Kuten siis otsikko kertoo... Tunnen väkisinkin hieman alemmuutta kun kuuntelen kavereiden seksi elämästä ja itsellä tosiaan miehiä takana puhdas 0. Miehiä kyllä ollut ihan hyvin ympärillä, mutta jostain syystä en ole lämmennyt heille kun pelkään suoraan sanottuna kaikkea mikä liittyykin tuohon ekaan kertaan. Olisi kiinnostavaa tietää siis naisten ja miesten näkemyksiä tähän asiaan koskin, ihan siis totuuden pohjalta!
20 vuotias neitsyt, tarvitseeko hävetä?
tantuli1
234542
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Tuskinpa siinä mitään hävettävää on, et ole mitään väärää tehnyt mutta ihmiset saattavat suhtautua siihen eri tavoilla. Kuitenkin puhutaan loppujen lopulta kuitenkin sinusta, miten sinä asian koet itseesi. Itse olen 26-vuotias mies ja olen yhä kokematon, pyöreä 0 naisista. Pitäisi kai sanoa, että omalla kohdallani meneee hyvin, koulua, töitä, rahaa ja kaikki muu elämässä on hyvällä pohjalla joten ei kai tässä niin huonosti voi mennä. Tosin sitä alkaa jo väkisinkin tuo kokemattomuus mietityttämään, itse en näe sitä että se tekisi minusta pahan ihmisen enkä näkisi sinuakaan mutta se kuinka kauan sen kanssa aikoo vielä elää, se pistää miettimään. Itsehän siitä asiasta kuitenkin päätetään, omatunto ja järki kuitenkin aika paljon saavat kyseenalaistamaan asian.
Ite menetin poikuuden 20 vuotiaana. Intin jälkeen tuntu olo jotenkin varmemmalta ja helpottuneelta että pääsi pois sieltä "kidutusleiriltä" =D Jotenkin sitä pysty luontevammin tutustuu kun sai itsevarmuutta. Sellanen tunne on huonosta ,jos miettii että on jotakin menetettävää. Sitä on menetettävää koko elämä ,jos ei osaa ottaa iloa irti hetkestä. Pieni määrä alkoholia tekee myös rohkeemmaks jos ei meinaa muuten onnistaa ,vaikka periaatteet on hienoja niin onko se sitten järkevää ns kitua omassa saamattomuudessaan? . Pahinta on nörtin ja absolutismin yhdistelmä. Jos on puhelias ja katseenkestävä ,niin sillon on kumma jos ei ala napsuun jossain vaiheessa.
Olen 20v neitsyt, nörtti sekä absolutisti. Olen siis pahin yhdistelmä! :(
Minulla ei ole ikinä ollut tyttöjä edes kaverina. Mitä voin tehdä?
Tuohon ei taia auttaa mikään muu kuin puhumaan meneminen :) unohda semmoiset barbi-naiset joilla ei ole aivojakaan. Fiksut miehet ovat kiihottavia ja paranee vaan kun tietää ettei mies rämmellä jossain baarissa hirveessä kaatokännissä. Ja itekkin menetin neitsyyteni parisen kuukautta sitten ja täytän pian 20v. Minusta tuo on just paras ikä :)
Minusta tämän ketjun aloittaja pohdiskelee hyvin. Itse olin 25v asti neitsytmies. En kadu tai ole koskaan harmitellut olotilaani. Avioliiton solmiminen muutti asian ja olen tyytyväisen sukupuolielämääni. Myös puolisoni oli neitsyt ja asiasta ei aiheutunut kummallekaan mitään ongelmaa. Miksi olisikaan.
No, häpeätkö sinä sitä? Miksi? On kyllä todella noloa, jos elää elämäänsä haluamallaan tavalla eikä tee asioita sen takia, että "kaikki muutkin" kuin mikäkin esiteini... Todella häpeällistä...! ...Kannattaisi vain olla ylpeä siitä, mitä on ja elää oman tahtonsa mukaan eikä muiden. Jos olet sinut asian kanssa, muutkin ovat. Kerron kokemuksesta.
En ole ainoa. Olen itsekin 20 v ja neitsyt. Sitä oikeaa miestä ei ole vielä tullut vastaan jonka seurassa tuntisin itseni turvalliseksi ja tekisi sen rauhassa ja ymmärtäen minua. Eikä kohtelisi kuin tavallista panoa. Totta kai välillä hävettää mutta sitten totean että säästän sitä vain sille jos kohtaisin sen oikean jolle antaisin itseni. Et ole ainoa, eikä ole siis mitään hävettävää!! :-)
Ite arvostan tollasta asennetta naisella (ja ihmisellä yleensäkin) ihan mielettömästi. Eiköhän se oikeesti kiva tyyppi sieltä pian tule vastaan ja sitten kaikki on sen arvosta. Muutenkin ainaki itelleni tuntuu jotenki vastenmieliseltä ajatus siitä että harrastaisin seksiä jonkun sellasen tytön kanssa josta en oikeesti ees pidä tai jota en yhtään tunne. Ja satun kuitenki tietämään että en oo todellakaan rumimmasta päästä poikia, joten poikuus omalla kohdallani johtuu juurikin tuosta em. seikasta.
T: 21-v ja poikuus tallella
Häpeäminen tuossa iässä on pelkästään tekosyy vrt. Pitääkö pieniä rintoja hävetä, pitääkö takap…a hävetä, pitääkö blondin hävetä tukan väriä jne.
Paras ekakertaikä on 23–27 vuotta, mitä myöhemmin aloittaa sitä kauemmin maistuu.
Ei tarvitse hävetä tai kiirehtiä, jos ei ole haluja. Sulla muutoinkin hyvin asiat jos miehiä on ympärillä, niin sitten joskus kun olet valmis ja lämmennyt, niin eipä tarvitse sitten kärvistellä useita vuosia sen ongelman kanssa mistä kumppani. Kavereiden jutut mitä todennäköisemmin on väritettyjä ja kuorutettuja, eli todellisuus niissä taitaa olla aika paljon eri verrattuna siihen minkä käsityksen niistä voi saada.
22 v neitsy mies. Hyvässä kunnossa ok näkönen. Aika vetää itteni hirteen
Mitä enemmän joku puhuu seksikumppaneista niin sitä vähemmän niitä itseasiassa on ollut. Toki ilotytöillä niitä riittää. Joku voi kehua olevansa neitsyt vaikka ei ole. Mistä joku tietää kuka on neitsyt ja kuka ei. Ihmisen sanaan ei voi koskaan luottaa 100%.
Jos kaipaat miespuolista ystävää asian tiimoilta, niin ilmoittele!
Olisinpa itsekkin ollut silloin 16 vuotiaana viisaampi ja odottanut.
miks turhaan oottamaan jonnekki kaksvitoseks asti.... sama tehä mun tyyliin elikkä 13v, tai viimestää sillon 15-18v koska sillon ollaan koulussa ja sieltä löytää jonku kivan:D niinku mä siinä heti seiskan alussa iskin silmät yhtee poikaan ja oon nyt ollu sen kanssa yhdessä aika kauan ja seksiä harrastettiin kun oltiin oltu 5kk yhdessä:) ja kaikki meni ihan hyvin ei ollu mitenkää kömpelöä, ei hävettäny eikä mikää menny vikaan ja kumi oli:) ja nyt oon siis jo melkein 16, en kadu vieläkään ja ollaan vielä yhdessä ja opittu tässä vuosien varrella aika paljon;)
Itsellä täysin sama tilanne.Olen pari vuotta vanhempi poika,mut koskaan en ole sinne asti päässyt naisten kanssa :/ Myös tuo kavereiden juttujen kuunteleminen on samaa,ja itse en ainakaan ole kellekään kaverille sanonut että ei ole onnannut,joten tulee aina hieman tukala olo,kun muut alkavat puhumaan naisistaan..Monesti olen miettinyt että jos onnistuukin tutustumaan johonkin tyttöön sen verran että se sinne asti menisi,niin miten ihmeessä sen kehtaa kertoa :/
Ehkä voisit etsiä sellaisen tytön, joka ei itsekään ole kovin kokenut ja arvostaa niitä, jotka eivät "jakele" itseään kaikille? Kyllä minä ainakin ymmärtäisin kun olen itsekin ollut vain nykyisen poikaystäväni kanssa enkä ole koskaan harrastanut mitään yhdenyönjuttuja.
Älkää nuoremmat surko, ei tuo vielä mitään. Olen 25-v mies, oikeasti fiksuksi ja komeaksi kehuttu - ja edelleen poikuus tallella. Baareista en osaa naisia pokata, en ymmärrä miten kukaan siinä metelissä ja hälinässä kykenee kellekään juttelemaan, saatikka antamaan itsestään kiinnostavaa kuvaa.
Olen ottanut kontaktia mukavan oloisiin naisiin opiskelu-ja työkuvioissa, mutta minut hylätään/sivuutetaan kerta toisensa jälkeen. Nettiäkin olen kokeillut, tuloksetta. Moni muu asia elämässäni on hienolla tolalla, mutta tämä masentaa välillä niin paljon että itsetuhoisia ajatuksia nousee pintaan eikä elämä maistu yhtään :(
Harrastin 1. kerran seksiä 34-vuotiaana. Missään vaiheessa en kokenut mitään alemmuudentunteita sitä ennen. Pikemminkin on ehkä harmittanut, että sitten kun seksin makuun pääsi, seksikumppaneita on ollut muutama liikaa, eikä seksi kaikkien kanssa ole kovin kummoista ollut
Ei kai sitä tarvitse. Itse kyllä aikoinaan häpesin kun olin menetin neitsyyteni vasta 24-vuotiaana. Sitä ennenkin olisi ollut parin vuoden sisällä kaksi tilaisuutta, mutta kerroin miehelle neitsyydestäni etukäteen eikä häntä sitten huvittanutkaan enää lähteä harrastamaan seksiä kanssani. Toisen kanssa kävi sama juttu. Alkoi tuntua siltä, että olen jotenkin viallinen kun aikaisemmin innokas mies hyytyykin neitsyydestä tietäessään eikä halua enää ollenkaan.
Kolmannen miehen kohdalla en enää kertonut mitään paljoa etukäteen, vaan vasta kun oltiin jo sängyssä. Ei hän viitsinyt sitten enää perääntyä, kun oli jo päälläni ja tukeva stondiskin löytyi. Yllättyi kyllä paljon kun en ollutkaan kokenut.
Täällä 21v mies,poikuus vielä jäljellä. Intissä tosi noloo ku tupakaverit puhui lomien jälkeen että pääs sänkyyn ja kyseli sitte multa lomien kulkua johon vastasin vaa, että himassa vaan...En ole kavereillekkaan viitsinyt kertoa,koska ei tiedä niitten reaktiota. Toivottavasti täältä löytyisi apua asiaan?
Opettele kirjoittamaan ja mene Amarilloon. Itsekin löysin sieltä nykyisen poiccikseni. ;)
Ei sitä tarvitse hävetä. Kaikki ajallaan :) Itsekin oli eka kerta "vasta" kun olin 21 ja aloin seurustella poikaystäväni kanssa. Hänelläkin oli poikuus tallella ja on saman ikäinen kuin minä. Ollaan oltu neljä vuotta yhdessä, joten minullakin seksikumppaneita on ollut vain tämä yksi :)
Mielestäni on fiksua aloittaa seksielämä/yhdynnät vasta sitten, kun se ei pelota. Tai ainakin sitten kun haluttaa enemmän kuin pelottaa!
Oikean ihmisen kanssa siinä ei ole mitään pelottavaa. Pitää uskaltaa sanoa, mitä haluaa ja mitä ei. Itselläni ei edes sattunut eka kerta ollenkaan, joten ei sitäkään kannata etukäteen pelätä.