Rkp osti harhaanjohdetun Pentti Arajärven

Paavo Lipposen haamukirjoittaja taitaa tuo Arajärvi olla. Lipponen ei tule julkisuuteen, mutta laittaa muut sossut kuten Arajärven ja Laxenin krijotitamaan Rkp:n sanelun mukaan.

Asiavirhe on nimenomaan tuo, että Arajärvi esittää, että suomenkielisissä kouluissa olisi pilvin pimein ruotsinkielisiä. Niin ei ole asian laita.
Ruotsinkielisiä on niin vähän maassamme, että heitä ei riitä suomenkielisiin kouluihin. He asuvat rannikolla. jos jonkun vanhemmat ovat töissä esim. Jyväskylässä, niin jopa perustetaan hänelle 3-4 oppilaan luokka sinne. Rkp pitää huolen, että kaikille ruotsinkielisille on ruotsinkielinen koulu, maksoi mitä maksoi. Eivätkä ruotsinkieliset vanhemmat halua luopua Rkp:n antamista eduista lapsilleen.
Koko kirjoituksen tarkoitus on tyypilliiseen rkp/sdptapaan harhauttaa, sama juttu lienee suomenkielisiinkin lehtiin laitettu, Hesariin? Siinähän viitataan epämääräisesti taas siihen HS:n kyselyynkin.

Harvinaisen härskin valheellinen on tuo juttu, hbl:kin jutuksi.

Finska skolsektorn behöver en tvåspråkig skola
Skola I snart ett och ett halvt års tid har en eventuell finsk-svensk skola debatterats i Hbl. Diskussionen har varit obestämd och diffus, då inte klarhet funnits för vem en sådan skola skulle grundas.
Det är inte de finlandssvenska eleverna som behöver denna skola. Tvåspråkiga barn i de svenskspråkiga skolorna erhåller i dag utmärkt undervisning i sitt andra modersmål genom modersmålsinriktad finska (Mofi).

I en lika lycklig situation är inte de tvåspråkiga barn som börjar i en finsk skola, vilket är fallet för många, då den finska skolan oftast ligger närmast. Här får eleven egentligen inget stöd för sitt andra modersmål svenska. Ingen modersmålsinriktad svenska erbjuds i praktiken, även om det i teorin är möjligt. B-svenskan, som cirka 80 procent av de finska skolorna erbjuder, börjar undervisas som ett begynnande främmande språk i åk 7, då eleven är 13 år.

Att en tvåspråkig elev blir frustrerad på nolltid är klart, eftersom få lärare hinner med att ge eleven svenskspråkiga böcker att läsa, uppsatser att skriva eller ordna besök för eleven i högre klasser eller möjlighet att bli intervjuad på någon av gymnasiets lektioner i svenska.

I många fall blir eleven befriad från undervisningen och deltar endast i proven. Sålunda går en tvåspråkig elev ut grundskolan utan att ha fått övning i hur det andra modersmålet skrivs. I gymnasiet är det betydligt svårare att anamma rättskrivningens finesser!

Kunde inte hemspråksundervisning vara en lösning på problemet? Dylik undervisning ges i över 50 språk I Helsingfors. Saken är bara den att sådan undervisning ges i bland annat ryska, estniska, somaliska, kurdiska, spanska, franska, men inte i de inhemska språken.

Det är således just för denna tvåspråkiga grupp en finsk-svensk skola skulle lämpa sig. Och eftersom behovet enligt gallupar varit störst bland de tvåspråkiga familjer som ämnar placera sina barn i finsk skola I Helsingfors är det inom den finska skolsektorn en sådan skola borde grundas, inte inom den svenska sektorn.

Esim. Vantaalla ja muuallakin PK-seudulla surukoulut ovat kirjaimellisesti puolillaan suomalaisia oppilaita. Heidät on houkuteltu niihin kielikylpemään, jotta surukouluja ei tyhjinä lopetettaisi. Todellisuudessa surukouluja on liikaa suruoppilaisiin nähden.

Arajärvi tarkoittaa ns. kaksikielisiä nuoria, jotka svekot AINA oudolla logiikallaan laskevat suruiksi. Ihan kuin se suomen kielen osaaminen olisi joku vamma noissa kaksikielisissä nuorissa ja se pitää saada poistettua.

Sitäpaitsi. Nuo ns. kaksikieliset nuoret ovat pääsääntöisesti täysin suomenkielistaustaisia nuoria, joita vaan yritetään ruotsittaa.

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/12/29/lahdella-on-varaa-luokka-kahdelle-oppilaalle/201018016/139

http://hbl.fi/opinion/lasares-brev/2013-04-08/436256/finska-skolsektorn-behover-en-tvasprakig-skola

N.puolet ruotsinkielisten koulujen oppilaista on kaksikielisiä, eli toinen vanhempi on suomenkielinen. Usein kotona puhutaan suomea. Ruotsinkielinen vanhempi on painostanut laittamaan ruotsinkieliseen kouluun ja suomenkielinen vanhempi suostunut, rahan toivossa.
Suomenkielisissä kouluissa ei ole yhtäkään ruotsinkielistä.

Esim. HBL:n toimittaja Jeanette Björkqvist on naimisissa suomenkielisen kanssa. B. on kertonut julkisuudessa, että "on itsestään selvää, että lapsemme menee ruotsinkieliseen kouluun." Lapsi on nyt alle vuoden vanha. Hänellä on äitinsä sukunimi, ei isänsä.

HS:n kirjoitus:

"MIELIPIDE
Kaksikielinen koulu suomalaiseen koululaitokseen
28.3.2013 26
HELSINGIN SANOMAT
Kansanedustaja Christina Gestrin (r) painotti (HS Mielipide 21. 3.), että suomenruotsalaiset lapset eivät hyötyisi kaksikielisestä suomalais-ruotsalaisesta koulusta. Mistä on syntynyt käsitys, että kaksikielinen koulu olisi kielivähemmistöämme varten?

Ehkä monet kaksikieliset lapset nauttisivat siitä, että he kävisivät kaksikielistä koulua, jossa Aleksis Kiven päivän lisäksi vietettäisiin Svenska dagenia ja jossa Lucia-kulkueen lisäksi saisi nauttia Kalevalan päivänä Väinämöisenä tai Pohjan neitona olemisesta.

Ruotsinkielinen koulu antaa kaksikieliselle oppilaalle mahdollisuuden opiskella äidinkielenomaista suomea (mofi), mutta suomenkielinen koulu ei Suomessa tarjoa kaksikieliselle lapselle mahdollisuutta opiskella vastaavaa äidinkielenomaista ruotsia, vaan antaa oppilaan turhautua lukiessaan alkavaa B-ruotsia 7.-luokalta alkaen.

Ehdotamme, että kaksikielinen koulu perustettaisiin pilottihankkeena Helsingin suomenkieliseen koululaitokseen. Juuri kaksikieliset perheet, joiden lapset hakeutuisivat suomenkieliseen kouluun, ovat gallupien mukaan olleet kiinnostuneita kaksikielistä kouluista.

Sellainen koulu, jossa aineita opetetaan puoliksi ruotsiksi ja suomeksi, antaisi oppilaalle mahdollisuuden peruskoulun jälkeen hakeutua joko ruotsinkieliseen tai suomenkieliseen lukioon.

Pentti Arajärvi
oikeustieteen professori, Helsinki
Mae Cedercreutz-Pesonen
kieltenopettaja, Vantaa
Marianne Laxén
valtiotieteiden maisteri, Helsinki"