1960 luun alussa tuli voimaan työeläkelaki. Siinä eläkkeiden taso sidottiin ostovoimaan , siis palkkoihin sataprosenttisesti.
Työeläkkeen taso oli 60 % työeläkeläisen palkasta. Siinä oli eri aloilla hieman erilaisia laskutapoja mutta 60 % yleisperiaate oli selvä.
Käytäntö oli voimassa 1963 - 1976.
Vuonna 2012 työeläkkeen taso oli enää 46 %.
Miten tähän on tultu? Maassa sentään lienee aivan toisenlaiset teollisuustuotannon luvut kuin 1963. Ja silloinkin työeläke ostettiin palkankorotusten kustannuksella.
Työeläkkeen taso oli 60 % työeläkeläisen palkasta. Siinä oli eri aloilla hieman erilaisia laskutapoja mutta 60 % yleisperiaate oli selvä.
Käytäntö oli voimassa 1963 - 1976.
Vuonna 2012 työeläkkeen taso oli enää 46 %.
Miten tähän on tultu? Maassa sentään lienee aivan toisenlaiset teollisuustuotannon luvut kuin 1963. Ja silloinkin työeläke ostettiin palkankorotusten kustannuksella.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vanhempi sukupolvi muistaa, kun 1970 luvun puolivälissä työttömyys kohosi ensi kerran sodan jälkeen yli 100.000. UKK hääräsi ns. hätätilahallituksen torjumaan työttömyyttä.
Silloin 1976 ensi kerran eläkeläiset syyllistettiin talouden huonosta hoidosta, koska niihin puututtiin työttmömyyden torjumisen nimissä. Sivuhuomatuksena voitaneen todeta, että nykyinen hallitus leikkaa myös saavutettuja etuja työllisyyden edistämisen nimissä. Nyt todellinen työttmyss hipoo n. 400.000 työtöntä.
40 vuotta on torjuttu työttömyyttä ja työläiset ovat useimmiten olleet maksumiehi.
Miettusen hätätilahallitus keksi "puoliväli-indeksin". Työeläke laskettiin puoleksi palkkojen ja puoleksi hintakehityksen mukaan. Eläkkeiden taso lähti laskuun.
Vuonna 1996 Lipposen (sdp) I hallitus muiden rajujen leikkausten lisäksi tarttui työeläkkeisiin.
Keksittiin taitettu indeksi. Palkkojen osuus perusteeksi jäi 20 % ja hintojen kohoamisen vaikutus 80 % ja työeläketaso laski.
Taitettu indeksi oli, kuten muistetaan, vuoden 2011 eduskuntavaaleissa esillä. Paljon oli porua, villoja ei tullut..
Lähes kaikki puolueet propagoivat uudistustarvetta. Kataisen hallitus asetti työryhmän miettimään asiaa Eläkerurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantalan johdolla. Tammikussa 2013 työryhmä esitti asian hautaamista ja esillä ollut paluu puoliväli-indeksiin haudattiin.
Kiviniemen (kesk.) hallitus muutti osan eläkkeistä elinaikakertoimen periaatteeksi. Se tulee pudottamaan nuorten tulevia eläkkeitä n. 2 %. Näin päätti 2013 Sosiaali- ja tereysministeriö.
Näin työeläketaso tipahti 1963 - 2013 n. 14 prosenttiyksikköä. Siitäkin menee miljardi poikineen...minne meneekään!
Työeläkkeisiin piotää saada rahat jostain ja ne ovat suuri kuluerä nyt ja tulevaisuudessa. Kun työeläkkeitä suunniteltiin ei tiedetty millainen maailma ja sen talous ovat 50 tai 100 vuoden kuluttua eikä sen vuoksi voitu säätää mitään kiveen kirjoitettua.
Fiksut/järkevät osaavat muuttaa suunnitelmia tilanteen mukaan siten ettemme joudu liialliseen pulaan huonojen päätösten vuoksi. Tänään meillä on kustannusongelma, kustannustasomme on liian korkea globaalisti ajatellen, ei kuitenkaan auta vaikka sanoisimme kaikki sopimuksemme irti ja aloittaisimme uuden Impivaara vaiheen. Yksin emme pärjää, ei auta vaikka pesemme toistemme selkiä ja soitamme kanteletta toisillemme. Me tarvitsemme Sammon kuten aiemminkin ja se on tänään vienti.
Eläkkeiden on siis seurattava aina kulloisia talouden trendejä, on kuitenkin varsin tyydyttävää tietää meillä olevan kohtuullisen summan sijoitettuna suurten ikäluokkien eläkkeiden maksuun, muutoin homma tulisi liian rankaksi ja eläkkeet alenisivat hilkuiksi.
Eihän se eläke edes ole rikastumiseen tarkoitettu vaan toimeentuloon ja reilun 40 vuotta työssö olleena saan kohtuullista eläkettä jolla tulen toimeen ilman sen kummempaa pihistelyä. Säästöillä taas saan väriä elämääni. Olisihan se kivaa saada oikein suurta eläkettä kunnes alkaa miettimään kuka sen maksaa, sen maksavat töissä olevat aina ja ikuisesti.
Tuotannon volyymi lienee huimasti korkeampi kuin 1963. Tämä oletuksena.
Laskin karkeasti eläkeläisten määrän ja keskieläkkeen pohjalta, mitä eläkeläiset jäävät paitsi tänä vuonna 60 % sijaan tasolla 46 %.
Se tekisi yli 200 miljoonaa euroa vuodessa. Lukuja ei voi käyttää virallisesti, koska ne ovat raaka-arvioita.
Omakustanteinen eläkemaksu, joka on ollut osa palkkaa ja jonka työnantaja on maksanut eläkekassoihin työntekijän puolesta - työnantajan maksuosuutta on useaan kertaan pienennetty ja maksuosuutta siirretty lisäverona työntekijälle.
Sitä menetettyä summaa en pysty laskemaan mutta useita kymmeniä miljoonia vuosittain sieltäkin on mennyt "työttömyyden torjuntaan".
Ansiosidonnainen työttömyysturva perustui perustettaessa 1980 luvulla myös n. 60 prosentin osuuteen palkkatulosta.
Senkin taso on sittemmin laskenut useaan otteeseen.