lainaus US blofista J.Paavilainen
***
KOKOOMUS JA SUOMEN KIELIPOHJAINEN ÅPARTHEID:
Kokoomuspuolueen toiminnan rahoitti aikaisemmin Kansallis-Osake-Pankin ympärillä oleva talousleiri (KOP, Pohjola, Rauma-Repola ym.) Tämä oli yleisesti tiedossa ja aivan läpinäkyvää; olipa mm. kokoomuksen johtoelimissä puolueen talousasioista vastaavana poliittisena toimihenkilönä kansanedustaja Tuure Junnila, joka siviilivirkanaan oli Kansallis-Osake-Pankin pankinjohtaja ja johtokunnan jäsen.
Sitten Suomen talouselämässä tapahtui.
KOP talousleireinen fuusioitui ja myytiin ulkomaille, lakkasi olemasta suomalainen ja kokoomuksen toiminnan rahoittaminen päättyi...
Kokoomuspuolueen toiminta on kallista.
On suuri puoluekoneisto monine toimihenkilöineen, on näkyvät eläkeläis- ja nuorisojärjestöt, on puolueen toimintaa ideoivana eräänlaisena "poliittisena toimikuntana" toimivat huippukalliit kaupalliset mainostoimistot ym. kaupalliset asiantuntijat.
Kun rahavirta KOP:sta lakkasi puolue ajautui vakaviin talousvaikeuksiin, vararikon partaalle.
Oli välttämätöntä löytää uusi toiminnan rahoittaja ja se löytyi, Ruotsalainen Raha, Taxellin isännöimät pohjattoman rikkaat ruotsalaiset säätiöt.
Siinä missä kokoomuksen toiminta oli ennen rahoittajansa KOP:n talouspyrkimyksille myötämielistä se on nyt rahoittajansa Ruotsalaisen Rahan ruotsinkielisyyspyrkimyksille myötämielistä.
On turha puhua kokoomuksen kulloisenkin toimivan johdon muka saamasta taloudellisesta edusta Ruotsalaisen Rahan taholta. Ei sellaista merkittävää henkilökohtaista kytkentää ole. Mutta kokoomuksen puoluetoimiston talousvastaavilta puoluejohto saa jatkuvasti ikäviä raportteja. Jos ulkopuolista rahoitusvirtaa ei ole, puolueen toiminta käy mahdottomaksi. Tämän pakkotilanteen edessä puoluejohto taipuu.
Puoluejohdon kyyninen toiminta rahoittajansa hyväksi herättää vastustusta joissakin puolueen sisäpiirin ulkopuolisissa puolueen jäsenissä, lähinnä nuoremmissa, ihanteisiin ja maan etuun uskovissa. Siellä ei haluttaisi suostua esim. pakkoruotsin kouristuksenomaiseen ajamiseen jotta voitaisiin edelleenkin käyttää huippukalliiden kaupallisten asiantuntijoiden palveluja, saada muhkeaa vaalirahoitusta, ylläpitää pompöösia puoluekoneistoa ja toimistoa.
Tästä ristiriidasta nähtiin alastomuudessaan kuvaava esimerkki puolueen puoluekokouksessa. Tehtiin esitys pakkoruotsin lieventämisestä ja se hyväksyttiin äänestyksessä. Asialla olivat lähinnä nuoremmat ja puolueen sisäpiirin ulkopuoliset kokousedustajat. Samassa tilaisuudessa puheenjohtaja Jyrki Katainen hätääntyneenä kiirehti sanomaan, ettei hän ota äänestyspäätöstä huomioon ja Kimmo Sasi riensi RKP:n kokoukselle vakuuttamaan samaa. Nähtäväksi jää onnistuuko puolueen sisäpiiri estämään asiasta puhumisen ja päättämisen jatkossakin. Ainakin puolueen johto kaikkensa yrittää, sillä katkolla on puoluetta ylläpitävä rahoitus, minkä rinnalla valtiontalouden, kansan ja nuoren sukupolven edut jäävät toissijaiseksi puoluejohdon katsannossa.
Toivoa sopii, että Kokoomuksessa saa jalansijaa vaatimus ihanteellisemmasta itsenäisestä toiminnasta, vaikka vaatimattomammalla puoluekoneistolla menot tuloihin sopeuttaen. Nykyisen puoluejohdon irvokas "ylläpidetyn naisen" rooli Ruotsalaisen Rahan makuukamarissa joutaisi saada tuomion puolueväen silmissä.
Silleen.
Tästä syystä en tule enää koskaan äänestämään Kokoomusta.
***
KOKOOMUS JA SUOMEN KIELIPOHJAINEN ÅPARTHEID:
Kokoomuspuolueen toiminnan rahoitti aikaisemmin Kansallis-Osake-Pankin ympärillä oleva talousleiri (KOP, Pohjola, Rauma-Repola ym.) Tämä oli yleisesti tiedossa ja aivan läpinäkyvää; olipa mm. kokoomuksen johtoelimissä puolueen talousasioista vastaavana poliittisena toimihenkilönä kansanedustaja Tuure Junnila, joka siviilivirkanaan oli Kansallis-Osake-Pankin pankinjohtaja ja johtokunnan jäsen.
Sitten Suomen talouselämässä tapahtui.
KOP talousleireinen fuusioitui ja myytiin ulkomaille, lakkasi olemasta suomalainen ja kokoomuksen toiminnan rahoittaminen päättyi...
Kokoomuspuolueen toiminta on kallista.
On suuri puoluekoneisto monine toimihenkilöineen, on näkyvät eläkeläis- ja nuorisojärjestöt, on puolueen toimintaa ideoivana eräänlaisena "poliittisena toimikuntana" toimivat huippukalliit kaupalliset mainostoimistot ym. kaupalliset asiantuntijat.
Kun rahavirta KOP:sta lakkasi puolue ajautui vakaviin talousvaikeuksiin, vararikon partaalle.
Oli välttämätöntä löytää uusi toiminnan rahoittaja ja se löytyi, Ruotsalainen Raha, Taxellin isännöimät pohjattoman rikkaat ruotsalaiset säätiöt.
Siinä missä kokoomuksen toiminta oli ennen rahoittajansa KOP:n talouspyrkimyksille myötämielistä se on nyt rahoittajansa Ruotsalaisen Rahan ruotsinkielisyyspyrkimyksille myötämielistä.
On turha puhua kokoomuksen kulloisenkin toimivan johdon muka saamasta taloudellisesta edusta Ruotsalaisen Rahan taholta. Ei sellaista merkittävää henkilökohtaista kytkentää ole. Mutta kokoomuksen puoluetoimiston talousvastaavilta puoluejohto saa jatkuvasti ikäviä raportteja. Jos ulkopuolista rahoitusvirtaa ei ole, puolueen toiminta käy mahdottomaksi. Tämän pakkotilanteen edessä puoluejohto taipuu.
Puoluejohdon kyyninen toiminta rahoittajansa hyväksi herättää vastustusta joissakin puolueen sisäpiirin ulkopuolisissa puolueen jäsenissä, lähinnä nuoremmissa, ihanteisiin ja maan etuun uskovissa. Siellä ei haluttaisi suostua esim. pakkoruotsin kouristuksenomaiseen ajamiseen jotta voitaisiin edelleenkin käyttää huippukalliiden kaupallisten asiantuntijoiden palveluja, saada muhkeaa vaalirahoitusta, ylläpitää pompöösia puoluekoneistoa ja toimistoa.
Tästä ristiriidasta nähtiin alastomuudessaan kuvaava esimerkki puolueen puoluekokouksessa. Tehtiin esitys pakkoruotsin lieventämisestä ja se hyväksyttiin äänestyksessä. Asialla olivat lähinnä nuoremmat ja puolueen sisäpiirin ulkopuoliset kokousedustajat. Samassa tilaisuudessa puheenjohtaja Jyrki Katainen hätääntyneenä kiirehti sanomaan, ettei hän ota äänestyspäätöstä huomioon ja Kimmo Sasi riensi RKP:n kokoukselle vakuuttamaan samaa. Nähtäväksi jää onnistuuko puolueen sisäpiiri estämään asiasta puhumisen ja päättämisen jatkossakin. Ainakin puolueen johto kaikkensa yrittää, sillä katkolla on puoluetta ylläpitävä rahoitus, minkä rinnalla valtiontalouden, kansan ja nuoren sukupolven edut jäävät toissijaiseksi puoluejohdon katsannossa.
Toivoa sopii, että Kokoomuksessa saa jalansijaa vaatimus ihanteellisemmasta itsenäisestä toiminnasta, vaikka vaatimattomammalla puoluekoneistolla menot tuloihin sopeuttaen. Nykyisen puoluejohdon irvokas "ylläpidetyn naisen" rooli Ruotsalaisen Rahan makuukamarissa joutaisi saada tuomion puolueväen silmissä.
Silleen.
Tästä syystä en tule enää koskaan äänestämään Kokoomusta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Karu totuus kirjoitti :"Kokoomuspuolueen toiminta on kallista."
No, ei välttämättä niin hirveän kallsita. Puoluetoimiston ja piiritoimistojen yhteinen palkollisten lukumäärä on selvästi pienempi kuin SDP:n tai Keskustan. Erilaisten tempausten ja vaalikahviloiden toimihenkilöt ovat valtaosaltaan palkattomia talkoolaisia. Kokopäiväiset työntekijät auttavat kulloisenkin organisaation luonnissa ja toimivat tarpeen vaatiessa reservinä, mutta kenttäväki tekee raskaimman ruumilisen työn.
Karu totuus:"Kun rahavirta KOP:sta lakkasi puolue ajautui vakaviin talousvaikeuksiin, vararikon partaalle."
Kyse oli liian kalliista lehtimainonnasta, liian raskaasta organisaatiosta ja huonoista sijoituksista. Kaikkiin näihin tuli selvä muutos Sauli Niinistön puheenjohtajakaudella. Myös jäsenmaksujen perintää tehostettiin tuntuvasti.
Karu totuus:"Oli välttämätöntä löytää uusi toiminnan rahoittaja ja se löytyi, Ruotsalainen Raha, Taxellin isännöimät pohjattoman rikkaat ruotsalaiset säätiöt.
Siinä missä kokoomuksen toiminta oli ennen rahoittajansa KOP:n talouspyrkimyksille myötämielistä se on nyt rahoittajansa Ruotsalaisen Rahan ruotsinkielisyyspyrkimyksille myötämielistä."
Muistuttaisin kumminkin siitä, että tätänykyä Kokoomuksen saama puoluetuki ynnä kerätyt jäsenmaksut ovat noin 9.5 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi tulee kiinteistötuloja. Kokoomuksen toiminta on ollut jo usean vuoden ajan selvästi voitollista. Puolue sai maksettua viimeisetkin velkansa pois runsaat kolme vuotta sitten.
Ruotsinkielinen pääoma on kyllä tukenut Kokoomusta, mutta sen osuus Kokoomuksen budjetista lienee noin 1 - 2%. Sillä ei siis ole mitään ratkaisevaa vaikutusta sen paremmin Kokoomuksen talouteen kuin poliittiseen linjaankaan. Syy Kokoomuksen johdon pakkoruotsin tukemiseen jämähtämiseen löytyy siis muualta kuin taloudellisesta riippuvuussuhteesta.
Karu totuus :"Puoluejohdon kyyninen toiminta rahoittajansa hyväksi herättää vastustusta joissakin puolueen sisäpiirin ulkopuolisissa puolueen jäsenissä, lähinnä nuoremmissa, ihanteisiin ja maan etuun uskovissa. Siellä ei haluttaisi suostua esim. pakkoruotsin kouristuksenomaiseen ajamiseen jotta voitaisiin edelleenkin käyttää huippukalliiden kaupallisten asiantuntijoiden palveluja, saada muhkeaa vaalirahoitusta, ylläpitää pompöösia puoluekoneistoa ja toimistoa."
Annat valtaisasti liioitellun käsityksen Kokoomuksen samasta tuesta ruotsinkieliseltä pääomalta. Kokoomuksen YLIVOIMAISESTI suurin rahapotti tulee puoluetuesta. Kokoomuksen puoluetoimisto sekä -koneisto on kyllä kaikkea muuta kuin pompöösi. Olen ollut aiemmin jonkin aikaa puoluetoimiston palveluksessakin, joten tiedän kyllä tuon "pompöösiyden" vaatimattoman asteen.
Karu totuus:"Tästä ristiriidasta nähtiin alastomuudessaan kuvaava esimerkki puolueen puoluekokouksessa. Tehtiin esitys pakkoruotsin lieventämisestä ja se hyväksyttiin äänestyksessä. Asialla olivat lähinnä nuoremmat ja puolueen sisäpiirin ulkopuoliset kokousedustajat. Samassa tilaisuudessa puheenjohtaja Jyrki Katainen hätääntyneenä kiirehti sanomaan, ettei hän ota äänestyspäätöstä huomioon."
Selvä linkki Kokoomuksen ja RKP. n välillä on kyllä ollut jo kaksi vaalikautta, mutta se on perustaltaan poliittinen eikä taloudellinen. Katainen oli sopinut yhtistyöstä RKP:n kanssa jo keväällä 2007 ja Jyväskylän puoluekokouksen pakkoruotsipäätös uhkasi heittää hiekkaa tuon yhteistyön rattaisiin. Kokoomus on omille keskeisille tavoitteilleen tukea saadakseen liittoutunut RKP:n kanssa ja suuressa määrin peesannut RKP:ta kielipolitiikassa.