EU-maiden talousministerit näyttävät tarjonneen Irlannille ja Portugalille ilmaisen lounaan. Irlanti tai Portugali eivät saa euronkaan vertaa uutta hätälainaa – mutta silti niiden rahoitustaakka kevenee.
Analyysi
Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva
Irlannin ja Portugalin hätäluotot kevenevät tuntuvasti, vaikka lainasummat pysyvät ennallaan. Hätäluottoja ei leikata, mutta niiden arvoa leikataan.
Tämä ei ole ilmainen lounas vaan silmänkääntötemppu.
Tempun nimi on laina-ajan pidennys – jonka takia kriisitoimia kustantavien ja takaavien maiden rahoitusasema heikkenee yhtä paljon kuin Irlannin ja Portugalin rahoitusasema kevenee.
Tämä tietää Suomellekin tuntuvasti lisää eräänlaista häivetaakkaa, jota ei ilmeisesti olisi tarkoitus oivaltaa.
Kertoisiko vai
eikö kertoisi?
Irlannin valtio sai vuoden 2010 marraskuussa muilta eurovaltioilta ja EU:lta yhteensä 40,2 miljardin euron hätäluotot. Portugalin valtio sai vuoden 2011 huhtikuussa niiltä vastaavia hätäluottoja 52 miljardia euroa.
Näiden yhteensä 92,2 miljardin euron hätälainojen rinnalla kaksikko sai vastaavia tukiluottoja Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä ja Irlanti lisäksi niin sanottuja kahdenvälisiä luottoja Britannialta, Ruotsilta ja Tanskalta.
IMF, Britannia, Ruotsi ja Tanska ovat kuitenkin pitäneet kiinni omien luottojensa alkuperäisistä ehdoista, joten niiden arvo on jokseenkin sama kuin alun perin oli tarkoitus.
Britannian, Ruotsin tai Tanskan talousministerit eivät ole joutuneet aprikoimaan, kertoisiko kansalaisille saatavien tuntuvasta arvonlaskusta vai ei.
Suomen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ja muut euromaiden talousministerit ovat tuotakin joutuneet puntaroimaan – ja ovat päättäneet jättää kertomatta.
Euromaiden ja EU:n lainasaatavien niin sanottu nykyarvo on heikentynyt tähän mennessä jo kahteen otteeseen, viimeksi viime viikolla. Yhteensä Irlanti- ja Portugali-saatavien arvosta on haihtunut miljardeja euroja.
Lisää laina-aikaa
ja matalampi korko
Irlannin ja Portugalin hätäluotot olivat alun perin keskimäärin seitsemän ja puolen vuoden mittaisia. Sittemmin niiden laina-aikaa on jo kertaalleen pidennetty keskimäärin 15 vuoden mittaiseksi.
Viime viikolla euro- ja EU-maiden talousministerit lupasivat hätäluottoihin vielä seitsemän vuotta lisää maksuaikaa. Nyt puhe on toisin sanoen keskimäärin jo 22-vuotisista hätälainoista.
Europäättäjät perustelevat laina-aikojen pidennystä toistamiseen sillä, että lisäaika helpottaa Irlannin ja Portugalin toipumista kriisistä ja varmistaa niiden paluuta normaalin markkinarahoituksen pariin.
Aiemmin Irlanti ja Portugali ovat jo saaneet kevennyksen myös hätäluottojen korkoehtoihin.
Hätäluottojen alkuperäinen korkomarginaali oli yli kaksi prosenttiyksikköä hätärahoitusta toteuttavien kriisirahastojen rahoituskustannuksen päälle. Nyt marginaali on nolla prosenttia.
Irlanti ja Portugali maksavat lainoistaan toisin sanoen prikulleen samaa korkoa, jolla euromaiden ERVV-vakausväline ja EU:n ERVM-vakautusmekanismi saavat hätäluottoihin tarvitsemansa rahoituksen velkakirjamarkkinoilta.
Laina-ajan pidennykset ja koron tuntuva lasku ovat olleet Irlannille ja Portugalille rahan arvoisia huojennuksia. Suomelle ja muille maksajille ne ovat merkinneet yhtä suurta uutta kustannusta.
Analyysi
Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva
Irlannin ja Portugalin hätäluotot kevenevät tuntuvasti, vaikka lainasummat pysyvät ennallaan. Hätäluottoja ei leikata, mutta niiden arvoa leikataan.
Tämä ei ole ilmainen lounas vaan silmänkääntötemppu.
Tempun nimi on laina-ajan pidennys – jonka takia kriisitoimia kustantavien ja takaavien maiden rahoitusasema heikkenee yhtä paljon kuin Irlannin ja Portugalin rahoitusasema kevenee.
Tämä tietää Suomellekin tuntuvasti lisää eräänlaista häivetaakkaa, jota ei ilmeisesti olisi tarkoitus oivaltaa.
Kertoisiko vai
eikö kertoisi?
Irlannin valtio sai vuoden 2010 marraskuussa muilta eurovaltioilta ja EU:lta yhteensä 40,2 miljardin euron hätäluotot. Portugalin valtio sai vuoden 2011 huhtikuussa niiltä vastaavia hätäluottoja 52 miljardia euroa.
Näiden yhteensä 92,2 miljardin euron hätälainojen rinnalla kaksikko sai vastaavia tukiluottoja Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä ja Irlanti lisäksi niin sanottuja kahdenvälisiä luottoja Britannialta, Ruotsilta ja Tanskalta.
IMF, Britannia, Ruotsi ja Tanska ovat kuitenkin pitäneet kiinni omien luottojensa alkuperäisistä ehdoista, joten niiden arvo on jokseenkin sama kuin alun perin oli tarkoitus.
Britannian, Ruotsin tai Tanskan talousministerit eivät ole joutuneet aprikoimaan, kertoisiko kansalaisille saatavien tuntuvasta arvonlaskusta vai ei.
Suomen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ja muut euromaiden talousministerit ovat tuotakin joutuneet puntaroimaan – ja ovat päättäneet jättää kertomatta.
Euromaiden ja EU:n lainasaatavien niin sanottu nykyarvo on heikentynyt tähän mennessä jo kahteen otteeseen, viimeksi viime viikolla. Yhteensä Irlanti- ja Portugali-saatavien arvosta on haihtunut miljardeja euroja.
Lisää laina-aikaa
ja matalampi korko
Irlannin ja Portugalin hätäluotot olivat alun perin keskimäärin seitsemän ja puolen vuoden mittaisia. Sittemmin niiden laina-aikaa on jo kertaalleen pidennetty keskimäärin 15 vuoden mittaiseksi.
Viime viikolla euro- ja EU-maiden talousministerit lupasivat hätäluottoihin vielä seitsemän vuotta lisää maksuaikaa. Nyt puhe on toisin sanoen keskimäärin jo 22-vuotisista hätälainoista.
Europäättäjät perustelevat laina-aikojen pidennystä toistamiseen sillä, että lisäaika helpottaa Irlannin ja Portugalin toipumista kriisistä ja varmistaa niiden paluuta normaalin markkinarahoituksen pariin.
Aiemmin Irlanti ja Portugali ovat jo saaneet kevennyksen myös hätäluottojen korkoehtoihin.
Hätäluottojen alkuperäinen korkomarginaali oli yli kaksi prosenttiyksikköä hätärahoitusta toteuttavien kriisirahastojen rahoituskustannuksen päälle. Nyt marginaali on nolla prosenttia.
Irlanti ja Portugali maksavat lainoistaan toisin sanoen prikulleen samaa korkoa, jolla euromaiden ERVV-vakausväline ja EU:n ERVM-vakautusmekanismi saavat hätäluottoihin tarvitsemansa rahoituksen velkakirjamarkkinoilta.
Laina-ajan pidennykset ja koron tuntuva lasku ovat olleet Irlannille ja Portugalille rahan arvoisia huojennuksia. Suomelle ja muille maksajille ne ovat merkinneet yhtä suurta uutta kustannusta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.