Spoilerkysymys

Ei ala, eikä pian häntä olekaan.

Totta, onko noin vaikea katsoa, ajattele, että moni elää tuossa tilassa, on jopa onnellinen.

Siis kuoleeko Jackson? Ja tosiaan en ole koskaan tuntenut tai oikeastaan edes tiennyt ketään, joka olisi neliraajahalvaantunut. Jotenkin tässä Jacksonin tapauksessa se vaan näytetään niin lohduttomana, että on vaikea kuvitella ihmisen voivan elää edes tavallaan onnellista elämää tuossa tilanteessa.

Ja vaikka kirjoituksestani ehkä paistoikin "pää pensaaseen" ajattelutapa niin onhan Emmerdalen tv-sarjana kuitenkin tarkoitus periaatteessa viihdyttää katsojia. En ole kertaakaan oikein voinut sanoa viihtyväni Jacksonin tilannetta seuratessa. Vaikea arvailla käsikirjoittajien motiiveja tähän käänteeseen. Tosin tuopahan laajan yleisön tietoisuuteen mitä on olla neliraajahalvaantunut. Jos nyt sitten Jackson kuolee (millä tavalla?) niin onko sekin kannanotto neliraajahalvaantuneiden elämään?

Onhan Jacksonin kuolema eräänlainen kannanotto eutanasian puolesta. Jos ihminen ei koe elämäänsä millään lailla elämisen arvoisena - vaikka kuinka olisi rakastava äiti ja isä ja poikaystävä vierellä - niin hänellä pitäisi olla oikeus päättää omasta elämästään. Vaan mitenpä sen päätöksen toteuttaa, kun ei voi liikuttaa kuin päätään. Tästä Jacksonin kohtalosta keskusteltiin vasta vähän aikaa sitten toisessa ketjussa; lue sieltä erittäin koskettavia ajatuksia. En rupea niitä tässä toistelemaan.
Ja mitä tulee Emmerdalen viihdyttävyyteen: minä en viitsisi vuosi toisensa jälkeen seurata sarjaa, jossa kaikki menee kuin Strömsössä, vaan täytyy olla realismia, elämän makua, rosoa, särmää... ihmisiä, joihin jollain lailla voi kokea samastuvansa. Joilla on sekä myötä- että vastoinkäymisiä. En voi sanoa "viihtyneeni" kun kylässä riehui tulipalo tai kun Lisa raiskattiin tai kun Rhona sai kuulla lapsensa down-syndroomasta tai kun Holly oli huumekoukussa, mutta hyvää draamaahan se oli. Ehkä asian ydin on se, että tämä on "draamasarja". Ei kuulukaan olla koko ajan kivaa ja hepposta.

(Tuli mieleen: mitenkäs jos Strömsössä ei meniskään "kuin Strömsössä"? Kokin sapuskat palaisi pohjaan, nikkari löisi vasaralla sormeensa, puutarhuri saisi ruusun tai orapihlajan piikin silmäänsä, vieraileva asiantuntija olisi humalassa ja lopussa yhteisaterialla porukat riitaantuisi keskenään ja alkaisi tapella ja heitellä lautasia? Ja joku tekis syrjähypyn? Ja mökki vielä syttyisi palamaan? No eihän kukaan sellaista katselisi, kun Strömsössä kaikki kuuluukin mennä nätisti ja siloisesti ja kaiken pitää onnistua.)

Kiitos vinkistä, pitää etsiä ketju.

Ja mä kyllä haluaisin nähdä tollasen Strömsön :D

Siirräpä tilanne Suomeen ja kotipaikkakunnallesi.
Olisiko tämä tapaus kaikkien ihmisten keskiössä ja varsinkin, olisiko koko naapurusto perillä siitä, mitä 18-vuotias poikaystävä tekee tai on tekemättä?
Istuisivatko poikien äidit keskustelemassa siitä, voivatko pojat yhä seurustella. Pitääkö homopojan aina solmia suhde ja seurustella jonkun kanssa, eikö hän voi kulkea kaveriporukoissa ilman mitään sitoumuksia? Eivätkö heterotkin niin tee? Ei jokaikisellä ole vakiheilaa, mutta eivät vanhemmat ja kyläpubin asiakkaat siitä kanna huolta sinkun kohdalla.

Poikien suhde on niin väkinäinen ja kiristetty pisteeseen, josta ei ole enää ulospääsyä. Ihan harmittaa Jacksonin puolesta, koska hänessä olisi varmastii enempäänkin kuin masentuneen invaliidipojan jurnutukseen.

Minusta käsikirjoittajat ovat haukanneet liian ison palan. He eivät osaa käsitellä näin vaikeaa asiaa.

Tämä ei liity alkuperäiseen, mutta Emmestiina kyseli, eikö homopoika saa olla yksin, kuten heteronuoret.
Olen todennäköisesti sinua vanhempi, mutta kyllä nuorena oli tosi vaikeaa, jos ei ollut seurustelukumppania. Joka täti sitä kyseli ja toiveikkaasti odotti.

Oikeassa elämässä ja etenkin meillä suomessa eletään sellaista elämää, ettemme tiedä välillä edes omien perheenjäsenten tekemisistä ja jos koetamme hiukan kysellä niistä jotain.Niin saamme äkkiä vastaukseksi tiuskaisun.
Pidä omista asioistasi huoli, tämä ei kuulu sinulle, älä utele.

Eli toisten asiat ei saisi kiinnostaa.Kaikki haluavat olla ja elää omissa oloissaan ja pitää monet asiat omana tietonaan.Elää salattua elämää.
Siksi monet ei tunne lainkaan edes lähinaapureitaan.
He, jotka eivät osaa olla kiinnostumatta muidenkin elämästä, heidät leimataan heti uteliaiksi juorukelloiksi ja kiusallisiksi kyttääjiksi.
Tosielämässä esim.emmerdalen Betty olisi todella vihattu naapuri ja tuttu.
Emmerdalessakin Bettyn tyyli tiedetään.Silti hänestä välitetään, eikä häntä vihata ja syrjitä.

Emmerdalessa on kaikki toisin.Siellä ollaan ihan mielettömän kiinnostuneita toisten elämästä.Kukaan ei saa olla rauhassa muiden uteluilta ja puuttumiselta elämäänsä ja tekemisiinsä.Ei myöskään nämä homopojat.
Koetaanko tämä muiden puuttuminen toisten elämään, kiusallisena vai koetaanko se välittämisenä ja lähimmäisistä huolehtimisena.
Se on katsojista kiinni.Suhtautuminen on niin erilaista.

Moni ei kuitenkaan ole tottunut jakamaan elämäänsä muiden kanssa näin aktiivisesti kuin emmerdalessa jaetaan.Emmerdalessa tähän tyyliin tottumaton saisi varmaankin hermoromahduksen.Kun ei saisikaan elää hetkeäkään omissa oloissaan.
Koska kyläyhteisö olisi aina kiinnostunut asioistasi.
Voidakseen puuttua elämääsi, tukeakseen sinua kaikessa.
Emmerdalessa ei ketään jätetä yksin.Siellä jaetaan kaikkien elämät.
Pitäisköhän oikeassa elämässäkin toimia näin?

Live-yhteisöllisyys on minimissä, mutta facebookissa revitetään asiat kaiken maailman silmille. Ainakin osa.