Miten päästä negatiivisuudesta eroon?

blacksoul2 kirjoitti:

Olen viimeaikoina (kun ikää tullut lisää) muuttunut entistä negatiivisemmaksi ja ankeaksi ihmiseksi. Sehän on ihan sanontakin että "pessimisti ei pety" joka pätee kyllä kohdallani. Vaikka olisi hyviäkin hetkiä niin silti aina löydän jotain negatiivista. En vain pysty ajattelemaan optimistisesti ja jos pystyn jokukerta niin tuntuu kuin kadottaisin itseni ja vastoinkäymiset tuntuu silloin kahta kauheammalta. Kun ihmiset tuijottavat minua, ajattelen että minussa täytyy olla jotain silmiinpistävän outoa tai huonoa... enkä niin, että katselevat vain katsomisen vuoksi. Jossain mielen syövereissä on kyllä olemassa se positiivinen pilkahdus mutta tulee vain harvoin esille.

Ei ihmekään kun kukaan ei halua tutustua minuun kun olen niin tylsä tyyppi... puhun asioista sellaisina kuin ne ovat joka voi antaa toiselle melko kylmän ja kolkonkin kuvan. Useimmat sitten varmaan ajattelevat että haluan tämän takia olla yksin. Mutta ei, se ei ole todellakaan niin. Haluan olla sosiaalisessa kanssakäymisessä mutta edellyttäen että en ole mikään "peräänsä kukkasia heittelevä naantalin aurinko". Tämä on johtanut siihen että esitän positiivisempaa kuin oikeasti olen, mutta se ahdistaa kun en oikeasti ole sellainen. Toisaalta ei pohjamudissakaan tallustaminen ole mukavaa. Äh.. hirveän hankala selittää. Miten löytää se kultainen keskitie?

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä