Täällä on pähkäilty, mennäänkö Kauhavan suuntaan vai Seinäjoen suuntaan. Samoja asioita pohditaan kautta maan, osalla asiat ovat yksinkertaisempia, osalla hankalampia. Lapua kuuluu hankalampiin.
Itse kuitenkin unohtaisin ministerien piirrokset, ja siirtyisin maalaisjärjen käyttöön. Sanoisin että kuntien karsiminen pitää aloittaa pienistä, alle 5000 asukkaan kunnista.
Kriteerit voisi olla seuraavat:
-Yli 5000 asukkaan kunta säilyy itsenäisenä, JOS etäisyys toiseen yli 5000as kuntakeskukseen on yli 25km (tietä pitkin). MUTTA jos 2 tai useampia yli 5000as kuntakeskusta on alle 25km etäisyydellä toisistaan, niin kunnat yhdistetään toisiinsa. Yhdistäminen tulee tapahtua suuruusjärjestyksessä.
-Kaikki alle 5000 asukkaan kunnat yhdistetään lähimpään/mielekkäimpään yli 5000 asukkaan kuntaan. Mutta jos etäisyys lähimpään yli 5000 asukkaan kuntaan on yli 50km, niin kunta jää itsenäiseksi, olipa asukasluku kuinka pieni tahansa. Rajatapauksissa voidaan joustaa. Rajatapauksissa myös maantien luokitus ratkaisee.
Näin tehtäessä, koko Suomeen ei jäisi montaakaan ongelma-aluetta. Esimerkiksi EP:llä Lapua yhdistettäisiin Seinäjokeen etäisyysperustein, mutta Kauhava jäisi jo omakseen. Myös Ilmajoki Seinäjokeen. Alajärveen liitettäisiin Lappajärvi ja Vimpeli. Evijärvi menisi Kauhavaan. Kuortane Alavuteen. Alavus ja Ähtäri pysyisivät omina kuntinaan, koska etäisyys toisistaan yli 25km. Kurikka ja Kauhajoki pysyisi ominaan, Kurikkaan liitettäisiin Jalasjärvi. Kauhajokeen taas Isojoki. Karijoki menisi Kristiinaan. Teuva liittyisi Närpiöön (siis jos unohdetaan kielipolitiikka). Laihian pitäisi mennä Vaasaan, kuten myös Maalahden. Isokyrölle jäisi valittavaksi joko Seinäjoki tai Vaasa.
Pohjoisessa jokin Ranua ja Taivalkoski jäisivät omiksi kunnikseen, vaikka asukasmäärät onkin alle 5000. Sitten taas joku Enontekiö ja Muonio jäisivät myös omiksi pikkukunnikseen, alle 2000 asukkaan määrillä, ihan etäisyyksien takia. Toisaalta taas joku Tampereen ympäristö Nokia, Kangasala yms, liittyisi Tampereeseen.
Lapissa voisi oikeastaan säilyttää nykyiset kunnat, kun niitä on siellä muutenkin harvakseltaan. Eikä muutaman tuhannen asukkaan kunnan ole oikein järkevääkään isoa vaasanläänin kokoista aluetta hallita.
Tietysti näin yksisilmäisesti ei pitäisi uudistaa, mutta pääpiirteittäin näin. Sitten jäljelle jäisi muutama ongelmapaikka. Esimerkiksi joku Halsua-Kaustinen-Veteli-Perho voitaisiin poikkeuksellisesti yhdistää, koska muutoin reilu tuhannen asukkaan Halsua jäisi aika yksin keskelle erämaata. Tästä tulisi joku reilu 10 000 asukkaan kunta, keskuksena Kaustinen.
No tulipa siinä vähän esimerkkejä. Tällä lailla voitaisiin haarukoida koko Suomi. Vältyttäisiin typeriltä Lapua-Kauhava virityksiltä. Tai oikeastaan vielä typerämpää on joku Teuva-Kurikka viritys, ihan jo kartaltakin katsottuna. Itse suunnittelisin niin, että autolla on mahdollisimman lyhyt liikkua kuntakeskusten välillä, eikä AJELUTETA kansaa turhan päitten. Näin saataisiin kuntien määrä jonnekin sadan tienoille koko Suomessa. Varsinkin Etelä-Suomessa on paljon lähekkäin olevia keskisuuria kuntia, jotka voidaan yhdistää. Sitten joku pk-seutu, sinne riittäisi joku 4-5 kuntaa.
Ei pidä tuijottaa pelkkiä asukasmääriä. Lapualla on vähemmän pelimerkkejä pitää oma kunta, kuin esim jollain Alajärvellä. Vaikka asukasluku väittääkin toista. Ei se asukasluku ratkaise, vaan ihmisten liikkuminen. Alajärvellä asioidaan ympäryskunnistakin. Kun taas Lapualla asioi vain oma väki, ja oma väki käy tämän lisäksi paljon myös Seinäjoella. Alajärveltä käydään Seinäjoella lähinnä tangomarkkinoilla.
Itse kuitenkin unohtaisin ministerien piirrokset, ja siirtyisin maalaisjärjen käyttöön. Sanoisin että kuntien karsiminen pitää aloittaa pienistä, alle 5000 asukkaan kunnista.
Kriteerit voisi olla seuraavat:
-Yli 5000 asukkaan kunta säilyy itsenäisenä, JOS etäisyys toiseen yli 5000as kuntakeskukseen on yli 25km (tietä pitkin). MUTTA jos 2 tai useampia yli 5000as kuntakeskusta on alle 25km etäisyydellä toisistaan, niin kunnat yhdistetään toisiinsa. Yhdistäminen tulee tapahtua suuruusjärjestyksessä.
-Kaikki alle 5000 asukkaan kunnat yhdistetään lähimpään/mielekkäimpään yli 5000 asukkaan kuntaan. Mutta jos etäisyys lähimpään yli 5000 asukkaan kuntaan on yli 50km, niin kunta jää itsenäiseksi, olipa asukasluku kuinka pieni tahansa. Rajatapauksissa voidaan joustaa. Rajatapauksissa myös maantien luokitus ratkaisee.
Näin tehtäessä, koko Suomeen ei jäisi montaakaan ongelma-aluetta. Esimerkiksi EP:llä Lapua yhdistettäisiin Seinäjokeen etäisyysperustein, mutta Kauhava jäisi jo omakseen. Myös Ilmajoki Seinäjokeen. Alajärveen liitettäisiin Lappajärvi ja Vimpeli. Evijärvi menisi Kauhavaan. Kuortane Alavuteen. Alavus ja Ähtäri pysyisivät omina kuntinaan, koska etäisyys toisistaan yli 25km. Kurikka ja Kauhajoki pysyisi ominaan, Kurikkaan liitettäisiin Jalasjärvi. Kauhajokeen taas Isojoki. Karijoki menisi Kristiinaan. Teuva liittyisi Närpiöön (siis jos unohdetaan kielipolitiikka). Laihian pitäisi mennä Vaasaan, kuten myös Maalahden. Isokyrölle jäisi valittavaksi joko Seinäjoki tai Vaasa.
Pohjoisessa jokin Ranua ja Taivalkoski jäisivät omiksi kunnikseen, vaikka asukasmäärät onkin alle 5000. Sitten taas joku Enontekiö ja Muonio jäisivät myös omiksi pikkukunnikseen, alle 2000 asukkaan määrillä, ihan etäisyyksien takia. Toisaalta taas joku Tampereen ympäristö Nokia, Kangasala yms, liittyisi Tampereeseen.
Lapissa voisi oikeastaan säilyttää nykyiset kunnat, kun niitä on siellä muutenkin harvakseltaan. Eikä muutaman tuhannen asukkaan kunnan ole oikein järkevääkään isoa vaasanläänin kokoista aluetta hallita.
Tietysti näin yksisilmäisesti ei pitäisi uudistaa, mutta pääpiirteittäin näin. Sitten jäljelle jäisi muutama ongelmapaikka. Esimerkiksi joku Halsua-Kaustinen-Veteli-Perho voitaisiin poikkeuksellisesti yhdistää, koska muutoin reilu tuhannen asukkaan Halsua jäisi aika yksin keskelle erämaata. Tästä tulisi joku reilu 10 000 asukkaan kunta, keskuksena Kaustinen.
No tulipa siinä vähän esimerkkejä. Tällä lailla voitaisiin haarukoida koko Suomi. Vältyttäisiin typeriltä Lapua-Kauhava virityksiltä. Tai oikeastaan vielä typerämpää on joku Teuva-Kurikka viritys, ihan jo kartaltakin katsottuna. Itse suunnittelisin niin, että autolla on mahdollisimman lyhyt liikkua kuntakeskusten välillä, eikä AJELUTETA kansaa turhan päitten. Näin saataisiin kuntien määrä jonnekin sadan tienoille koko Suomessa. Varsinkin Etelä-Suomessa on paljon lähekkäin olevia keskisuuria kuntia, jotka voidaan yhdistää. Sitten joku pk-seutu, sinne riittäisi joku 4-5 kuntaa.
Ei pidä tuijottaa pelkkiä asukasmääriä. Lapualla on vähemmän pelimerkkejä pitää oma kunta, kuin esim jollain Alajärvellä. Vaikka asukasluku väittääkin toista. Ei se asukasluku ratkaise, vaan ihmisten liikkuminen. Alajärvellä asioidaan ympäryskunnistakin. Kun taas Lapualla asioi vain oma väki, ja oma väki käy tämän lisäksi paljon myös Seinäjoella. Alajärveltä käydään Seinäjoella lähinnä tangomarkkinoilla.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kunnantalojen väkeä minä en juurikaan tarvitse eli kuntakeskusten etäisyydellä ei ole paljoakaan tekemistä hyvän kuntarakenteen kannalta. Minua kiinnostaa koulujen, terveysasemien ja päiväkotien palveluverkon tiheys eli palvelujen saatavuus. Kuntien tehtävät ihan lakienkin mukaan ovat niin moninaiset, ettei kattavaa osaamista ole millään lailla järkevää yrittää ylläpitää muutaman kymmenentuhannen asukkaan pikkukuntia varten.
Ja niihin palveluihin ne hallintoon käytetyt rahat pitää käyttää eli toimeksi nyt vain ja neuvottelut käyntiin Seinäjoen suuntaan. Karavaani kulkee ja lapualaiset valittaa, kun kukaan ei halua tanssia meidän pillin mukaan.
Härmän pimeät mettäkylät ja eläkeläiset eivät elätä ketään.
Ässäjoella on aina virikkeitä ja elämää.
Kuules nyt! Mettäkyläksi luokittelemasi Ylihärmä elättää tai päihittää monen "valoisan" kunnan ja moni eläkeläinen "elättää" eri tavoin pyyteettömästi työllään ja rahallisesti pienestäkin eläkkeestään yhteiskuntaa eri tavoin. Jospa itse harkitsisit muuttoa Seinäjoelle!
Sanon silti ,sitä vaan että Ylihärmä on Kauhavan kylä ja "elättää"heitä.Heillä lienee sielä aivan tarpeeksi tekemistä tuskin sinne Lapuaa odotetaan sähläämään.Kauhavalla on muuten palvelut saatu toimimaan ihan hyvin yhdistymisistä huolimatta, mutta sielä kuntapolitiikka toimiikin kunnan asioita hoitamalla ei sielä kukaan häslää omaan pussiin.
Kanta-Kauhavan toiminnat on saatu paremmiksi härmäläisten rahoilla. Vai että kuntapolitiikka toimii Kauhavalla??!! Ja ettei kukaan sählää omaan pussiins`??!1
Kauhavalla tehdään laittomia päätöksiä, joita hallinto-oikeus tämän tästä korjailee. Lapualla ei tehdä, eihän?