisuutta vastaan.
Stephanie Brown: Batmanin vihollisen, Vihjemestarin tytär sekä yksi Tim Draken pitkäaikaisimmista tyttöystävistä.
Kissanainen (Catwoman): Selina Kyle, mestarivaras, huippuluokan atleetti. Joissain elokuvissa omaa kissamaisia voimia, kuten yliluonnollisen nopeuden, ketteryden ja notkeuden. Työskentelee yksin. Kuului pitkään Batmanin vastustajiin, nykyään Batmanin liittolainen.
Jean Paul Valley (Azrael): Superrikollinen Banen murskatessa Batmanin selän, Bruce joutui kuntoutukseen, minkä myötä hän valitsi manttelinperijäkseen Jean Paul Valleyn, joka toimi Waynetech-firman vartijana. Azrael käyttää omaa suunnittelemaansa asua taistellessaan rikollisia vastaan Tim Draken kanssa. Ajan myötä Azrael löysi Banen ja voitti tämän taistelussa. Azrael oli hyvin väkivaltainen eikä tullut toimeen Robinin kanssa, joten hän hylkäsi tämän ja otti Lepakkoluolan omaan haltuunsa. Tämän myötä Bruce Waynen piti taistella Azraelia vastaan, jotta saisi nimensä ja tukikohtansa takaisin.

Batmanin tunnettuja vihollisia
Jokeri: Batmanin arkkivihollinen; psykopaatti, jolla on sadistinen ja kieroutunut huumorintaju. Jokeri on aiheuttanut useita tragedioita Batmanille; hän muun muassa murhasi toisen Robinin, Jason Toddin. Jokeri tunnettiin ennen nimellä Punainen Huppu (Red Hood).
Harley Quinn: Entinen psykiatri Harleen Quinzell, joka on sairaalloisella tavalla rakastunut Jokeriin. Harley Quinn, Myrkkymuratti ja Kissanainen esiintyivät yhdessä Gotham Girls -sarjassa.
Pingviini : Oikealta nimeltään Oswald Chesterfield Cobblepot on lintuja ja sateenvarjoja rakastava epämuodostunut aristokraattirikollinen, joka johtaa omaa rikollisjärjestöään.
Kaksinaama: Ennen yleinen syyttäjä Harvey Dent, joka kärsii jakautuneesta persoonasta. Hänen kasvojensa vasen puoli on vääristynyt hapon aiheuttamista polttohaavoista, mistä hän syyttää Batmania. Dentin kasvot on korjattu useampaan otteeseen, mutta hän on omakätisesti turmellut ne uudelleen, palauttaen takaisin Kaksinaama-persoonansa. Kaksinaama ei osaa päättää mitään itsenäisesti vaan ratkoo kaikki pulmat heittämällä kolikkoa.
Ra's Al Ghul: Yli 600-vuotias ekoterroristi, joka on elänyt vuosisatoja Lazarus-altaan avulla (allas pystyy palauttamaan kuolleita takisin henkiin ja parantamaan kaikki fyysiset sairaudet). Johtaa salamurhaajien kiltaa ja tietää Batmanin henkilöllisyyden. Hänen tyttärellään, Talialla, on tunteita Brucea kohtaan ja heillä on yhteinen poika, Damian.
Myrkkymuratti (Poison Ivy): Ihmiskuntaa halveksiva entinen kasvitieteilijä tohtori Pamela Isley, joka käyttää erilaisia kasviaiheisia aseita yrittäessään tuhota Batmanin. Hän kykenee kontrolloimaan kasveja, ja saa esimerkiksi ne kasvamaan nopeasti ja voi tehdä harmittomasta köynnöksestä kuolettavan aseen. Myrkkymuratin suudelma on tappavan myrkyllinen. Hän sai voimansa, kun hänen entinen rakastettunsa testasi kasvimyrkkyjä hänellä.
Arvuuttaja eli Irvileuka (The Riddler): Oikealta nimeltään Edvard Nygma on rikollinen, joka antaa ryöstöaikeistaan vinkkejä arvoituksilla. Eräässä vaiheessa hän sairasti syöpää, mutta parani siitä Lazarus-altaan avulla. Altaan käyttäminen sai Nygman oivaltamaan Bruce Waynen olevan Batman. Vietettyään myöhemmin vuoden koomassa hän unohti tämän tiedon.
Hullu Hatuntekijä (Mad Hatter): Oikealta nimeltään Jervis Tetch on hypnoosia rikosvälineenään käyttävä rikollinen.
Linnunpelätin (Scarecrow): Oikealta nimeltään tohtori Jonathan Crane, kehitti pelkokaasun joka saa uhrit hallusinoimaan ja näkemään pahimmat pelkonsa.
Pakkasherra (Mr. Freeze): Tiedemies tohtori Victor Fries, joka yritti pelastaa vaimonsa tappavalta taudilta jäädyttämällä tämän. Hänen kehonsa kävi läpi vakavan muutoksen, kun eräs hänen kokeistaan epäonnistui ja hän putosi nestemäistä typpeä sisältävään säilytystankkiin. Hän pystyy nykyään elämään vain alle 20 asteen pakkasessa tai erityisessä suojapuvussa. Kehittänyt moninaisia jääaseita.
Vatsastapuhuja ja Arpinaama (Ventriloquist and Scarface): Arnold Wesker oli alun perin harmiton vatsastapuhuja, kunnes hänen nukkensa, Arpinaaman persoonallisuus otti vallan hänessä. Arpinaama halveksii Weskeriä tämän heikon olemuksensa takia ja sanoo häntä joskus Nukeksi.
Hush: Bruce Waynen lapsuuden ystävä, Thomas ”Tommy” Elliot halusi jo lapsena vanhempiensa omaisuudet, joten hän houkutteli heidät auto-onnettomuuteen. Elliotin isä kuoli, mutta tohtori Thomas Wayne, Brucen isä, onnistui pelastamaan hänen äitinsä. Tämä sai Tommyn hautomaan kostoa Wayne-perheen viimeiselle jäsenelle, parhaalle ystävälleen Brucelle, jonka hän tietää olevan Batman. Tämän tiedon hänelle paljasti Arvuuttaja.
Killer Croc (Killer Croc): Tämä verenhimolla ja raivoisalla asenteella maustettu matelija on ollut Batmanin vihollinen jo hyvin kauan.
Bane (Turmio): Turmio on suuri ja vahva. Hänen lihaksensa kasvoivat suuriksi VENOM-nimisellä steroidimyrkyllä. Turmio tuli kuuluisaksi 1990-luvulla murrettuaan Batmanin selän, ja hän sai samalla tietää Batmanin olevan Bruce Wayne. Nykyään hän ei muista tätä asiaa, jonka takia tällä on sairaanloinen pakkomielle satuttaa Batmaniä. Turmio on myös huippuälykäs ja erinomainen strategisti.
Black Mask: Roman Sionis oli bisnesmies, joka vihasi Bruce Wayneä koko sydämmestään. Yhtiönsä mentyä konkurssiin, hän tuli hulluksi, kaiversi isänsä hautarkusta itselleen pääkalloa muistuttavan naamion ja alkoi kutsua itseään Black Maskiksi. Black Mask on Gothamin vaikutusvaltaisimpia rikollispomoja.
Simon Hurt: Bruce Waynen esi-isä 1800-luvulta, joka tuli kuolemattomaksi veri- ja saatananpalvontarituaaleilla. Hän asensi vuosia sitten Batmanin mieleen laukaisinsanan Zur En Arrh jonka kuullessaan Batman saisi hermokohtauksen ja tulisi toimintakyvyttömöksi. Batman kuitenkin löysi laukaisimen mielestään harjoittaessaan Thogal-meditointirituaalia ja loi sen avulla itselleen varapersoonallisuuden Zur En Arrhin Batman, jonka avulla hän onnistui voittamaan sukunsa mustan lampaan.

Lepakkoluola

Kuten Teräsmiehen Yksinäisyyden Linnake, myös Batmanilla on oma salainen tukikohtansa nimeltään Lepakkoluola (The Batcave). Lepakkoluola sijaitsee Bruce Waynen sukutilan alla olevassa luolastossa, josta on rakennettu salakäytäviä kartanoon. Tunnetuin salakäytävä kätkeytyy Waynen kartanon työhuoneessa olevan kaappikellon taakse, josta lähtee portaat alas luolaan. Kaappikellon ovi aukeaa aina kun viisarit käännetään osoittamaan 10.47 (Thomas ja Martha Waynen kuolinaika). 1960-luvun televisiosarjassa salakäytävä kätkeytyi myös Waynen työhuoneeseen. Työpöydällä olevan Shakespearen patsaaseen oli piilotettu kytkin, jota kääntämällä seinässä oleva kirjahylly liukui sivuun paljastaen kaksi merkittyä liukutankoa (lepakkotangot), joita pitkin liukumalla pääsi lepakkoluolaan. Lepakkotankojen yhteydessä oli myös automaattinen puvunvaihto, eli ylhäältä kartanosta lähti Bruce Wayne ja Dick Grayson sekä alas tuli Batman ja Robin. Alun perin lepakkoluola esiteltiin vuoden 1943 sarjafilmissä (jossa se oli itse rakennettu maanalainen tukikohta), mistä se myöhemmin tuli osaksi myös sarjakuvien ja myöhempien filmatisointien kaanonia. Nuorena poikana Bruce putosi vahingossa kotinsa lähellä olevaan onkaloon huomaten, että Waynen kartanon alapuolella oli suuria luolaonkaloita. Kun hän päätti aloittaa rikosten vastustajan uransa, hän muutti luolan tukikohdakseen. Luolasto on täynnä lepakoita, joten se sopii hyvin Batmanin käyttötarkoituksiin.
Batman säilyttää luolassa muun muassa Lepakkomies-asujaan, varusteitaan, laboratorioinstrumentteja ja rikosten ratkaisemiseen suunniteltua Lepakkotietokonetta. Lepakkoluolassa on myös liikuntatila, jossa Batman pystyy ylläpitämään taistelulajitaitojaan ja kouluttamaan nuoria apulaisiaan. Luola on täynnä erilaisia muistomerkkejä Batmanin aiemmista taisteluista: muun muassa jättiläiskokoinen jokerikortti, Kaksinaaman isokokoinen kolikko ja mekaaninen hirmulisko, joka muistuttaa Tappajakrokoa. Batman säilyttää luolassaan myös kulkuvälineitään:
Batmobile: Lepakkoauto, kymmeniä erilaisia malleja.
Batcycle: pääosin Robinin käyttämä moottoripyörä. Sen jälkeen, kun Robin ei enää työskennellyt Batmanin kanssa, Batman otti pyörän käyttöönsä. Pyörä on isompi kuin Harley Davidson, vaikka se onkin kyykkypyörä.
BatWing: Lepakkohävittäjä.
Batcopter: Bat-kopteri
Batboat: Lepakkovene, hyödyllinen, koska Gotham sijaitsee meren rannassa.
Battank: Lepakkotankki, käytetään yleisesti muurien, seinien tai porttien murskaamiseen.

Batmanin naissuhteita
Pamela Isley (Myrkkymuratti)
Vicky Vale (toimittaja)
Selina Kyle (Kissanainen)
Chase Meridian (psykiatri)
Julie Madieson
Leslie Thompkins (psykiatri, lääkäri ja äitihahmo)
Rachel Dawes (lapsuusystävä ja piirisyyttäjän avustaja elokuvissa Batman Begins ja Yön ritari.)
Talia Head (DEMONIN tytär, Damien äiti)
Vesper Fairchild (kuollut)
Zatanna Zatara (taikuri, tunsi Batmanin menneisyydestä nimellä John Smith DC-animaatiouniversumissa ja Sarjakuvajatkumossa lapsuudenystävinä)
Prinsessa Diana (Ihmenainen)
Lois Lane
Shondra Kinsolving (parantaja)
Natasha Knigth
Sasha Bordeaux (henkivartija)
Kathy Duquesne (gangsterin tytär)
Rachel Caspian
Silver St. Cloud
Andrea Beaumount/Phantasm
Yuko Yagi (japanilainen toimittaja)
Barbara Gordon/Oraakkeli
Jezebel Jet (afroamerikkalainen supermalli ja Batmanin täydellistä tuhoamista yrittäneen rikollisjärjestö Black Glove]]n jäsen)